Työssä jaksaminen: mistä se koostuu ja miten sitä tuetaan

Toimituksellinen päivitys 13.11.2026

Toimitus: StartHealth (yleinen työnantajaopas, lääketieteellinen tarkistus kesken)

Työssä jaksaminen tarkoittaa, että ihmisen voimavarat riittävät työn vaatimuksiin pitkällä aikavälillä: työ on hallittavaa, siitä ehtii palautua, ja terveys, osaaminen ja motivaatio kantavat myös kiireisten jaksojen yli. Jaksaminen syntyy työn määrästä ja järjestelyistä, johtamisesta, työyhteisöstä, terveydestä ja työn ulkopuolisesta elämästä, ei pelkästä yksilön sitkeydestä. Vastuu on jaettu: työnantajan on lain mukaan huolehdittava työntekijöiden terveydestä työssä ja ryhdyttävä toimiin, jos työ kuormittaa terveyttä vaarantavalla tavalla, työntekijä kertoo havaitsemistaan ongelmista, ja työterveyshuolto arvioi ja neuvoo.

Tämä opas on 5–25 hengen startupin tai kasvuyhtiön perustajalle ja tiiminvetäjälle, jolla ei ole HR-osastoa. Se kokoaa yhteen, mistä työssä jaksaminen koostuu, ja ohjaa jokaisesta osa-alueesta syventävään oppaaseen. Opas ei arvioi kenenkään terveyttä: sen tekee lääkäri tai psykologi.

Tällä sivulla

Mitä työssä jaksaminen tarkoittaa?

Työssä jaksamiselle ei ole laissa eikä viranomaisohjeissa omaa määritelmää, vaikka viranomaisetkin käyttävät ilmausta. Sosiaali- ja terveysministeriön työhyvinvointisivun mukaan Työkykyohjelman tarkoituksena on vaikuttaa, myös ikääntyneet huomioiden, työssä jaksamiseen ja työkyvyttömyyseläkkeiden vähentämiseen.

Tässä oppaassa työssä jaksamisella tarkoitetaan sitä, että ihmisen voimavarat riittävät työn vaatimuksiin pitkällä aikavälillä. Määritelmä nojaa siihen, miten Työterveyslaitos kuvaa työkyvyn: ihmisten voimavarojen ja kykyjen sekä työn vaatimusten välisenä suhteena. Jaksaminen on tämän suhteen koettu puoli: riittävätkö voimat tällä viikolla, ensi kuussa ja seuraavan kiirejakson jälkeen.

Arkikielessä puhutaan myös jaksamisesta töissä, ja kun puhe on erityisesti mielen voimavaroista, henkisestä hyvinvoinnista työssä. Ilmaus kirjoitetaan yleensä erikseen, työssä jaksaminen, kuten ministeriön sivulla, mutta yhteen kirjoitettuakin muotoa näkee. Englanniksi työssä jaksamista vastaavat usein ilmaukset coping at work ja wellbeing at work, ruotsiksi ork i arbetet.

Mistä osa-alueista työssä jaksaminen koostuu?

Työssä jaksaminen koostuu kuudesta osa-alueesta: työn vaatimusten ja voimavarojen tasapainosta, työmäärästä ja palautumisesta, johtamisesta ja työyhteisöstä, terveydestä ja työkyvystä, osaamisesta sekä työn ja muun elämän yhteensovituksesta. Jaottelu yhdistää sosiaali- ja terveysministeriön luettelon työhyvinvoinnin keskeisistä asioista ja Työterveyslaitoksen työkykytalon kerrokset: terveys ja toimintakyky, osaaminen, arvot, asenteet ja motivaatio sekä johtaminen, työyhteisö ja työolot.

Osa-alue	Mitä se tarkoittaa	Mitä pieni tiimi voi tehdä	Syventävä opas
Työn vaatimukset ja voimavarat	Vaatimukset, kuten aikapaine ja keskeytykset, ovat tasapainossa voimavarojen, kuten vaikutusmahdollisuuksien ja tuen, kanssa	Rajatkaa samanaikaiset projektit ja sopikaa, kuka päättää prioriteeteista	Työstressi ja mitä työpaikalla voi tehdä
Työmäärä ja palautuminen	Työmäärä on hoidettavissa sovitussa työajassa, ja työpäivän aikana, illalla ja lomalla ehtii palautua	Sopikaa tavoitettavuuden rajat ja suojatut keskittymisajat	Palautuminen työstä
Johtaminen ja työyhteisö	Selkeät roolit, palaute, asiallinen kohtelu ja mahdollisuus pyytää apua	Käykää kuormitustekijät läpi ja nimetkää, kuka reagoi epäasialliseen kohteluun	Psykososiaalinen kuormitus työnantajan velvoitteena
Terveys ja työkyky	Terveys ja toimintakyky ovat työkyvyn perusta, ja työn vaatimukset sovitetaan niihin	Ohjatkaa terveyttä koskevat kysymykset työterveyshuoltoon, älkää arvioiko niitä itse	Työkyky ja sen arviointi
Osaaminen	Ammattitaito ja sen jatkuva päivittäminen työn muuttuessa	Varatkaa aikaa perehdytykseen ja uuden oppimiseen, erityisesti roolien vaihtuessa	Työkykyjohtaminen pienessä yrityksessä
Työn ja muun elämän yhteensovitus	Työ ja muu elämä sopivat yhteen ilman jatkuvaa tavoitettavuutta	Sopikaa joustot ja sijaisuudet etukäteen, ei kriisin keskellä	Työhyvinvointi ja sen osa-alueet

Henkinen hyvinvointi työssä ei ole oma osa-alueensa vaan kulkee kaikkien läpi: kohtuulliset vaatimukset, palautuminen ja turvallinen työyhteisö tukevat mieltä. Opas mielenterveys työpaikalla kertoo, mitä työnantaja voi tehdä ja mihin sen rooli päättyy.

Mitä eroa on työssä jaksamisella, työhyvinvoinnilla, työkyvyllä ja työn imulla?

Työssä jaksaminen kuvaa yksilön kokemusta siitä, riittävätkö voimavarat työhön ajan mittaan; työhyvinvointi on laajempi, koko työyhteisöä koskeva käsite, työkyky voimavarojen ja vaatimusten suhde ja työn imu myönteinen innostuksen tila. Käsitteet menevät osin päällekkäin, joten taulukossa on kunkin määritelmän lähde.

Käsite	Mitä se tarkoittaa	Määritelmän lähde
Työssä jaksaminen	Arkikielen ilmaus sille, riittävätkö voimavarat työn vaatimuksiin pitkällä aikavälillä	Ei virallista määritelmää
Työhyvinvointi	Työn fyysisten ja psyykkisten vaatimusten ja voimavarojen sekä työntekijän oman kehon ja mielen kunnon yhteensopivuus	Työterveyslaitos
Työkyky	Ihmisten voimavarojen ja kykyjen sekä työn vaatimusten välinen suhde	Työterveyslaitos
Työn imu	Työhön liittyvää innostusta ja merkityksellisyyden kokemusta, jossa on tarmokkuutta, omistautumista ja uppoutumista	Työterveyslaitos
Työuupumus	Pitkittyneen työstressin seurauksena kehittyvä tila, jossa on uupumusta, etääntymistä työstä ja tehottomuuden tunnetta; ei sairaus, mutta siihen liittyy sairastumisen riski	Terveyskirjasto (Duodecim)

Työssä jaksaminen ja työhyvinvointi kulkevat käsi kädessä: hyvä työhyvinvointi tukee jaksamista, mutta yksittäinen ihminen voi kuormittua liikaa hyvässäkin työyhteisössä. Työterveyslaitoksen työn imu -sivulla on itsearviointiin tarkoitettu testi, ja oma opas työn imu ja sen mittaaminen kertoo, miten innostus ja uupumus liittyvät toisiinsa. Terveyskirjaston työuupumusartikkeli kuvaa uupumuksen prosessiksi, jossa psyykkiset voimavarat ehtyvät vähitellen; työnantajan toimet on koottu oppaaseen burnout työssä: näin työnantaja toimii.

Kuka vastaa työssä jaksamisesta?

Työssä jaksamisesta vastaavat työnantaja, työntekijä ja työterveyshuolto yhdessä, mutta eri asioista: työnantaja työoloista ja työn järjestelyistä, työntekijä omasta osuudestaan ja ilmoittamisesta, ja työterveyshuolto asiantuntija-arviosta ja neuvonnasta. Taulukon kohdat on tarkistettu työturvallisuuslaista ja työterveyshuoltolaista 13.11.2026.

Kuka	Mitä laki edellyttää	Lainkohta
Työnantaja	Huolehtii työntekijöiden turvallisuudesta ja terveydestä työssä ja tarkkailee jatkuvasti työympäristöä, työyhteisön tilaa ja työtapojen turvallisuutta	Työturvallisuuslaki 8 §
Työnantaja	Selvittää ja arvioi työn haitta- ja vaaratekijät; huomioon otetaan muun muassa työntekijän ikä ja ikääntyminen sekä työn sisältöön, työn järjestelyihin ja työyhteisön sosiaaliseen toimivuuteen liittyvät kuormitustekijät	Työturvallisuuslaki 10 §
Työnantaja	Ryhtyy käytettävissään olevin keinoin toimiin kuormitustekijöiden selvittämiseksi ja vaaran välttämiseksi tai vähentämiseksi, jos työntekijän todetaan kuormittuvan terveyttään vaarantavalla tavalla	Työturvallisuuslaki 25 §
Työntekijä	Noudattaa ohjeita, huolehtii käytettävissään olevin keinoin omasta ja muiden turvallisuudesta ja terveydestä, välttää häirintää ja ilmoittaa havaitsemistaan vioista ja puutteista	Työturvallisuuslaki 18 ja 19 §
Työterveyshuolto	Selvittää työn kuormittavuuden, arvioi työ- ja toimintakykyä, tekee toimenpide-ehdotuksia ja antaa neuvontaa, mukaan lukien työntekijän perustellusta syystä työkuormituksestaan pyytämä selvitys	Työterveyshuoltolaki 12 §

Pienessä yrityksessä vastuut muuttuvat käytännöiksi kolmella työkalulla. Varhaisen tuen malli kertoo, miten huoli otetaan puheeksi ajoissa. Työkykyneuvottelussa työntekijä, työnantaja ja työterveyshuolto sopivat työjärjestelyistä, kun työkyky on heikentynyt. Jos yritykselle tarjotaan työkykyvalmennusta, sisältöä kannattaa verrata lakisääteiseen työkyvyn tukeen ennen ostopäätöstä.

Milloin jaksamisesta kannattaa puhua jonkun kanssa?

Jaksamisesta kannattaa puhua jonkun kanssa heti, kun huoli herää, eikä vasta kun voimat ovat lopussa. Terveyskirjaston mukaan työterveys- tai perusterveydenhuollon lääkärin vastaanotolle on hyvä hakeutua, jos tuntuu, ettei jaksa, stressioireet jatkuvat tai oma terveys huolestuttaa, ja varhainen apu toimii yleensä paremmin. Yksittäisistä tuntemuksista ei voi päätellä, mistä on kyse: terveyden ja työkyvyn arvioi lääkäri tai psykologi, ei esihenkilö eikä kollega.

Apua saa näistä paikoista:

Työterveyshuolto, jos työnantaja on järjestänyt sen. Työterveyshuoltolain 12 §:n mukaan työntekijä voi perustellusta syystä pyytää selvitystä työkuormituksestaan.
Oma lääkäri tai terveysasema.
MIELI Kriisipuhelin numerossa 09 2525 0111, suomeksi joka päivä ympäri vuorokauden. Soittaa voi nimettömästi.
Hätänumero 112, jos joku on hengenvaarassa.

Jos lääkäri arvioi, että työntekijä tarvitsee sairauslomaa, opas työuupumus ja sairausloma vastaa työntekijän ja työnantajan kysymyksiin, sairausloman palkka kertoo, kuka maksaa ja kuinka pitkään, ja sairauslomatodistus sen, milloin ja miten todistus toimitetaan työnantajalle.

Työssä jaksaminen startupissa ja kasvuyhtiössä

Startupissa ja kasvuyhtiössä samat osa-alueet näkyvät tiiviimmin: roolit muuttuvat nopeasti, ja perustaja ja ensimmäiset esihenkilöt tekevät usein omaa asiantuntijatyötään ja johtavat muita samaan aikaan. Siksi jaksamista kannattaa katsoa kolmen ryhmän kautta.

Kenen jaksaminen	Mitä tieto kertoo	Mistä aloittaa
Perustaja ja yrittäjä	Suomen Yrittäjien elokuun 2026 kyselyssä (1 075 pk-yrityksen edustajaa) 43 prosenttia arvioi jaksamisensa vaikuttavan paljon yrityksen toimintaan, ja 10 prosentilla ei ollut ketään, jolta hakea apua	Yrittäjän jaksaminen ja yrittäjän oma työterveyshuolto
Ensimmäinen esihenkilö	Työterveyslaitoksen Miten Suomi voi? -tutkimuksessa kesällä 2026 työuupumusoireita esiintyi sekä työntekijöillä että esihenkilöillä yleisemmin kuin ennen koronapandemiaa; keskeisiä tekijöitä olivat byrokratiavaatimukset ja rooliristiriidat	Esihenkilön jaksaminen kasvuyhtiössä
Kasvava tiimi	Kun henkilöstöä palkataan, roolit, työmäärä ja johtamisrakenne muuttuvat, ja jaksamisen tuki pitää rakentaa uudelleen	Kasvuyhtiön henkilöstön terveys

Suomen Yrittäjien tiedotteen 26.9.2026 mukaan yrittäjiä stressaavat eniten kiire, tulospaineet ja byrokratia, ja vain 11 prosenttia oli hakenut apua jaksamiseensa. Aalto-yliopiston tiedote kokoaa Obschonkan ja kollegoiden vuonna 2023 julkaisemaa tutkimusta: yrittäjät eivät uupuneet palkansaajia herkemmin, mutta muita työllistävät yrittäjät olivat stressaantuneempia kuin yksinyrittäjät, ja vahva sitoutuminen ei estänyt työuupumusta. Ensimmäiset palkkaukset ovat siksi hyvä hetki sopia, miten perustajan oma jaksaminen hoidetaan.

Lisää lukuja löytyy koosteesta sairauspoissaolojen ja työkyvyn tilastot. Kun tiimille hankitaan työterveyshuoltoa, startupin työterveyshuollon opas kertoo, mitä hankinnassa kannattaa ratkaista.

Ikääntyvien ja nuorten työssä jaksaminen

Ikä vaikuttaa jaksamiseen, mutta ei yksin ratkaise sitä. Ikääntyvien työssä jaksamisessa keskeinen lainkohta on työturvallisuuslain 10 §, jonka mukaan työn vaarojen selvittämisessä ja arvioinnissa otetaan huomioon työntekijän ikä ja ikääntyminen. Käytännössä se tarkoittaa, että työn tahti, työaikajärjestelyt ja osaamisen päivittäminen käydään läpi samassa arvioinnissa kuin muutkin kuormitustekijät.

Nuorten työssä jaksamisesta Työterveyslaitoksen kesän 2026 Miten Suomi voi? -aineisto kertoo, että mitä nuorempi vastaaja oli, sitä vähemmän hän koki työn imua ja sitä enemmän työssä tylsistymistä, ja yksinäisyys oli nuorilla yleisempää. Yli puolet alle 30-vuotiaista piti työkykyään erinomaisena, eikä ikäryhmien välillä havaittu eroja työuupumusoireissa. Nuoren työntekijän kohdalla perehdytys, yhteisöön pääseminen ja kehittyvät tehtävät painavat siis yhtä paljon kuin työmäärä.

Mitä tutkimus kertoo työssä jaksamisesta Suomessa?

Suomalaisten työkyky on vahvistunut, mutta työuupumusoireilu ei ole vähentynyt. Työterveyslaitoksen tiedotteen 5.10.2026 mukaan Miten Suomi voi? -tutkimuksessa (työssäkäyvät 18–65-vuotiaat, kesä 2026, 3 778 vastaajaa) 43 prosenttia piti työkykyään erinomaisena, kun vuotta aiemmin osuus oli 39 prosenttia. Kohonnut työuupumuksen riski tai todennäköinen työuupumus oli 26 prosentilla, ja osuus oli ennallaan.

Työkyvyn osa-alueista vahvin oli fyysinen työkyky, sillä 67 prosenttia pystyi vastaamaan täysin työnsä fyysisiin vaatimuksiin, ja heikoimmalla tasolla oli emotionaalinen työkyky. Etätyön määrä ei ollut yhteydessä yleiseen työkykyyn. Tiedotteen mukaan työuupumusoireilun vähentämiseksi toimenpiteitä kannattaisi kohdentaa byrokratiavaatimuksiin ja rooliristiriitoihin, esimerkiksi yksinkertaistamalla prosesseja ja sopimalla yhteisistä prioriteeteista.

Miten työssä jaksamista mitataan pienessä tiimissä?

Pienessä tiimissä työssä jaksamista mitataan parhaiten lyhyellä, säännöllisellä kyselyllä työn kuormitustekijöistä ja voimavaroista sekä yhteisellä keskustelulla, ei terveyskysymyksillä. Laki ei vaadi juuri kyselyä, mutta työturvallisuuslain 8 § edellyttää, että työnantaja tarkkailee jatkuvasti työyhteisön tilaa.

Työterveyslaitoksen maksuton Työn voimavarat ja kuormitustekijät -kysely raportoi ryhmän tulokset vain, jos ryhmässä on vähintään viisi vastausta. Viiden hengen tiimissä nimettömyyttä ei siksi voi luvata pelkästään poistamalla nimet. Valmiit kysymykset ja nimettömyyden käytännöt on koottu oppaan työhyvinvointikysely pienelle tiimille osioon. Kertokaa aina etukäteen, mitä tuloksilla tehdään, ja palatkaa niihin seuraavalla kerralla.

Tiiminvetäjän toimintalista: näin tuet työssä jaksamista

Käy tiimin kanssa läpi jaksamisen kuusi osa-aluetta ja valitse kaksi, joissa kuormitus on nyt suurinta.
Kirjaa työn kuormitustekijät osaksi vaarojen arviointia, kuten työturvallisuuslain 10 § edellyttää.
Sovi, kuka päättää prioriteeteista, kun vaatimukset ovat ristiriidassa, ja kerro päätös koko tiimille.
Sovi tavoitettavuuden rajat, suojatut keskittymisajat ja lomien sijaisuudet etukäteen.
Ota käyttöön varhaisen tuen malli ja kerro, miten kuka tahansa voi ottaa huolen puheeksi.
Kerro tiimille, mistä apua saa: työterveyshuolto, oma lääkäri, MIELI Kriisipuhelin ja hätätilanteessa 112.
Tee lyhyt kysely kerran tai kahdesti vuodessa ja isojen muutosten jälkeen, ja kerro, mitä tuloksilla tehdään.
Huolehdi omasta jaksamisestasi: perustajan ja esihenkilön voimavarat ovat osa koko tiimin jaksamista.

Usein kysytyt kysymykset

Mitä työssä jaksaminen tarkoittaa?

Työssä jaksaminen tarkoittaa, että ihmisen voimavarat riittävät työn vaatimuksiin pitkällä aikavälillä ja työstä ehtii palautua. Laissa sille ei ole omaa määritelmää, mutta se on lähellä Työterveyslaitoksen työkyvyn käsitettä, jossa työkyky on ihmisen voimavarojen ja kykyjen sekä työn vaatimusten välinen suhde.

Mistä osa-alueista työssä jaksaminen koostuu?

Työssä jaksaminen koostuu kuudesta osa-alueesta: työn vaatimuksista ja voimavaroista, työmäärästä ja palautumisesta, johtamisesta ja työyhteisöstä, terveydestä ja työkyvystä, osaamisesta sekä työn ja muun elämän yhteensovituksesta. Jaottelu perustuu sosiaali- ja terveysministeriön luetteloon työhyvinvoinnin keskeisistä asioista ja Työterveyslaitoksen työkykytaloon.

Mitä eroa on työssä jaksamisella ja työhyvinvoinnilla?

Työhyvinvointi on laajempi käsite, joka koskee koko työyhteisöä: Työterveyslaitoksen mukaan se on työn vaatimusten ja voimavarojen sekä työntekijän kehon ja mielen kunnon yhteensopivuutta. Työssä jaksaminen on yksilön kokemus siitä, riittävätkö voimat työhön ajan mittaan. Hyvä työhyvinvointi tukee jaksamista, mutta ei takaa sitä jokaiselle.

Mitä työssä jaksaminen on englanniksi ja ruotsiksi?

Englanniksi työssä jaksamisesta käytetään usein ilmauksia coping at work ja wellbeing at work. Ruotsiksi sanotaan ork i arbetet. Lähikäsite työkyky on englanniksi work ability ja ruotsiksi arbetsförmåga.

Kuka vastaa työssä jaksamisesta työpaikalla?

Työnantaja vastaa työoloista: työturvallisuuslain mukaan sen on huolehdittava työntekijöiden terveydestä työssä, arvioitava kuormitustekijät ja ryhdyttävä toimiin, jos työ kuormittaa terveyttä vaarantavalla tavalla. Työntekijä noudattaa ohjeita ja ilmoittaa havaitsemistaan puutteista. Työterveyshuolto arvioi työn kuormittavuutta ja työkykyä ja neuvoo molempia.

Voiko työntekijä pyytää työterveyshuollolta selvitystä työkuormastaan?

Voi. Työterveyshuoltolain 12 §:n mukaan työterveyshuoltoon kuuluu tietojen antaminen, neuvonta ja ohjaus, mukaan lukien työntekijän perustellusta syystä työkuormituksestaan pyytämä selvitys. Työterveyshuolto arvioi tilanteen ja voi ehdottaa muutoksia työn järjestelyihin.

Lähteet

Lähteet tarkistettu 13.11.2026. Tämä on toimituksellinen opas; kliininen tarkistus on kesken, eikä teksti ole yksittäistä yritystä tai henkilöä koskevaa neuvontaa.

Palvelut ja rajaukset Bruttohinnat Pyydä tarjous