Työstressi: mistä se johtuu ja mitä työpaikalla voi tehdä

Työstressi on tila, jossa työn vaatimukset ovat niin suuret, että työntekijän käytettävissä olevat voimavarat ovat tiukoilla tai ylittyvät. Lyhytaikainen stressi kuuluu useimpiin töihin, mutta jatkuva työstressi on merkki siitä, että työn vaatimukset ja voimavarat ovat pitkään epätasapainossa. Silloin se on työnantajan asia: työturvallisuuslain mukaan työnantajan on toimittava, kun se saa tiedon terveyttä vaarantavasta kuormituksesta.

Tämä opas on perustajalle ja tiiminvetäjälle 5–25 hengen startupissa tai kasvuyhtiössä, jossa ei ole HR-osastoa. Se on osa opasta työssä jaksaminen, joka kokoaa jaksamisen osa-alueet yhteen. Jos huoli koskee jo uupunutta työntekijää, lue burnout työssä: näin työnantaja toimii.

Mitä työstressi tarkoittaa?

Työterveyslaitos määrittelee stressin tilanteeksi, jossa haasteita ja vaatimuksia on niin paljon, että niihin sopeutumiseen käytettävissä olevat voimavarat ovat tiukoilla tai ylittyvät. Työterveyslaitoksen stressiä ja työuupumusta käsittelevän sivun mukaan stressin kehittymiseen vaikuttavat sekä työn että työntekijän ominaisuudet, ja tietyt työtehtävien, työjärjestelyjen tai vuorovaikutuksen piirteet aiheuttavat stressiä useimmille työntekijöille.

Kaikki stressi ei ole haitallista. Duodecimin Terveyskirjaston artikkelin stressinhallinnan keinoista mukaan keskeistä on, onko stressi tilapäistä vai jatkuvaa: lyhytaikainen stressi ei yleensä aiheuta ongelmia, mutta pitkäaikainen stressi voi olla monin tavoin vaarallista. Artikkelin mukaan stressin aiheuttajia työelämässä voivat olla esimerkiksi työn hallinnan puute, kohtuuttomat vaatimukset, tuen puute ja epämääräinen työnjako.

Englanniksi työstressistä käytetään sanoja work stress, work-related stress ja occupational stress. Kun puhutaan henkisestä kuormituksesta työssä, työsuojelun termi on psykososiaalinen kuormitus: työn sisältöön, työn järjestelyihin ja työyhteisön toimivuuteen liittyvät tekijät, jotka voivat kuormittaa haitallisesti. Siitä kerrotaan tarkemmin oppaassa psykososiaalinen kuormitus.

Mistä työstressi johtuu: vaatimukset ja voimavarat

Työstressi johtuu Työterveyslaitoksen mukaan työn kuormittavien vaatimusten ja hyvinvointia lisäävien voimavarojen epätasapainosta. Työntekijä voi pärjätä kuormittavassakin tilanteessa, jos vastapainona on riittävästi voimavaroja. Työterveyslaitoksen luettelemia vaatimuksia ovat muun muassa aikapaineet ja kiire, työn määrä, jatkuvat keskeytykset, rooli- ja tavoiteristiriidat sekä työn epävarmuus. Voimavaroja ovat esimerkiksi mahdollisuus vaikuttaa omaan työhön, roolien ja tavoitteiden selkeys, työyhteisön tuki, palaute ja avoin tiedonkulku.

Taulukko kääntää nämä pienen tiimin arkeen. Keinot ovat suosituksia, eivät lain vaatimuksia.

Työterveyslaitoksen mukaan työpaikoilla voi olla vaikeaa vähentää työn vaatimuksia, mutta jokaisessa työyhteisössä voi vahvistaa voimavaroja. Samat voimavarat lisäävät myös työn imua.

Milloin työstressi muuttuu haitalliseksi kuormitukseksi?

Työstressistä tulee haitallista, kun kuormitus jatkuu pitkään eikä palautumiselle jää tilaa. Työsuojeluhallinnon mukaan psykososiaaliset kuormitustekijät kuormittavat haitallisesti, jos ne on mitoitettu väärin, niitä on hallittu puutteellisesti tai ne esiintyvät epäsuotuisissa olosuhteissa. Työterveyslaitoksen ohjeen näin ehkäiset työstressiä mukaan univajeen ja uupumusasteisen väsymyksen esiintyvyys kasvaa, kun viikkotyötunnit nousevat yli 50 tunnin.

Työpaikalla pitkittynyt työstressi näkyy usein ensin työn tasolla. Työsuojeluhallinnon ohjeessa psykososiaalisesta kuormituksesta esihenkilön hälytysmerkkejä ovat esimerkiksi lisääntyneet sairauslomat, jatkuvasti pitkittyvät työpäivät, työn laadun heikkeneminen, vetäytyminen sosiaalisista kontakteista ja lisääntyneet ristiriidat. Ne ovat syy ottaa työ puheeksi, eivät arvio kenenkään terveydestä. Palautumisesta kerrotaan tarkemmin oppaassa palautuminen työstä.

Mitä laki vaatii työnantajalta työstressissä?

Työturvallisuuslaki 738/2002 velvoittaa työnantajan huolehtimaan myös henkisestä kuormituksesta:

• Huolehtimisvelvoite (8 §). ”Työnantaja on tarpeellisilla toimenpiteillä velvollinen huolehtimaan työntekijöiden turvallisuudesta ja terveydestä työssä.”
• Vaarojen selvittäminen ja arviointi (10 §). Työnantajan on selvitettävä ja arvioitava myös työn sisältöön, työn järjestelyihin ja työyhteisön sosiaaliseen toimivuuteen liittyvät kuormitustekijät.
• Haitallinen kuormitus (25 §). ”Jos työntekijän todetaan työssään kuormittuvan hänen terveyttään vaarantavalla tavalla, työnantajan on asiasta tiedon saatuaan käytettävissään olevin keinoin ryhdyttävä toimiin kuormitustekijöiden selvittämiseksi sekä vaaran välttämiseksi tai vähentämiseksi.”

Työsuojeluhallinnon mukaan haitallista työkuormitusta pitää ehkäistä eikä vain reagoida seurauksiin. Työnantajan on huolehdittava, että psykososiaaliset kuormitustekijät tunnistetaan ja arvioidaan työterveyshuollon työpaikkaselvityksessä. Työterveyshuoltolain 1383/2001 12 §:n mukaan työterveyshuoltoon kuuluu myös työntekijän perustellusta syystä työkuormituksestaan pyytämä selvitys.

Mitä työntekijä voi tehdä ja mitä vain työnantaja voi muuttaa?

Työstressin hallinta on yhteistyötä, mutta osa keinoista on vain työnantajan käsissä.

• Mitä työntekijä voi tehdä. Työterveyslaitos neuvoo ottamaan kuormituksen puheeksi esihenkilön kanssa, käymään läpi työn tärkeysjärjestyksen, pitämään tauot myös kiireessä ja lähtemään kotiin ajallaan. Terveyskirjaston mukaan työhön liittyvässä stressissä tärkeintä on neuvotella tilanteesta työnantajan tai esihenkilön kanssa ja vetää selkeämpi raja työajan ja vapaa-ajan välille.
• Mitä vain työnantaja voi muuttaa. Työmäärä, prioriteetit, roolit ja vastuut, aikataulut, rekrytoinnit ja tavoitettavuuden pelisäännöt ovat työnantajan päätöksiä. Työntekijä ei voi palautua liian suuresta työmäärästä vapaa-ajalla, jos työmäärä ei muutu.

Työstressin helpotus alkaa siis yleensä työn järjestelyistä eikä yksilön sinnittelystä. Varhaisen tuen malli sopii valmiiksi, miten kuormitus otetaan puheeksi ja kuka tekee mitäkin.

Mikä on esihenkilön rooli työstressin ehkäisyssä?

Esihenkilö on työnantajan edustaja, joka näkee kuormituksen ensimmäisenä. Työterveyslaitoksen mukaan esihenkilön tehtävä on seurata työaikaa ja töiden tasapuolista jakautumista. Työsuojeluhallinnon mukaan työnantajan on järjestettävä esihenkilöille riittävä perehdytys, jotta he havaitsevat haitallisen kuormittumisen ajoissa.

Kasvuyhtiössä ensimmäinen esihenkilö tekee usein itsekin täyttä asiantuntijatyötä, joten hänen kuormansa kuuluu samaan tarkasteluun. Siitä kerrotaan oppaassa esihenkilön jaksaminen kasvuyhtiössä.

Työstressi ja uupumus: mikä ero niillä on?

Työuupumus on Työterveyslaitoksen mukaan pitkittyneestä työstressistä kehittyvä häiriö, jossa ihmisen voimavarat ehtyvät. Työstressi voi siis olla tilapäistä ja mennä ohi, kun kuormitus kevenee, mutta pitkittyessään se lisää työuupumuksen riskiä. Työterveyslaitoksen mukaan lääketieteellisissä tautiluokituksissa ei ole diagnoosia työuupumukselle, mutta se voidaan kirjata diagnoosin liitteeksi terveysongelmaan liittyvänä tekijänä.

Kun työntekijä on jo uupunut, työnantajan askeleet ovat oppaassa burnout työssä. Henkisen hyvinvoinnin laajemmasta tukemisesta kertoo opas mielenterveys työpaikalla.

Työstressin oireet ja unettomuus: milloin hakea apua?

Stressi voi näkyä monin tavoin, ja samat tuntemukset voivat johtua muustakin kuin työstä. Siksi oireiden merkityksen arvioi lääkäri tai muu terveydenhuollon ammattilainen, ei esihenkilö eikä verkkoartikkeli. Yleistä tietoa stressistä ja sen hallinnasta on Terveyskirjaston stressiartikkelissa.

Jos työstressi valvottaa, uni on pitkään häiriintynyt tai voimavarat tuntuvat loppuvan, puhu työterveyshuollon kanssa. Työterveyslaitos neuvoo hakeutumaan työterveyshuollon vastaanotolle, jos voimavarat ovat vähissä. Jos työpaikalla ei ole työterveyshuoltoa, varaa aika omalle lääkärille tai terveysasemalle.

Äkillisessä hädässä MIELI ry:n Kriisipuhelin antaa keskusteluapua joka päivä ympäri vuorokauden numerossa 09 2525 0111. Hengenvaarassa soita hätänumeroon 112.

Voiko työstressin takia saada sairausloman?

Stressi ei sellaisenaan ole sairausloman peruste. Työsopimuslain 55/2001 2 luvun 11 §:n mukaan sairausajan palkkaan on oikeus työntekijällä, joka on sairauden tai tapaturman vuoksi estynyt tekemästä työtään. Kelan sairauspäivärahasivun mukaan sairaus ja työkyvyttömyys ovat eri asioita, ja sairauspäivärahan myöntäminen edellyttää työkyvyttömyyttä.

Työkyvyn arvioi lääkäri, joka myös päättää mahdollisesta sairauslomasta ja sen pituudesta yksilöllisesti. Työuupumukseen liittyvistä sairauslomakysymyksistä kerrotaan oppaassa työuupumus ja sairausloma, ja palkanmaksusta oppaassa sairausloma ja palkka.

Työstressi startupissa ja kasvuyhtiössä

Startupissa työstressi syntyy usein samoista lähteistä kuin muualla, mutta ne kasautuvat: julkaisujen ja asiakkaiden deadlinet, rahoituskierrokset, nopeat suunnanmuutokset ja chat, joka on auki illalla ja viikonloppuna. Kun tiimi on pieni, yhden ihmisen poissaolo siirtää kuorman suoraan muille.

Tutkimukset tukevat tätä kuvaa. Työterveyslaitoksen Työn Suomi -tiedotteen 25.3.2024 mukaan yrittäjämiehistä 88 prosenttia ja yrittäjänaisista 71 prosenttia oli yleensä tavoitettavissa työasioissa myös työpäivän jälkeen (THL:n Terve Suomi -tutkimus 2022–2023, 7 107 työssäkäyvää Suomessa). Suomen Yrittäjien yrittäjägallupin 26.9.2026 mukaan eniten stressiä aiheuttavat kiire, tulospaineet ja byrokratia, ja vähintään kymmenen hengen yrityksissä henkilöstöasiat aiheuttavat stressiä noin puolelle vastaajista (Verian, 1 075 pk-yrityksen edustajaa, 4.–13.8.2026).

Perustajan oma kuorma vaikuttaa koko tiimiin. Perustajan jaksamisesta kertoo opas yrittäjän jaksaminen, ja kasvun vaikutuksista henkilöstöön opas kasvuyhtiön henkilöstön terveys. Startupin työterveyshuollon hankinnasta kerrotaan oppaassa työterveys startupille. StartHealthin Basic-paketti sisältää lääkärin etävastaanoton sekä työterveyspsykologin etävastaanoton lääkärin arvion perusteella; paketit ovat palvelusivulla.

Stressin purkulista tiimille

Lista on suositus, ei lain vaatimus. Se sopii 5–25 hengen tiimille, kun kiire on jatkunut pitkään.

1. Kerätkää kuormitustekijät. Pyydä jokaista nimeämään kolme asiaa työssä, jotka kuormittavat eniten. Kysy työstä, älä terveydestä.
2. Kootkaa kaikki työt yhteen. Listatkaa käynnissä olevat projektit, asiakaslupaukset ja toistuvat tehtävät yhteen näkymään.
3. Päättäkää prioriteetit. Toimitusjohtaja tai perustaja päättää, mitkä työt ovat tärkeimmät seuraavat neljä viikkoa, mitä siirretään ja mitä lopetetaan.
4. Sopikaa tavoitettavuudesta. Kirjatkaa vastausajat, päivystysvuorot ja se, ettei iltaisin lähetettyihin viesteihin odoteta vastausta ennen seuraavaa työpäivää.
5. Suojatkaa keskittymisaika. Varatkaa kalenteriin yhteiset ajat ilman palavereita ja keskeytyksiä.
6. Selventäkää roolit. Kirjatkaa, kuka päättää mistäkin ja kenelle uudet pyynnöt ohjataan.
7. Viekää havainnot riskien arviointiin. Päivittäkää vaarojen arviointi ja pyytäkää työterveyshuoltoa huomioimaan psykososiaaliset kuormitustekijät työpaikkaselvityksessä.
8. Sopikaa seuranta. Palatkaa asiaan muutaman viikon päästä ja kertokaa jokaiselle, miten työterveyshuoltoon varataan aika.

Usein kysytyt kysymykset