Psykososiaalinen kuormitus työssä: tunnista ja arvioi

Psykososiaalinen kuormitus tarkoittaa työn sisältöön, työn järjestelyihin ja työyhteisön sosiaaliseen toimivuuteen liittyviä tekijöitä, jotka voivat aiheuttaa työntekijälle haitallista kuormitusta. Työturvallisuuslain 10 § velvoittaa jokaisen työnantajan selvittämään nämä kuormitustekijät ja arvioimaan niiden merkityksen terveydelle osana työn vaarojen arviointia. Lain 25 §:n mukaan työnantajan on ryhdyttävä toimiin, kun se saa tiedon, että työntekijä kuormittuu työssään terveyttään vaarantavalla tavalla.

Kyse on työn ominaisuuksista, ei yksittäisen ihmisen jaksamisesta. Tämä opas on 5–25 hengen yrityksen perustajalle tai operatiiviselle johtajalle, ja se on osa työssä jaksamisen kokonaisuutta. Yksilön kokemaa stressiä käsittelee opas työstressi.

Mitä psykososiaalinen kuormitus tarkoittaa?

Psykososiaaliset kuormitustekijät ovat työhön kuuluvia tekijöitä, jotka voivat kuormittaa haitallisesti ketä tahansa tehtävää tekevää. Työsuojeluhallinnon luettelo kuormitustekijöistä jakaa ne kolmeen ryhmään:

• Työn sisältö: esimerkiksi työn sirpaleisuus, jatkuva valppaana olo, liiallinen tietomäärä, jatkuvat keskeytykset, kohtuuton vastuu ja toistuvat vaikeat vuorovaikutustilanteet asiakastyössä.
• Työn järjestelyt: esimerkiksi liiallinen tai liian vähäinen työn määrä, kohtuuton aikapaine, työajoista johtuvat haitat ja epäselvät tehtävänkuvat, tavoitteet, vastuut ja työnjako.
• Työyhteisön sosiaalinen toimivuus: esimerkiksi yksin työskentely, toimimaton yhteistyö, huono tiedonkulku, esihenkilön tai työtovereiden puutteellinen tuki, häirintä ja muu epäasiallinen kohtelu sekä syrjivä kohtelu.

Kuormitus ei sinänsä ole haitallista. Työsuojeluhallinnon ohjeen psykososiaalisesta kuormituksesta mukaan sopiva kuormitus edistää terveyttä ja työkykyä, ja kuormitustekijät muuttuvat haitallisiksi, jos ne on mitoitettu väärin, niitä hallitaan puutteellisesti tai ne esiintyvät epäsuotuisissa olosuhteissa. Arkikielen henkinen tai psyykkinen kuormitus työssä tarkoittaa käytännössä samaa asiaa. Laajempi kuva siitä, mistä hyvä työ koostuu, on oppaassa työhyvinvointi.

Työsuojeluvalvonnassa kuormitustekijöiksi ei lueta liikkeenjohdollisia ratkaisuja, kuten organisaatiomuutoksia tai säästötoimia, eikä palkkaa, määräaikaisuutta tai perhe-elämän vaatimuksia. Niihin voi silti liittyä varsinaisia kuormitustekijöitä, kuten epäselvä työnjako tai huono tiedonkulku.

Mitä laki vaatii työnantajalta psykososiaalisesta kuormituksesta?

Työnantajan velvollisuudet ovat työturvallisuuslaissa 738/2002 ja työterveyshuoltolaissa 1383/2001. Velvoitteissa ei ole henkilöstörajaa: ne koskevat jo ensimmäistä työsopimussuhteista työntekijää.

Jos omaa asiantuntemusta ei ole riittävästi, työnantajan on 10 §:n mukaan käytettävä ulkopuolisia asiantuntijoita. Työsuojeluhallinnon mukaan luonteva asiantuntija on oma työterveyshuolto. Valvontaa hoitaa Lupa- ja valvontaviraston työsuojeluosasto, joka toimii valtakunnallisena työsuojeluviranomaisena.

Kuormitustyypit: kognitiivinen, emotionaalinen, sosiaalinen ja eettinen kuormitus

Kognitiivinen, emotionaalinen, sosiaalinen ja eettinen kuormitus ovat arkikielen ja tutkimuksen nimiä, joita laki ei käytä; ne mahtuvat lain kolmeen ryhmään. Työterveyslaitoksen kokonaisvaltaisen ergonomian sivun mukaan yleisiä kognitiivisia kuormittajia ovat häly, keskeytykset sekä tieto- ja viestitulva, ja niiden hallinta vähentää psykososiaalista kuormitusta. Työterveyslaitoksen keinokortin eettisen kuormituksen hallinnasta mukaan eettistä kuormitusta syntyy, kun työntekijä joutuu toimimaan omien arvojensa tai työpaikan sääntöjen vastaisesti tai ei ole varma oikeasta toimintatavasta.

Häirinnän ja epäasiallisen kohtelun käsittely on oma prosessinsa, jota kuvaa opas epäasiallinen kohtelu työssä. Taulukon keinot ovat esimerkkejä, eivät lain luettelo; Työsuojeluhallinnon mukaan ensin puututaan tekijöihin, jotka suurin osa työntekijöistä tunnistaa ja jotka aiheuttavat eniten haittaa. Riittävä palautuminen työstä on osa työn mitoitusta, ei vain yksilön asia.

Miten psykososiaalinen kuormitus arvioidaan pienessä yrityksessä?

Työn kuormittavuuden arviointi etenee Työsuojeluhallinnon ohjeen mukaan neljässä vaiheessa: tunnista kuormitustekijät, arvioi niiden terveydellinen merkitys ja aseta ne tärkeysjärjestykseen, toteuta toimet ja seuraa niiden vaikutusta. Psykososiaaliset tekijät arvioidaan samassa prosessissa kuin muutkin työn vaarat, ei erillisenä projektina.

Ohjeen tunnistamisesta ja arvioinnista mukaan tavoite ei ole löytää kuormittuneita työntekijöitä vaan ne työn tekijät, jotka voivat vaarantaa terveyden. Tieto kerätään ryhmätasolla, ja työntekijöiden pitää osallistua, koska he tuntevat oman työnsä parhaiten. Lähteinä voi käyttää henkilöstökyselyä, työntekijöiden edustajien haastattelua, työterveyshuollon työpaikkaselvitystä, työaikakirjanpitoa ja kehityskeskustelujen yhteenvetoja.

Valmis apuväline on työsuojeluviranomaisen Työn psykososiaaliset kuormitustekijät -kysely. Siinä on 23 kysymystä: seitsemän työn järjestelyistä, yhdeksän työn sisällöstä, kuusi työn sosiaalisesta toimivuudesta ja lopuksi kokonaisarvio terveyttä heikentävästä kuormituksesta. Työpaikat voivat käyttää kyselyä itse lähde mainiten, ja toistettuna se kertoo, ovatko toimet auttaneet. Viiden hengen tiimissä nimettömyys on vaikea turvata, joten tulokset kannattaa käsitellä koko tiimin tasolla tai korvata kysely yhteisellä keskustelulla.

Arvioinnin tulos kirjataan työn vaarojen arviointiin ja siitä johdetut tavoitteet työsuojelun toimintaohjelmaan. Terveydellisen merkityksen arvioinnissa apuna on työterveyshuolto, joka vertaa tunnistettuja tekijöitä esimerkiksi sairauspoissaolotietoihin ja yleiseen tutkimustietoon. Arviointi päivitetään, kun olosuhteet muuttuvat olennaisesti.

Mitä työterveyshuolto tekee kuormituksen arvioinnissa?

Työterveyshuolto selvittää työn kuormittavuuden ja työjärjestelyt työpaikkaselvityksessä, arvioi niiden merkityksen terveydelle ja tekee toimenpide-ehdotukset. Työsuojeluhallinnon mukaan työnantajan on huolehdittava, että psykososiaaliset kuormitustekijät on tunnistettu ja arvioitu työpaikkaselvityksessä, ja annettava työterveyshuollolle riittävät tiedot työstä, henkilöstöstä ja muutoksista (työterveyshuoltolaki 15 §).

Työntekijä voi työterveyshuoltolain 12 §:n mukaan pyytää perustellusta syystä selvityksen työkuormituksestaan. Työsuojeluhallinnon mukaan perusteltu syy on olemassa, jos työkyky on heikentynyt oireilun vuoksi ja työntekijä arvioi sen johtuvan työstä, tai jos oireilu on johtanut hoidon tarpeeseen tai sairauspoissaoloihin. Työterveyshuolto arvioi selvityksen tarpeen ja tekee tarvittaessa ehdotuksia kuormituksen vähentämiseksi yhteistyössä työnantajan kanssa.

Terveyden ja työkyvyn arvioi aina terveydenhuollon ammattilainen, ei esihenkilö. StartHealthin Minimum-paketti sisältää työpaikkaselvityksen ja riskiarvioinnin; Basic lisää etäsairaanhoidon ja työterveyspsykologin etävastaanoton lääkärin arvion perusteella. Paketit ovat palvelusivulla.

Mitä tehdä, kun työntekijä kertoo ylikuormituksesta?

Kun työntekijä kertoo liiallisesta kuormituksesta työssä, työnantaja käsittelee asian, selvittää työstä johtuvat syyt ja vähentää kuormitusta käytettävissään olevin keinoin. Työsuojeluhallinnon ohjeen mukaan asia käsitellään ensin työntekijän ja esihenkilön kesken, ja työpaikan varhaisen tuen mallia noudatetaan, jos sellainen on. Jos on epäselvää, johtuuko kuormittuminen työstä, työnantaja käyttää asiantuntijana ensisijaisesti työterveyshuoltoa.

Työsuojeluhallinnolla on tätä varten lomake Ilmoitus työnantajalle työssä kuormittumisesta. Siinä työntekijä kuvaa kuormitustekijät, ja työnantaja kirjaa ilmoituksen vastaanoton, selvityksen tuloksen, toimenpiteet aikatauluineen ja seurantapalaverin. Työsuojeluvalvonnan ohjeen mukaan ilmoituksen tehneelle työntekijälle on kerrottava, mihin toimiin on ryhdytty tai aiotaan ryhtyä.

Jos työntekijä on jo uupunut, työnantajan seuraavat askeleet kuvaa opas burnout työssä, ja mielenterveyden tukemista opas mielenterveys työpaikalla. Työntekijä saa apua työterveyshuollosta tai omalta lääkäriltään. Kriisitilanteessa MIELI Kriisipuhelin päivystää suomeksi numerossa 09 2525 0111 ympäri vuorokauden, ja hengenvaarassa soitetaan hätänumeroon 112.

Mitä työsuojelutarkastaja tarkistaa psykososiaalisesta kuormituksesta?

Työsuojeluviranomaisen ohjeen tarkastukseen valmistautumisesta mukaan tarkastuksia kohdennetaan toimialoille ja tehtäviin, joissa voi esiintyä haitallisia psykososiaalisia kuormitustekijöitä, ja valvonta voi kohdistua myös esihenkilöiden työn kuormitukseen. Tarkastuksella valvotaan viittä asiaa:

• työnantaja on tunnistanut kuormitustekijät ja ryhtynyt toimiin haittojen poistamiseksi tai vähentämiseksi
• työntekijöille on annettu keinoja hallita kuormitustekijöitä
• työntekijät tietävät, miten toimia, jos he kokevat haitallista kuormittumista
• esihenkilöillä on edellytykset hoitaa kuormitukseen liittyviä tehtäviä
• työpaikalla on käytännöt, joilla haitallinen kuormitus havaitaan ajoissa.

Tarkastusta varten pitää olla saatavilla vaarojen ja kuormitustekijöiden arviointiin liittyvät asiakirjat ja ajantasainen työpaikkaselvitys. Työntekijät vastaavat ennen tarkastusta viranomaisen kyselyyn, joka toteutetaan yhteistyössä työsuojeluvaltuutetun kanssa. Psykososiaalisen työkuormituksen valvontaohjeen 3/2023 mukaan tarkastaja ei arvioi työntekijöiden terveyttä eikä määrää keinoja, mutta voi antaa määräaikaisen kehotuksen esimerkiksi silloin, kun kuormitustekijöitä ei ole selvitetty lainkaan tai riittävän järjestelmällisesti.

Psykososiaalinen kuormitus startupissa ja kasvuyhtiössä

Startupissa kuormitustekijät muuttuvat nopeammin kuin arviointi päivittyy. Rekrytointiaalto, uusi rahoituskierros, etätyöhön siirtyminen tai ensimmäisten esihenkilöiden nimittäminen ovat olennaisia muutoksia, joiden jälkeen arviointi tarkistetaan. Kasvun vaikutuksia kuvaa opas kasvuyhtiön henkilöstön terveys.

Ensimmäiset esihenkilöt ovat usein entisiä asiantuntijoita ilman johtamiskokemusta, ja valvonta voi kohdistua juuri heidän kuormitukseensa: katso esihenkilön jaksaminen. Työturvallisuuslakia sovelletaan työsopimuksen perusteella tehtävään työhön (2 §), joten se ei suojaa perustajaa, joka on yrittäjä eikä työsuhteessa. Perustajan omasta kuormasta kertoo opas yrittäjän jaksaminen, ja työterveyshuollon hankinnasta startupille opas työterveys startupille.

Euroopan työterveys- ja työturvallisuusviraston (EU-OSHA) mukaan psykososiaalisia riskejä voidaan ehkäistä ja hallita työpaikan koosta riippumatta. Viraston vuoden 2022 OSH Pulse -kyselyssä 27 prosenttia EU:n työntekijöistä kertoi kärsivänsä työn aiheuttamasta tai pahentamasta stressistä, ahdistuksesta tai masennuksesta.

Muistilista: psykososiaalisen kuormituksen arviointi

1. Nimeä vastuuhenkilö, yleensä toimitusjohtaja tai operatiivinen johtaja, ja varaa arvioinnille aika.
2. Kerää aineisto: työpaikkaselvitys, työaikatiedot, kehityskeskustelujen yhteenvedot ja sairauspoissaolojen kokonaismäärä ilman yksilötietoja.
3. Tunnista kuormitustekijät koko tiimin kanssa kolmessa ryhmässä: työn sisältö, työn järjestelyt ja sosiaalinen toimivuus. Apuna voi käyttää viranomaisen kyselyä.
4. Pyydä työterveyshuoltoa arvioimaan tunnistettujen tekijöiden merkitys terveydelle ja aseta ne tärkeysjärjestykseen.
5. Valitse toimet, jotka kohdistuvat ensisijaisesti syihin, ja kirjaa jokaiselle vastuuhenkilö ja aikataulu.
6. Sovi, miten työntekijä ilmoittaa liiallisesta kuormituksesta ja miten esihenkilö reagoi, ja perehdytä esihenkilöt menettelyyn.
7. Kirjaa arviointi ja tavoitteet työsuojelun toimintaohjelmaan ja käy ne läpi henkilöstön kanssa.
8. Seuraa toimien vaikutusta, päivitä arviointi olennaisen muutoksen jälkeen ja pidä se muutenkin ajan tasalla, esimerkiksi työterveyshuollon toimintasuunnitelman vuositarkistuksen yhteydessä.

Usein kysytyt kysymykset