Kasvuyhtiön henkilöstön terveys: työkyky, kun tiimi kasvaa

Kasvuyhtiö eli kasvuyritys on yritys, jonka henkilöstö tai liiketoiminta kasvaa nopeasti. Tilastokeskuksen määritelmässä kasvuyritys työllistää kolmen vuoden kasvukauden alussa vähintään 10 henkilöä, ja sen henkilöstömäärä kasvaa kasvukauden aikana keskimäärin yli 10 prosenttia vuodessa. Kasvu muuttaa työtä nopeammin kuin vuosisuunnitelma ehtii: kun työolot muuttuvat olennaisesti, työpaikkaselvitys tehdään uudelleen ja työterveyshuollon toimintasuunnitelma päivitetään.

Tämä opas on perustajalle tai COO:lle 5–25 hengen kasvuyhtiössä, jossa ei ole HR-osastoa. Työterveyshuollon hankinnasta kerrotaan startupin työterveysoppaassa, ja lakisääteiset velvoitteet henkilöstömäärän mukaan ovat työnantajan velvollisuuksien muistilistassa. Tässä oppaassa käsitellään, mitä kasvu tekee ihmisten jaksamiselle ja työkyvylle ja mitä työnantaja voi tehdä sen eteen.

Mikä on kasvuyhtiö?

Kasvuyhtiö ja kasvuyritys tarkoittavat arkikielessä samaa: yritystä, joka hakee nopeaa kasvua ja palkkaa sen myötä lisää ihmisiä. Yhtiö-sana viittaa yhtiömuotoon, esimerkiksi osakeyhtiöön. Sanaa käytetään myös sijoittamisessa pörssiyhtiöstä, jonka tuloksen odotetaan kasvavan nopeasti, mutta tässä oppaassa kasvuyhtiö tarkoittaa työnantajaa.

Tarkka kasvuyritys-määritelmä on tilastoissa. Tilastokeskuksen kasvuyritystilaston mukaan kasvuyritys

• on aloittanut toimintansa ennen kolmen vuoden kasvukauden alkua,
• työllistää kasvukauden alussa vähintään 10 henkilöä ja
• kasvattaa henkilöstömääräänsä kasvukauden aikana keskimäärin yli 10 prosenttia vuodessa.

Määritelmä perustuu EU:n yritystilastoasetukseen (EBS). Viiden hengen startup ei siis ole tilastojen kasvuyritys, vaikka se kasvaisi nopeasti. Työnantajan velvollisuudet eivät riipu kummastakaan nimityksestä vaan siitä, kuinka monta työntekijää yrityksessä säännöllisesti on.

Mitä eroa on kasvuyrityksellä, startupilla ja scale-upilla?

Startup on arkikielen nimitys nuorelle yritykselle, joka etsii nopeasti kasvavaa ja skaalautuvaa liiketoimintamallia. Suomeksi startup-yrityksestä puhutaan myös kasvuhakuisena yrityksenä. Startup kuvaa yrityksen vaihetta ja tavoitetta, kasvuyritys toteutunutta kasvua. Kaikki startupit eivät ole kasvuyrityksiä, eivätkä kaikki kasvuyritykset ole startupeja: 15 vuotta toiminut ohjelmistotalo voi täyttää kasvuyrityksen määritelmän, ja kahden perustajan startup ei vielä täytä.

Scale-up on arkikielen nimitys yritykselle, joka on löytänyt toimivan liiketoimintamallin ja kasvattaa nyt toimintaansa ja tiimiään. Henkilöstön terveyden kannalta tässä vaiheessa muutoksia tulee paljon kerralla.

Kasvuyritys on englanniksi siis growth company. Tilastoissa käytetään Eurostatin termiä high-growth enterprise, jonka rajat ovat samat kuin Tilastokeskuksella.

Mitä nopea kasvu tekee henkilöstön terveydelle ja työkyvylle?

Kasvu itsessään ei ole terveysriski, mutta sen mukana tulevat muutokset voivat kuormittaa. Työsuojeluhallinnon luettelo psykososiaalisista kuormitustekijöistä sisältää monta kasvuyhtiön arjesta tuttua asiaa: liiallinen työn määrä, kohtuuton aikapaine, epäselvät tehtävänkuvat, tavoitteet tai vastuut, jatkuvat keskeytykset, huono tiedonkulku sekä esihenkilön tai työtovereiden puutteellinen tuki.

Kasvuyhtiössä ne näkyvät usein näin:

• Työhuiput: rahoituskierros, julkaisu tai iso asiakas tuo kuukausia, joissa työtä on enemmän kuin aikaa.
• Epäselvät roolit: kun tiimi kaksinkertaistuu, kaikki eivät tiedä, kuka päättää mistäkin ja mikä kuuluu omaan työhön.
• Ensimmäistä kertaa esihenkilönä: tiiminvetäjäksi nousee usein paras asiantuntija ilman esihenkilökokemusta. Siitä kerrotaan oppaassa esihenkilön jaksaminen.
• Perehdytys kiireessä: uudet ihmiset aloittavat ennen kuin käytännöt on kirjoitettu auki.
• Aina tavoitettavissa: perustajan tapa vastata viesteihin illalla muuttuu helposti koko tiimin oletukseksi.

Työnantajan velvollisuus on selvä. Työsuojeluhallinnon mukaan työnantajan on oltava selvillä työpaikan psykososiaalisista kuormitustekijöistä ja ryhdyttävä toimiin, jos niistä aiheutuu haittaa tai vaaraa työntekijöiden terveydelle. Työnantajan tulee myös järjestää esihenkilöille riittävä perehdytys, jotta he pystyvät havaitsemaan työntekijöiden haitallisen kuormittumisen ajoissa. Työturvallisuuslain 25 §:n mukaan työnantajan on tiedon saatuaan ryhdyttävä toimiin, kun työntekijän todetaan kuormittuvan terveyttään vaarantavalla tavalla.

Jaksamisen huolissa ensimmäinen osoite on työterveyshuolto tai oma lääkäri. Akuutissa hädässä soita hätänumeroon 112; MIELI Kriisipuhelin antaa keskusteluapua suomeksi joka päivä ympäri vuorokauden numerossa 09 2525 0111.

Mitä tutkimukset kertovat kasvuyrityksen kuormituksesta?

Tarkistamissamme lähteissä kasvuyhtiöiden työntekijöitä ei ole tutkittu omana ryhmänään. Lähimmät tulokset koskevat yrittäjiä ja työnantajaksi kasvamista:

• Suomen Yrittäjien jaksamiskyselyssä (Verian, 1 075 pk-yritysten edustajaa Suomessa, elokuu 2026) eniten stressiä aiheuttivat kiire, tulospaineet ja byrokratia. Vähintään kymmenen hengen yrityksissä henkilöstöasiat aiheuttivat stressiä noin puolelle vastaajista.
• Aalto-yliopiston katsaus yrittäjien työhyvinvoinnin tutkimukseen (2023) pitää totena väitettä, että yksinyrittäjät stressaantuvat vähemmän kuin työnantajayrittäjät. Katsaus perustuu Obschonkan ym. tutkimukseen (Journal of Business Venturing 2023; neljän aallon paneeli, 348 yrittäjää ja 1 002 palkansaajaa; aineiston maa ei käy ilmi julkaisun tiedoista), jonka mukaan yrittäjät eivät uuvu palkansaajia helpommin.
• Työterveyslaitoksen Työn Suomi -raportin tiedotteen (THL:n Terve Suomi -tutkimus 2022–2023, 7 107 työssäkäyvää Suomessa) mukaan ennakoimattomat muutokset olivat suurin työhön liittyvä uhka: sitä koki jopa 40 prosenttia työssäkäyvistä, eniten yrittäjät ja kuntasektorin naiset. Yrittäjämiehistä 88 ja yrittäjänaisista 71 prosenttia oli yleensä tavoitettavissa työasioissa myös työpäivän jälkeen; palkansaajilla tavoitettavuus oli selvästi vähäisempää.

Tulokset koskevat yrittäjiä, eivät suoraan kasvuyhtiön työntekijöitä. Ne kertovat kuitenkin, että työnantajaksi kasvaminen tuo perustajalle uutta kuormaa ja että perustajan tavat siirtyvät tiimiin. Perustajan omasta jaksamisesta kerrotaan oppaassa yrittäjän jaksaminen.

Kasvuvaiheet: mitä työnantaja tekee terveyden ja työkyvyn eteen?

Taulukko kokoaa tyypilliset kasvuvaiheet. Lakisääteiset kohdat on merkitty pykälineen, muut ovat suosituksia. Kaikki velvoitteet henkilöstömäärän mukaan ovat työnantajan velvollisuuksien oppaassa.

Yhteistoimintalain muutoksen jälkeen laki koskee kokonaan vasta yrityksiä, joissa on säännöllisesti vähintään 50 työntekijää; muutokset tulivat Työmarkkinatorin tiedotteen mukaan voimaan 1.7.2025. Käytännön ohjeet ovat oppaissa perehdytys, ulkomaisen työntekijän palkkaaminen ja etätyö: työnantajan vastuut.

Mitä työterveyshuolto tekee, kun yritys kasvaa?

Työterveyshuolto ei ole kertaostos. Kasvuyhtiössä sen tehtävät painottuvat näin:

• Työpaikkaselvitys uudelleen, kun työ muuttuu. Valtioneuvoston asetuksen 708/2013 6 §:n mukaan työpaikkaselvitys tehdään toimintasuunnitelman muuttamiseksi tai tarkistamiseksi, kun työpaikan työolosuhteet muuttuvat olennaisesti. Työsuojeluhallinnon mukaan työnantajan on huolehdittava, että psykososiaaliset kuormitustekijät on tunnistettu ja arvioitu työpaikkaselvityksessä, ja annettava työterveyshuollolle riittävät tiedot työstä, työjärjestelyistä ja henkilöstöstä.
• Toimintasuunnitelma vähintään kerran vuodessa. Työterveyshuoltolain 11 §:n mukaan toimintasuunnitelma tarkistetaan vuosittain. Kasvuyhtiössä se kannattaa tarkistaa myös ison rekrytointiaallon jälkeen.
• Varhainen tuki. Kirjallinen varhaisen tuen malli kertoo uusille esihenkilöille, miten kuormitus otetaan puheeksi ja milloin työterveyshuolto tulee mukaan. Kuormituksesta johtamisen näkökulmasta kertoo opas työhyvinvointi.
• Työkyvyn tuki. Työsuojeluhallinnon mukaan työnantajan on ilmoitettava sairauspoissaolosta työterveyshuoltoon viimeistään, kun poissaolo on jatkunut 30 päivää. Paluusta töihin sovitaan tarvittaessa työkykyneuvottelussa.

StartHealth järjestää lakisääteistä työterveyshuoltoa pienille yrityksille: etäpalvelut koko Suomessa ja lähipalvelut Helsingissä. Sopimuksessa nimetään vastuulääkäri, uudet työntekijät lisätään samana päivänä, ja toimintasuunnitelma valmistuu kahden viikon kuluessa työpaikkaselvityksestä. Minimum on ehkäisevää työterveyshuoltoa ilman sairaanhoitoa. Basic lisää lääkärin etävastaanoton video-, chat- tai puheyhteydellä sekä työterveyspsykologin ja fysioterapeutin etäpalvelut. Support lisää lähivastaanotot etäarvion perusteella, ja rajat vahvistetaan tarjouksessa. Vähintään viidellä työntekijällä perustajat ovat maksutta. Paketit ovat palvelusivulla ja hinnat hintasivulla.

Kasvun terveyslista perustajalle ja COO:lle

Lista on suositus, ei lain vaatimus, ellei pykälää mainita.

1. Kirjaa jokainen olennainen muutos, kuten henkilöstömäärä, tehtävät, tilat ja etätyön käytännöt, ja kerro siitä työterveyshuollolle heti.
2. Pyydä työterveyshuollolta arvio uuden työpaikkaselvityksen tarpeesta, kun tiimi kasvaa selvästi tai työ muuttuu (VNa 708/2013, 6 §).
3. Tarkista toimintasuunnitelma vähintään kerran vuodessa (työterveyshuoltolaki 11 §) ja lisäksi rahoituskierroksen tai ison rekrytointiaallon jälkeen.
4. Ota varhaisen tuen malli käyttöön ennen kuin nimität ensimmäiset esihenkilöt.
5. Perehdytä esihenkilöt tunnistamaan haitallinen kuormitus ja ottamaan se puheeksi.
6. Lisää perehdytykseen työterveyshuollon ajanvaraus ja palvelujen rajat.
7. Sovi tavoitettavuudesta: milloin viesteihin vastataan ja milloin ei.
8. Seuraa kuormitusta yritystasolla esimerkiksi kehityskeskusteluilla ja henkilöstökyselyillä, ilman yksittäisten työntekijöiden terveystietoja.
9. Huolehdi myös omasta jaksamisestasi, koska tiimi oppii perustajan tavat.

Usein kysytyt kysymykset