Työn imu: mitä se on ja miten sitä vahvistetaan

Työn imu tarkoittaa myönteistä tunne- ja motivaatiotilaa työssä, jota luonnehtivat tarmokkuus, omistautuminen ja uppoutuminen. Käsite on Työterveyslaitoksen tutkimusprofessorin Jari Hakasen suomennos englannin termistä work engagement. Työn imua synnyttävät työn voimavarat, kuten oppiminen, palaute ja toimiva tiimi, ja se on eri asia kuin työholismi tai pelkkä viihtyminen.

Tämä opas on perustajalle ja tiiminvetäjälle 5–25 hengen startupissa tai kasvuyhtiössä. Se on osa opasta työssä jaksaminen, ja koko työyhteisön hyvinvoinnista kertoo opas työhyvinvointi.

Mitä työn imu tarkoittaa?

Työterveyslaitoksen työn imun teemasivun mukaan työn imua kokeva työntekijä lähtee aamulla yleensä mielellään töihin, kokee työnsä mielekkääksi ja nauttii siitä. Työn imussa on kolme ulottuvuutta:

• Tarmokkuus: energisyyttä, halua panostaa työhön ja sinnikkyyttä myös vastoinkäymisissä.
• Omistautuminen: merkityksellisyyden, innokkuuden, inspiraation, ylpeyden ja haasteellisuuden kokemuksia.
• Uppoutuminen: syvää keskittymistä työhön ja siitä koettua nautintoa; aika kuluu huomaamatta.

Työn imu ei tarkoita, että työ olisi pelkästään kivaa. Se ei myöskään ole harvinaista: Työterveyslaitoksen tutkimuksen mukaan ainakin kaksi kolmesta suomalaisesta työntekijästä kokee tarmokkuutta, omistautumista ja uppoutumista vähintään kerran viikossa. Hakasen työn imun arviointimenetelmän käsikirjan (Työterveyslaitos 2009) mukaan työn imu ei ole flow’n kaltainen hetkellinen huippukokemus vaan pysyvämpi tila.

Mitä Hakasen ja Työterveyslaitoksen tutkimus kertoo työn imusta?

Työn imun mittarin (Utrecht Work Engagement Scale, UWES) kehittivät Wilmar Schaufeli ja Arnold Bakker Utrechtin yliopistossa. Hakanen suomensi käsitteen työn imuksi ja mittarin suomenkieliseksi versioksi.

Työterveyslaitoksen tutkimuksessa 87 suomalaisessa työpaikassa ja 11 500 työntekijällä kolme tärkeintä työn imua lisäävää voimavaraa ammatista riippumatta olivat työn kehittävyys, välitön palaute omasta työstä ja voimaannuttava työskentely tiimissä. Työterveyslaitoksen mukaan työn imun kokemuksella on myönteinen vaikutus työntekijän fyysiseen terveyteen, mielenterveyteen, työsuoritukseen ja yrityksen taloudelliseen menestymiseen.

Työn imu on eri asia kuin työholismi. Käsikirjan mukaan työ on tärkeää myös työholistille, mutta työholisti ei nauti työstään. Hakasen Työn imu -kirjan (Työterveyslaitos 2011) mukaan työholistit kuormittavat itseään kohtuuttomalla työskentelyllä ja liian vähäisellä palautumisella.

Mikä on työn imun ja työuupumuksen ero?

Työn imu ja työuupumus ovat Hakasen käsikirjan mukaan käänteisessä yhteydessä toisiinsa mutta silti erillisiä ilmiöitä. Se, ettei työntekijällä ole uupumusoireita, ei vielä tarkoita, että hän kokisi työn imua.

Ero selittyy työn vaatimusten ja voimavarojen mallilla, jonka kehittivät Evangelia Demerouti, Arnold Bakker ja Wilmar Schaufeli. Hakasen kirjan mukaan mallissa on kaksi polkua:

• Motivaatioprosessi: työn voimavarat synnyttävät työn imua, ja sillä on myönteisiä seurauksia, kuten työssä suoriutuminen ja sitoutuminen.
• Terveyden heikentymisen prosessi: jatkuvasti korkeat työn vaatimukset ilman riittävää palautumista voivat aiheuttaa työuupumusoireilua ja pitkällä aikavälillä terveys- ja työkykyhaittoja.

Kirjan mukaan mallin oletukset on vahvistettu myös Työterveyslaitoksen pitkittäistutkimuksessa. Työterveyslaitoksen stressiä ja työuupumusta käsittelevän sivun mukaan samat voimavarat, jotka lisäävät työn imua, suojaavat työuupumukselta. Vaatimusten puolesta kertoo opas työstressi, ja jo uupuneen työntekijän tilanteesta opas burnout työssä.

Mitkä voimavarat lisäävät työn imua pienessä tiimissä?

Työn imua lisäävät Työterveyslaitoksen mukaan tehtävään, työn järjestämiseen, työyhteisön vuorovaikutukseen ja organisaatioon liittyvät voimavarat. Taulukko kääntää ne 5–25 hengen tiimin arkeen; keinot ovat suosituksia.

Työterveyslaitoksen mukaan jokainen voi myös vahvistaa omaa työn imuaan tuunaamalla työtään eli muokkaamalla sitä omatoimisesti itselleen sopivaksi.

Miten työn imua mitataan?

Työn imua mitataan yleisimmin UWES-kyselyllä. Hakasen käsikirjan mukaan siitä on käytössä kaksi versiota: alkuperäinen 17 väittämän kysely ja lyhennetty 9 väittämän kysely. Kumpikin arvioi tarmokkuutta, omistautumista ja uppoutumista. Työterveyslaitoksen testissä vastaaja kertoo, kuinka usein hän kokee kunkin väittämän asian, vaihtoehdoilla en koskaan, muutaman kerran vuodessa, kerran kuussa, muutaman kerran kuussa, kerran viikossa, muutaman kerran viikossa ja päivittäin.

Menetelmä on kehitetty ensisijaisesti tutkimukseen, mutta käsikirjan mukaan sitä voi soveltaa henkilöstö- ja ilmapiirikartoituksissa ja yksilöllisesti työterveyshuollossa. Käyttöehtojen mukaan menetelmä on tarkoitettu ei-kaupalliseen käyttöön. Oman tilanteensa voi arvioida Työterveyslaitoksen verkossa olevalla työn imu -testillä, jossa yhdeksän kysymystä koskee työn imua ja vastaaja saa palautteen tuloksestaan.

Työn imun tulos ei ole diagnoosi eikä terveysarvio. Pienessä tiimissä yksittäisen vastaajan tunnistaa helposti, joten tulokset kannattaa käsitellä vain koko tiimin tasolla. Kyselyn nimettömyydestä kertoo työhyvinvoinnin opas.

Voiko työn imu kätkeä ylikuormituksen startupissa?

Voi. Hakasen Työn imu -kirjan mukaan työn imua kokeva panostaa työhön keskivertoa enemmän, auttaa työtovereita ja ottaa vastaan uusia tehtäviä. Se palkitsee, mutta voi myös kuluttaa voimia ja väsyttää; aina ei voi eikä tarvitse olla työn imussa.

Startupissa merkityksellinen työ ja suuri vastuu tekevät innostuksesta helposti normin. Työterveyslaitoksen Työn Suomi -tutkimuksessa (THL:n Terve Suomi -aineisto 2022–2023, 7 107 työssäkäyvää Suomessa) yli puolet yrittäjistä koki työn tuovan iloa ja energiaa, mutta yrittäjämiehistä 88 prosenttia ja yrittäjänaisista 71 prosenttia oli yleensä tavoitettavissa työasioissa myös työpäivän jälkeen.

Innostuneenkin tiimin palautuminen on siksi sovittava erikseen: siitä kertoo opas palautuminen työstä. Perustajan omasta kuormasta on opas yrittäjän jaksaminen, ja kasvun vaikutuksesta henkilöstön työkykyyn opas kasvuyhtiö.

Mitä tehdä, kun työn imu on kadonnut?

Kadonnut työn imu voi kertoa siitä, että työn voimavarat ovat vähentyneet tai vaatimukset kasvaneet. Hakasen kirjan mukaan työn imun varsinainen vastakohta on työhön kyllästyminen eli leipääntyminen, ja voimavarojen puutteessa työssä myös kuormitutaan ja uuvutaan.

Työntekijä voi ottaa asian puheeksi esihenkilön kanssa ja miettiä, mitä työssä voisi tuunata. Esihenkilö voi käydä taulukon voimavarat läpi ja toimia varhaisen tuen mallin mukaan. Jos väsymys jatkuu, hakeudu työterveyshuoltoon tai omalle lääkärille: terveyden ja työkyvyn arvioi lääkäri tai psykologi. Työkyvyn osatekijöistä kertoo opas työkyky.

Äkillisessä hädässä MIELI Kriisipuhelin antaa keskusteluapua joka päivä ympäri vuorokauden numerossa 09 2525 0111, ja hengenvaarassa soitetaan hätänumeroon 112.

Esihenkilön lista: työn imun vahvistaminen

Lista on suositus, ei lain vaatimus.

1. Kysy jokaiselta kahdenkeskisessä keskustelussa, mikä työssä antaa energiaa ja mikä vie sitä.
2. Näytä tiimille, mitä sen työ saa aikaan: asiakaspalaute, käyttäjämäärät ja onnistumiset.
3. Sovi jokaisen kanssa yksi asia, jonka hän haluaa oppia seuraavan kvartaalin aikana.
4. Kirjaa roolit ja vastuut ja päivitä ne aina, kun tiimiin tulee uusi ihminen.
5. Seuraa työn imun rinnalla kuormitusta ja palautumista, ettei innostus peitä ylikuormitusta.
6. Jos mittaatte työn imua, käyttäkää samaa kyselyä toistuvasti ja käsitelkää tulokset vain tiimitasolla.

Esihenkilön oman jaksamisen tueksi on opas esihenkilön jaksaminen. StartHealthin Basic-paketti lisää ehkäisevään työterveyshuoltoon lääkärin etävastaanotot sekä työterveyspsykologin etävastaanoton lääkärin arvion perusteella; paketit ovat palvelusivulla.

Usein kysytyt kysymykset