Työkyky: mitä se on, miten sitä arvioidaan ja tuetaan

Työkyky tarkoittaa Työterveyslaitoksen määritelmän mukaan ihmisen voimavarojen ja kykyjen sekä työn vaatimusten välistä suhdetta. Se ei siis ole pelkästään terveyttä: siihen vaikuttavat myös osaaminen, motivaatio, työ ja johtaminen. Yksittäisen ihmisen työkyvyn arvioi lääkäri tai työterveyshuolto, ja työnantaja vastaa siitä, millaista työ on ja miten sitä voidaan muuttaa.

Tämä opas on perustajalle tai esihenkilölle 5–25 hengen yrityksessä. Se kokoaa käsitteet yhteen: mitä työkyky on, mitä alentunut työkyky ja osatyökyky tarkoittavat ja kuka tekee mitä. Työpaikan toimintamalli on kuvattu oppaassa työkykyjohtaminen ja yksittäisen työntekijän palaveri oppaassa työkykyneuvottelu. Laajempi kokonaisuus on oppaassa työssä jaksaminen.

Mitä työkyky tarkoittaa?

Työkyky on Työterveyslaitoksen työkykysivun mukaan ihmisten voimavarojen ja kykyjen sekä työn vaatimusten välinen suhde. Englanniksi työkyky on work ability, ja Työterveyslaitoksen englanninkielinen sivu käyttää samaa ajatusta: työkyky on ihmisen kykyjen ja työn vaatimusten suhde.

Määritelmästä seuraa kolme käytännön asiaa:

• Työkyky ei ole pysyvä ominaisuus. Sama ihminen voi selviytyä hyvin yhdessä tehtävässä ja tarvita muutoksia toisessa.
• Työkykyyn vaikutetaan kahdelta puolelta. Voimavaroja voi tukea, mutta usein nopein keino on muuttaa työtä: tehtäviä, työmäärää, työaikoja tai tapaa, jolla työ organisoidaan.
• Hyvä työkyky tarkoittaa tasapainoa. Voimavarat ja työn vaatimukset sopivat yhteen niin, että työstä myös palautuu. Palautumisesta kerrotaan oppaassa palautuminen työstä.

Suomessa moni arvioi työkykynsä hyväksi. Työterveyslaitoksen tiedotteen 5.10.2026 mukaan Miten Suomi voi? -tutkimuksessa (työssäkäyvät 18–65-vuotiaat, kesä 2026, 3 778 vastaajaa) 43 prosenttia piti työkykyään erinomaisena, kun vuotta aiemmin osuus oli 39 prosenttia. Lisää lukuja on oppaassa sairauspoissaolot ja työkyky tilastoina.

Henkinen työkyky ei ole oma virallinen käsitteensä. Psyykkinen toimintakyky kuuluu Työterveyslaitoksen mallissa työkyvyn perustaan yhdessä fyysisen ja sosiaalisen toimintakyvyn kanssa. Työnantajan näkökulma on oppaissa mielenterveys työpaikalla ja työstressi.

Mistä työkyky koostuu? Työkykytalo

Työkykytalo on Työterveyslaitoksen käyttämä malli, jonka kehitti professori Juhani Ilmarinen työkykyyn vaikuttavia tekijöitä koskevan tutkimuksen pohjalta. Talossa on neljä kerrosta, ja sen ympärillä ovat perhe, lähiyhteisö ja yhteiskunta.

Ylimpään kerrokseen työnantaja vaikuttaa suoraan omilla päätöksillään. Työn kuormitustekijöiden selvittämisestä kerrotaan oppaassa psykososiaalinen kuormitus.

Mitä tarkoittaa alentunut työkyky?

Alentunut työkyky tarkoittaa, etteivät ihmisen voimavarat ja työn vaatimukset enää kohtaa entiseen tapaan. Samaa tarkoitetaan arkikielessä sanoilla heikentynyt tai rajoittunut työkyky. Tilanne voi olla tilapäinen tai pitkäkestoinen, eikä se tarkoita, ettei mitään työtä voisi tehdä.

Osatyökykyisyydellä tarkoitetaan sosiaali- ja terveysministeriön tiedotteen (2013) mukaan toimintakyvyn vajausta, joka haittaa työn tekemistä. Saman tiedotteen mukaan haittaa tai sen käytännön merkitystä voidaan oikeilla toimilla lieventää tai poistaa kokonaan.

Etuuksissa ja eläkkeissä tarkastellaan Työterveyslaitoksen mukaan työkyvyn sijaan työkyvyttömyyden astetta, ja arvio tehdään lääketieteellisin ja yksilöllisin perustein. Työnantaja ei arvioi terveydentilaa. Sen tehtävä on selvittää, mitä työssä voidaan muuttaa.

Jos oma jaksaminen huolestuttaa, ota yhteyttä työterveyshuoltoon tai omaan lääkäriin. Akuutissa hädässä MIELI Kriisipuhelin päivystää suomeksi joka päivä ympäri vuorokauden numerossa 09 2525 0111, ja ruotsinkielinen linja 09 2525 0112 on auki rajattuina aikoina. Hengenvaarassa soita 112.

Kuka arvioi työkyvyn ja millä asiakirjoilla?

Työkyvyn arvioi lääkäri, työterveyshuollossa yleensä työterveyslääkäri. Työterveyshuoltolain 12 §:n mukaan työterveyshuoltoon kuuluu työntekijöiden terveydentilan sekä työ- ja toimintakyvyn selvittäminen, arviointi ja seuranta. Esihenkilön havainto tai kyselyn tulos ei ole työkyvyn arvio.

Kelan ohje lääkärinlausunnosta ja työterveyshuollon lausunnosta kertoo, että Kela voi keskeyttää sairauspäivärahan maksamisen, jos 90 päivän lausuntoa ei toimiteta. Todistusten käytännöstä kerrotaan oppaassa sairauslomatodistus.

Mikä on työkykyindeksi ja miten työkykyä mitataan?

Työkykyindeksi (Work Ability Index, WAI) on Työterveyslaitoksessa kehitetty kyselymenetelmä, jolla arvioidaan työntekijän työkykyä ja voimavarojen suhdetta työn fyysisiin ja henkisiin vaatimuksiin. Menetelmä on julkinen, mutta sitä tai siihen perustuvaa menetelmää ei saa myydä sellaisenaan.

Ilmarisen katsauksen (Occupational Medicine 2007) mukaan indeksi on seitsemän kohdan summa, jonka asteikko on 7–49. Työntekijä täyttää kyselyn ennen keskustelua työterveyshuollon ammattilaisen kanssa, ja ammattilainen pisteyttää vastaukset ohjeen mukaan.

Työterveyslaitoksen Kykyviisari on itsearviointikysely työ- ja toimintakyvystä. Se antaa suuntaa antavan kuvan, eikä se ole diagnostinen työkalu. Työpaikan omat mittarit, kuten poissaolot ja kuormituskyselyt, on koottu oppaaseen työkykyjohtaminen.

Osatyökyky: miten työssä voi jatkaa osittain?

Kun työkyky on alentunut mutta osa työstä onnistuu, keskeisiä reittejä on neljä. Etuuksista ja kuntoutuksesta päättävät Kela tai työeläkelaitos, ja työnantaja osallistuu työpaikan järjestelyihin.

• Osasairauspäiväraha. Kelan mukaan osa-aikatyö osasairauspäivärahalla on vapaaehtoinen järjestely, joka vaatii työntekijän ja työnantajan suostumuksen ja lääkärin arvion. Työaika vähenee 40–60 prosenttiin kokoaikatyöstä vähintään 12 arkipäiväksi, ja päivärahaa voi saada enintään 150 arkipäivältä.
• Työterveyshuollon työkokeilu. Kelan kuntoutusvaihtoehtojen mukaan se on varhaisen vaiheen ammatillista kuntoutusta, joka järjestetään yleensä omalla työpaikalla. Kela voi maksaa työnantajalle kuntoutusrahaa enintään 45 arkipäivältä, kun työtehtäviä muutetaan olennaisesti ja työnantaja maksaa palkkaa. Pelkkä työajan lyhentäminen ei ole tällainen työkokeilu.
• Työeläkekuntoutus. Työeläke.fi:n mukaan sitä voi saada, kun sairaus tai vamma aiheuttaa lähivuosina todennäköisen uhan joutua työkyvyttömyyseläkkeelle. Kuntoutusta haetaan itse B-lausunnon kanssa.
• Osatyökyvyttömyyseläke. Työeläke.fi:n mukaan sen voi saada, jos työkyky on heikentynyt vähintään 40 prosenttia ja vähintään vuoden ajaksi. Täyden työkyvyttömyyseläkkeen raja on 60 prosenttia, ja työeläkekuntoutus on ensisijainen vaihtoehto ennen eläkettä.

Kuntoutuksen ja ostettavan valmennuksen erot ovat oppaassa työkykyvalmennus. Poissaolon ajan palkasta kerrotaan oppaassa sairausloma ja palkka.

Mitä työnantajan pitää tehdä, kun työkyky heikkenee?

Työnantajan velvollisuudet koskevat työtä ja yhteistyötä työterveyshuollon kanssa, eivät diagnooseja:

• Ilmoita pitkästä poissaolosta. Työterveyshuoltolain 10 a §:n mukaan työnantajan on ilmoitettava sairauspoissaolosta työterveyshuoltoon viimeistään, kun poissaolo on jatkunut kuukauden ajan.
• Toimi haitallisessa kuormituksessa. Työturvallisuuslain 25 §:n mukaan työnantajan on asiasta tiedon saatuaan ryhdyttävä toimiin kuormitustekijöiden selvittämiseksi sekä vaaran välttämiseksi tai vähentämiseksi, jos työntekijän todetaan kuormittuvan terveyttään vaarantavalla tavalla.
• Ota huoli puheeksi ajoissa. Keskustelun runko on oppaassa varhaisen tuen malli.

Muut velvoitteet henkilöstömäärän mukaan ovat oppaassa työnantajan velvollisuudet. Jos taustalla on uupumus, työnantajan askeleet ovat oppaassa burnout työssä ja työntekijän kysymykset oppaassa työuupumus ja sairausloma.

Voiko alentuneen työkyvyn vuoksi irtisanoa?

Työsopimuslain 7 luvun 2 §:n mukaan kiellettynä irtisanomisperusteena pidetään työntekijän sairautta, vammaa tai tapaturmaa, jollei hänen työkykynsä ole näiden vuoksi vähentynyt olennaisesti ja niin pitkäaikaisesti, että työnantajalta ei voida kohtuudella edellyttää sopimussuhteen jatkamista. Saman pykälän mukaan työnantajan on ennen irtisanomista selvitettävä, olisiko irtisanominen vältettävissä sijoittamalla työntekijä muuhun työhön, jos hänen edellytyksensä suoriutua työstä muuttuvat.

Alentunut työkyky ei siis yksin ole irtisanomisperuste. Työssä jatkamisen keinoista sovitaan työkykyneuvottelussa. Tämä opas ei arvioi yksittäistä tapausta; kysy siihen neuvoa juristilta tai ammattiliitosta.

Työkyky startupissa ja kasvuyhtiössä

Pienessä tiimissä yhden ihmisen alentunut työkyky näkyy heti. Jos ainoa backend-kehittäjä tai myyntivastaava on poissa, työ ei siirry automaattisesti kenellekään. Siksi kannattaa sopia etukäteen, kuka sijaistaa kriittisiä tehtäviä, miten työtä voi keventää ja kuka pitää yhteyttä työterveyshuoltoon.

Perustaja on usein sekä johto että lähin esihenkilö, eikä hänen oma työkykynsä kuulu kenenkään vastuulle, ellei siitä sovita. Yrittäjän oma työterveyshuolto on vapaaehtoinen: lue yrittäjän jaksaminen. Kasvuvaiheen johtamisesta kerrotaan oppaassa kasvuyhtiön työterveys. Lakisääteinen työterveyshuolto sisältää työkyvyn arvioinnin ja tuen; hankinnasta kerrotaan oppaassa työterveys startupille, ja paketit ovat palvelusivulla.

Kun työkyky heikkenee: 6 askelta

Lista on suositus. Lakiin perustuvat kohdat on merkitty pykälällä.

1. Kuvaa havainto työstä. Kerro, mitä työssä näkyy, äläkä tulkitse terveyttä. Kysy, mikä työssä kuormittaa.
2. Muuta työtä heti, kun voit. Rajaa tehtäviä, kevennä työmäärää määräajaksi tai jousta työajoissa. Sovi tarkistuspäivä.
3. Ohjaa työterveyshuoltoon. Työkyvyn arvioi lääkäri tai työterveyshuolto, ei esihenkilö.
4. Ilmoita kuukauden poissaolosta. Ilmoitus työterveyshuoltoon viimeistään, kun poissaolo on jatkunut kuukauden (työterveyshuoltolaki 10 a §).
5. Sovi paluusta yhdessä. Työkykyneuvottelussa käydään läpi työn muokkaus, osasairauspäiväraha tai työkokeilu ja kirjataan vastuut.
6. Seuraa ja tarkista. Käy järjestelyt läpi sovittuna päivänä ja muista Kelan 90 päivän lausunto pitkässä poissaolossa.

Usein kysytyt kysymykset