Työkykyjohtaminen — työnantajan ja työterveyden yhteistyö

    Toimituksellinen päivitys 26.10.2026

    Kirjoittajat: Valtteri Järvenpää, lääkäri ja Jussi Kurikka, lääkäri · StartHealth

    Työkykyjohtaminen yhdistää työn järjestelyt, sovitut varhaisen tuen käytännöt ja työterveyden ammatillisen arvion. Työnantaja ei diagnosoi työntekijää, vaan selvittää työn tekemisen edellytyksiä ja toteuttaa asianmukaisesti sovittuja muutoksia.

    Mitä työkyky on ja mitä työkykyjohtaminen tarkoittaa?

    Työkyky tarkoittaa ihmisen voimavarojen ja työn vaatimusten välistä suhdetta. Siihen vaikuttavat terveyden lisäksi osaaminen, työn sisältö, työolot, johtaminen ja mahdollisuus saada tukea. Työkyky ei ole pysyvä kyllä–ei-ominaisuus: sama ihminen voi selviytyä yhdestä tehtävästä mutta tarvita muutoksia toiseen.

    Työkykyjohtaminen tarkoittaa tämän suhteen järjestelmällistä tukemista työnantajan, työntekijöiden ja työterveyden yhteistyössä. Se ei ole vain poissaolojen laskemista tai vastaanottojen ostamista. Pienessä toimistossa johtaminen näkyy siinä, miten työ mitoitetaan, miten huoli nostetaan esiin ja kuka toteuttaa sovitut muutokset.

    Työkyvyn arviointi: kuka arvioi mitä?

    Työntekijä kuvaa työn sujumista ja tuen tarpeita. Esihenkilö tuntee työn tavoitteet, kuormitustekijät ja käytettävissä olevat järjestelyt. Työterveyden ammattilainen arvioi terveyden ja työn yhteyttä; lääkärille kuuluvat tarvittavat lääketieteelliset arviot ja lausunnot. Etuuden myöntäjä ratkaisee etuuden omien edellytystensä perusteella. Esihenkilön havainto tai kyselytulos ei korvaa näitä arvioita.

    Arviointia varten on hyödyllistä kuvata todelliset tehtävät, työaika, keskeytykset ja vaihtoehtoiset järjestelyt. Pelkkä tehtävänimike ei kerro kuormituksesta. Työnantajalle välitetään työn järjestämiseksi tarpeellinen tieto lainmukaisesti, ei koko potilaskertomusta. Työntekijän ei tarvitse kertoa esihenkilölle diagnoosia.

    Alentunut työkyky ei ratkaise kaikkea työn tekemisestä

    Alentunut työkyky tarkoittaa, etteivät voimavarat ja nykyiset työn vaatimukset kohtaa entiseen tapaan. Tilanne voi olla tilapäinen tai pidempikestoinen, eikä siitä voi päätellä, ettei mitään työtä voisi tehdä. Toisaalta työjärjestely ei korvaa tarpeellista sairauspoissaoloa tai terveydenhuollon arviota.

    Selvittäkää vaihtoehdot: tehtävien rajaaminen, työrauhan lisääminen, kuormittavan vaiheen vähentäminen tai työhön paluun suunnittelu. Sopikaa arvio ja järjestely työntekijän kanssa, älkää kehottako tekemään työtä sairaana. Työkykyneuvottelu kokoaa työntekijän, työnantajan ja työterveyden ratkaisemaan työn ja voimavarojen yhteensovittamista.

    Ennakoiva työkykyjohtaminen osaksi arkea

    Ennakoiva työkykyjohtaminen alkaa ennen sairauspoissaoloa. Tarkistakaa työmäärä uuden asiakkaan, rekrytoinnin tai organisaatiomuutoksen yhteydessä. Kysykää, onko osaaminen riittävä ja jääkö perehdytykselle aikaa. Seuratkaa myös esihenkilön kuormitusta: pieni tiimi ei kestä sitä, että kaikki päätökset jäävät yhdelle kiireiselle ihmiselle.

    Varhaisen tuen malli tekee havainnosta keskustelun ja seurannan. Varhaisen puuttumisen mallilla voidaan tarkoittaa samaa prosessia, mutta tavoite on tuki, ei syyllistäminen. Työpaikka määrittelee omat keskusteluherätteensä, myös sairauspoissaoloihin liittyvät. Ne eivät ole yleisiä lain päivärajoja. Työhyvinvoinnin kehittäminen puolestaan parantaa koko tiimin fyysisiä, henkisiä ja sosiaalisia työoloja sekä työn organisointia.

    Strateginen työkykyjohtaminen pienessä yrityksessä

    Strateginen työkykyjohtaminen yhdistää työkyvyn yrityksen tavoitteisiin ja päätöksiin. Jos tavoitteena on kasvu, suunnitelmassa pitää näkyä myös perehdytys, esihenkilöiden aika ja työn mitoitus. Muuten kasvutavoite voi kasvattaa työkuormaa ilman edellytyksiä onnistua. Tavoitteeksi kannattaa valita asia, johon yritys pystyy vaikuttamaan, kuten työjärjestelyjen toteuttaminen sovitusti.

    Omistaja tai johto nimeää vastuuhenkilön, varaa aikaa ja sopii työterveyden kanssa yhteistyön. Työpaikkaselvityksen havaintoja käytetään toimintasuunnitelmassa. Sairaanhoitopalvelun laajentaminen ei yksin korvaa ehkäiseviä toimia. Budjetissa erotetaan palveluista maksettava hinta, työn järjestelyjen kustannukset ja henkilöstön käyttämä työaika. Tuottoa tai poissaolojen vähenemää ei luvata ennalta.

    Käytännön suunnitelma ja seuranta

    Kirjatkaa yritystason suunnitelmaan vähintään seuraavat asiat ilman yksilöiden terveystietoja:

    • Keskeiset työn kuormitustekijät ja niiden arvioinnin ajankohta.
    • Yksi tai kaksi tavoitetta, kuten priorisoinnin selkeys tai perehdytyksen kattavuus.
    • Toimenpiteet, vastuuroolit, tarvittava aika ja budjetti.
    • Varhaisen tuen yhteydenottotapa ja työterveyteen ohjaus.
    • Työkykyneuvottelun valmistelun ja sovittujen järjestelyjen seurannan vastuut.
    • Seurantapäivät, tiedon käyttöoikeudet ja henkilöstölle kerrottava yhteenveto.

    Työpaikan omat herätteet erotetaan pitkittyneen poissaolon menettelyistä. Työnantaja ilmoittaa poissaolosta työterveyteen viimeistään sen kestettyä kuukauden eli 30 päivää. Kelan 90 päivän lausunto työssä jatkamisen mahdollisuuksista ja jäljellä olevasta työkyvystä tarvitaan ennen 90 sairauspäivärahapäivän täyttymistä. Laskentaperusteet eivät ole samat. Varmistakaa vastuut työterveyden ja Kelan kanssa riittävän ajoissa.

    Esimerkki (kuvitteellinen)

    Viidentoista hengen ohjelmistoyritys huomaa projektien loppuvaiheissa jatkuvia päällekkäisiä kiireitä. Johto rajaa yhtäaikaisten projektien määrää ja varaa perehdytykseen työaikaa. Kuukauden kuluttua tarkistetaan, toteutuiko rajaus ja selkeytyivätkö prioriteetit. Yksittäisen työntekijän mahdollinen tuen tarve käsitellään erikseen luottamuksellisesti. Esimerkki ei osoita vaikutusta sairauspoissaoloihin.

    Työkykyneuvottelun kokemukset ja työsuhdehuoli

    Työterveysneuvottelussa sovitaan työn jatkamisen vaihtoehdoista, vastuista ja seurannasta. Ennakkotieto tavoitteesta ja mahdollinen tukihenkilö auttavat valmistautumaan kolmikantaan. Yhteiseen muistioon ei kirjata diagnoosia. Jos ratkaisu ei löydy heti, sovitaan lisäselvityksestä eikä luvata lopputulosta.

    Työkykyneuvottelu ei itsessään ole irtisanomispäätös eikä takaa työsuhteen jatkumista kaikissa tilanteissa. Työsuhteen päättäminen arvioidaan erikseen työsopimuslain perusteella. Työntekijän kannattaa pyytää liiton tai juristin neuvoa, jos huoli koskee oman työsuhteen ehtoja. Kokemuksia etsivälle tärkeintä on ymmärtää oman kokouksen tavoite, osallistujat ja tietojen käsittelyn rajat.

    Kolme erillistä vastuuta

    Työnantaja: sopii työn tavoitteista, työmäärästä, ilmoituskäytännöistä ja toteuttamiskelpoisista työjärjestelyistä.

    Työntekijä: tuo esiin työn tekemiseen liittyvät tarpeet ja asioi terveydenhuollossa sovittujen käytäntöjen mukaan.

    Työterveys: arvioi terveyden ja työn yhteyttä sekä tarvittavaa ammatillista tukea. Yksittäinen arvio tai etuuspäätös ei synny verkkosivun muistilistasta.

    Varhaisen tuen keskustelu

    Keskustele havaituista työn käytännöistä: tehtävien valmistumisesta, kuormituksesta ja työntekijän esiin tuomasta tuen tarpeesta. Kysy, mitä työssä voitaisiin muuttaa. Älä johda käyttäytymisestä mielenterveysdiagnoosia tai käytä keksittyä poissaolopäivärajaa kaikille yhteisenä sääntönä.

    Yhteistyön suunnittelu

    Sovi työterveyden kanssa yhteydenoton ja tarvittaessa työkykyneuvottelun menettely. Kirjaa työnantajan toteutettavat järjestelyt, vastuut ja tarkistuspäivä asianmukaisella tietojen käsittelyllä. Työntekijän hoitotiedot eivät kuulu yrityksen tarjouslomakkeeseen tai yleiseen projektitaulukkoon.

    Pitkittyneeseen poissaoloon liittyvät ilmoitus-, lausunto- ja etuusmenettelyt tarkistetaan Kelasta ja työterveydestä. Tässä ei väitetä, että tietty päivärajasta johdettu menettely soveltuu kaikkiin tilanteisiin.

    Seuranta pienessä tiimissä

    Seuraa sovittujen toimien toteutumista, ohjeiden löytymistä ja työn järjestelyjen palautetta. Ryhmätason luvuissakin on huomioitava tunnistettavuus. Muutos ennen ja jälkeen ei yksin todista palvelun vaikutusta tai säästöä.

    StartHealthin työnantajaraportti on vuosittainen. Toimintasuunnitelmaopas ja sairauspoissaolojen prosessi tukevat käytännön järjestämistä. Palvelusivu vahvistaa pakettien rajat; tarjouspyynnössä kuvaa työ ja yhteistyön tarve ilman yksilöiden terveystietoja.

    Palvelun ja budjetin seuraava askel

    Vertaa palveluita · Katso bruttohinnat · Pyydä yritykselle tarjous.

    Lähteet

    Viranomaislähteet tarkistettu 26.10.2026. Palvelukuvaukset perustuvat StartHealthin vahvistettuihin pakettitietoihin; tarjous vahvistaa rajat ja kulut. Toimituksellisesti muokattu sisältö odottaa lääketieteellistä tarkistusta.

    Palvelut ja rajauksetBruttohinnatPyydä tarjous