Esihenkilön jaksaminen kasvuyhtiössä: kuormitus ja tuki

Kasvuyhtiössä esihenkilön jaksamista kuormittaa useimmiten liian suuri työmäärä: vetäjä tekee edelleen omaa asiantuntijatyötään ja hoitaa samalla tiimin ihmisasiat ilman HR-osastoa. Auttaa se, että esihenkilötyölle varataan aikaa, vastuut ja päätösvalta kirjataan ja vetäjällä on joku, jonka kanssa hän käy säännöllisesti läpi omaa työmääräänsä. Palkattu esihenkilö on itsekin työntekijä: työnantajan on huolehdittava hänen terveydestään työssä, ja hän kuuluu yrityksen työterveyshuollon piiriin kuten muutkin.

Tämä opas on 5–25 hengen kasvuyhtiön ensimmäistä kertaa esihenkilönä toimivalle, usein perustajalle tai varhaiselle työntekijälle, joka on nostettu vetämään tiimiä, sekä hänen omalle esihenkilölleen. Tiimin hyvinvoinnista kertoo opas työhyvinvointi ja sen johtaminen, ja jos huoli koskee uupuvaa työntekijää, lue burnout työssä: näin työnantaja toimii. Perustajan omasta jaksamisesta on erillinen opas yrittäjän jaksaminen.

Mikä esihenkilön työssä jaksamista kuormittaa?

Esihenkilön työssä jaksaminen (aiemmin puhuttiin esimiehen jaksamisesta ja esimiehen työhyvinvoinnista) näkyy tutkimuksissa omana ryhmänään. Työterveyslaitoksen Miten Suomi voi? -tutkimuksessa kesällä 2025 (3 823 työssäkäyvää 18–65-vuotiasta suomalaista) todennäköinen työuupumus oli esihenkilöistä 10 prosentilla ja työntekijöistä 7 prosentilla. Työterveyslaitoksen tiedotteen 1.10.2025 mukaan esihenkilöitä kuormittaa erityisesti liiallinen työn määrä. Vastapainona esihenkilöt kokevat runsaasti työn voimavaroja, jotka ylläpitävät työn imua.

Saman tutkimuksen kesän 2026 aineistossa (3 778 vastaajaa) työuupumusoireita esiintyi sekä työntekijöillä että esihenkilöillä yleisemmin kuin ennen koronapandemiaa. Työterveyslaitoksen tiedotteessa 5.10.2026 keskeisinä tekijöinä nostetaan esiin byrokratiavaatimukset ja rooliristiriidat. Tutkijan neuvo on sopia työyhteisössä, miten toimitaan ja mitä priorisoidaan, kun työn vaatimukset ovat ristiriidassa.

Kasvuyrityksen esihenkilölle tutut kuviot näkyvät myös muissa aineistoissa:

• Pitkät työviikot. Työterveyslaitoksen Työn Suomi -tiedotteen 25.3.2024 mukaan korkeaa viikkotyömäärää tekivät etenkin yksityisellä sektorilla työskentelevät, esihenkilöasemassa olevat, ylemmät toimihenkilöt ja yrittäjät (THL:n Terve Suomi -tutkimus 2022–2023, 7 107 työssäkäyvää).
• Henkilöstöasiat. Suomen Yrittäjien yrittäjägallupissa 26.9.2026 henkilöstöasiat aiheuttivat stressiä noin puolelle vastaajista vähintään kymmenen hengen yrityksissä (Verian, 1 075 pk-yritysten edustajaa, elokuu 2026).
• Ensimmäiset rekrytoinnit. Aalto-yliopiston katsauksen yrittäjien työhyvinvoinnista mukaan yksinyrittäjät stressaantuvat vähemmän kuin yrittäjät, jotka työllistävät muita. Katsaus perustuu Obschonkan ja kumppaneiden vuonna 2023 julkaistuun tutkimukseen.

Luvut ovat väestötason keskiarvoja, eivät arvio yksittäisestä ihmisestä. Ne kertovat, että esihenkilön jaksaminen on johtamisen ja työn järjestelyjen kysymys, ei henkilökohtainen heikkous.

Mitä laki vaatii työnantajalta esihenkilön jaksamisesta?

Esihenkilöasema ei poista työntekijän suojaa. Työturvallisuuslakia 738/2002 sovelletaan työsopimuksen perusteella tehtävään työhön (2 §), joten se koskee myös palkattua esihenkilöä.

• Yleinen huolehtimisvelvoite (8 §). ”Työnantaja on tarpeellisilla toimenpiteillä velvollinen huolehtimaan työntekijöiden turvallisuudesta ja terveydestä työssä.” Työnantajan on myös jatkuvasti tarkkailtava työyhteisön tilaa.
• Vaarojen selvittäminen ja arviointi (10 §). Työnantajan on selvitettävä ja arvioitava myös työn sisältöön, työn järjestelyihin ja työyhteisön sosiaaliseen toimivuuteen liittyvät kuormitustekijät. Arviointi on tarkistettava olosuhteiden olennaisesti muuttuessa, eli kasvuyhtiössä käytännössä aina, kun tiimi kasvaa tai organisaatio muuttuu.
• Haitallinen kuormitus (25 §). ”Jos työntekijän todetaan työssään kuormittuvan hänen terveyttään vaarantavalla tavalla, työnantajan on asiasta tiedon saatuaan käytettävissään olevin keinoin ryhdyttävä toimiin kuormitustekijöiden selvittämiseksi sekä vaaran välttämiseksi tai vähentämiseksi.”

Työterveyshuoltolakia 1383/2001 sovelletaan työhön, jossa työnantajan on noudatettava työturvallisuuslakia (2 §), joten esihenkilö kuuluu yrityksen työterveyshuollon piiriin samoin kuin hänen tiiminsä. Lain 12 §:n mukaan työterveyshuoltoon kuuluu myös työntekijän perustellusta syystä työkuormituksestaan pyytämä selvitys.

Työsuojeluhallinnon ohjeen psykososiaalisesta kuormituksesta mukaan haitallista työkuormitusta pitää ehkäistä eikä vain reagoida seurauksiin. Ohjeen mukaan työnantajan on järjestettävä esihenkilöille riittävä perehdytys, jotta he havaitsevat työntekijöiden haitallisen kuormittumisen ajoissa. Ohje neuvoo työntekijää kertomaan työnantajalle tai esihenkilölle varhain, jos työ kuormittaa liikaa. Sama koskee esihenkilöä itseään: hänen kuormastaan kuuluu kertoa toimitusjohtajalle tai perustajalle.

Työsuojeluviranomaisen verkkoseminaarin esihenkilötyön kuormituksesta esittelyn mukaan esihenkilötyöhön liittyvä psykososiaalinen kuormitus jää usein työpaikalla huomioimatta, ja esihenkilöiden työstä ja työolosuhteista vastaavat työnantaja ja organisaation ylin johto. Pienessä yrityksessä esihenkilötyön kuormitus kannattaa ottaa mukaan riskien arviointiin ja työsuojelun toimintaohjelmaan.

Mitkä kuormitustekijät korostuvat kasvuyhtiössä ja mitä niille voi tehdä?

Työsuojeluhallinnon luettelo psykososiaalisista kuormitustekijöistä mainitsee muun muassa liiallisen työn määrän, kohtuuttoman aikapaineen, jatkuvat keskeytykset, epäselvät tehtävänkuvat, tavoitteet tai vastuut sekä esihenkilön tai työtovereiden puutteellisen tuen. Taulukko kääntää ne kasvuyhtiön arkeen. Keinot ovat suosituksia, eivät lain vaatimuksia.

Pelaava valmentaja: kuinka paljon omaa työtä esihenkilö voi tehdä?

Pelaava valmentaja tarkoittaa esihenkilöä, joka johtaa tiimiä ja tekee samalla itse tiimin työtä. Pienessä yhtiössä se on usein ainoa järkevä malli, mutta se kuormittaa, jos esihenkilötyön osuutta ei sovita. Laki ei määrää, kuinka suuri osa ajasta esihenkilötyölle varataan. Se on työnantajan ja esihenkilön yhteinen päätös, joka kannattaa kirjata ja tarkistaa aina, kun tiimi kasvaa.

Ensimmäinen esihenkilötehtävä tuo töitä, joita ei aiemmin ollut: kahdenkeskiset keskustelut, rekrytoinnit, uuden työntekijän perehdytys, palautteen antaminen ja poissaolojen järjestely. Jos omat asiantuntijatavoitteet pysyvät samalla ennallaan, kuorma kasvaa, vaikka kukaan ei sitä päättänyt. Kun esihenkilölle annetaan uusi vastuu, sopikaa samalla, mistä hän luopuu.

Kuka tukee esihenkilöä, kun yrityksessä ei ole HR:ää?

Pienessä yhtiössä esihenkilön tuki pitää rakentaa itse. Käytännössä se tarkoittaa kolmea asiaa:

• Oma esihenkilö. Toimitusjohtaja tai perustaja käy esihenkilön kanssa säännöllisesti läpi tämän työmäärän eikä vain tiimin tuloksia. Työkykyjohtamisen opas kokoaa roolit ja vastuut.
• Yhteiset pelisäännöt. Varhaisen tuen malli kertoo, miten työn vaikeudet otetaan puheeksi, joten esihenkilön ei tarvitse keksiä toimintatapaa joka kerta itse. Opas mielenterveys työpaikalla kertoo, miten kuormitusta käsitellään työn tasolla.
• Vertaiset. Toisen kasvuyhtiön esihenkilö tai perustaja on usein hyvä sparrauskumppani, koska tilanteet ovat samankaltaisia.

Jos esihenkilö on itse perustaja, joka on yrittäjä eikä työsuhteessa, tilanne on toinen. Kelan mukaan yrittäjä voi halutessaan järjestää itselleen työterveyshuollon, eli se on vapaaehtoista: katso yrittäjän työterveyshuolto. Perustajan tukena voivat olla hallitus, sijoittajat ja toinen perustaja. Opas työterveys kasvuyhtiössä kertoo, miten työterveys ja vastuut kannattaa järjestää, kun yhtiö kasvaa. StartHealthin hinnoittelussa perustajat ovat maksutta, kun työntekijöitä on vähintään viisi.

Mitä työterveyshuolto voi tarjota esihenkilölle?

Lakisääteinen työterveyshuolto selvittää työn kuormitusta koko työpaikan tasolla työpaikkaselvityksessä, ja esihenkilö voi pyytää perustellusta syystä selvityksen omasta työkuormituksestaan (työterveyshuoltolaki 12 §). Jos työkyky on uhattuna, työn järjestelyistä sovitaan työkykyneuvottelussa, jossa esihenkilö on tällä kertaa työntekijän roolissa ja hänen oma esihenkilönsä työnantajan edustajana.

StartHealthin Minimum-paketti on ehkäisevää työterveyshuoltoa ilman sairaanhoitoa. Basic lisää lääkärin etävastaanoton video-, chat- tai puheyhteydellä sekä työterveyspsykologin etävastaanoton lääkärin arvion perusteella. Support lisää lähivastaanotot etäarvion perusteella, ja rajat vahvistetaan tarjouksessa. Paketit ovat palvelusivulla.

Jos oma jaksaminen alkaa horjua, varaa aika työterveyshuoltoon tai omalle lääkärille ajoissa. Äkillisessä hädässä MIELI ry:n Kriisipuhelin päivystää suomeksi joka päivä ympäri vuorokauden numerossa 09 2525 0111. Hengenvaarassa soita hätänumeroon 112.

Ensimmäisen esihenkilötehtävän 90 päivän muistilista

Lista on suositus, ei lain vaatimus.

1. Viikko 1: sovi rooli. Kirjaa oman esihenkilösi kanssa, mistä päätät itse, ketkä raportoivat sinulle ja kuinka suuri osa viikostasi on esihenkilötyötä.
2. Viikko 1: luovu jostakin. Listaa omat asiantuntijatehtäväsi ja sovi, mitkä siirtyvät muille tai myöhemmäksi.
3. Viikot 2–4: aloita kahdenkeskiset. Varaa jokaiselle suoralle alaiselle säännöllinen keskustelu ja pidä niistä kiinni myös kiireessä.
4. Viikot 2–4: sovi tavoitettavuus. Kerro tiimille, milloin vastaat viesteihin ja kuka hoitaa kiireelliset asiat, kun olet poissa.
5. Kuukausi 1: opettele yhteiset käytännöt. Lue yrityksen varhaisen tuen malli, sairauspoissaolojen ilmoituskäytäntö ja työterveyshuollon yhteystiedot.
6. Kuukausi 2: hanki vertaistuki. Sovi säännöllinen keskustelu toisen esihenkilön, mentorin tai perustajan kanssa.
7. Kuukausi 2: tarkista kuormitus. Käy oman esihenkilösi kanssa läpi työmääräsi ja se, toteutuiko sovittu ajankäyttö. Jos ei, muuttakaa tehtäviä äläkä venytä työpäivää.
8. Kuukausi 3: arvioi tilanne. Käykää läpi, mitkä vastuut toimivat ja mitkä pitää kirjata uudelleen, ja viekää esihenkilötyön kuormitus mukaan seuraavaan riskien arviointiin.

Usein kysytyt kysymykset