Palautuminen työstä: tauot, vapaa-aika ja loma

Palautuminen työstä tarkoittaa, että työssä kuluneet fyysiset ja psyykkiset voimavarat elpyvät ennen seuraavaa rasitusta. Sitä tapahtuu työpäivän aikana tauoilla, työpäivän jälkeen, unessa, viikonloppuna ja lomalla. Tutkimuksissa tärkeimmäksi keinoksi on noussut henkinen irrottautuminen työstä, ja työpaikka vaikuttaa siihen eniten sillä, miten työ, kokoukset ja tavoitettavuus järjestetään.

Tämä opas on perustajalle ja tiiminvetäjälle 5–25 hengen startupissa tai kasvuyhtiössä. Se on osa opasta työssä jaksaminen. Jos kuormitus on jo jatkuvaa, lue myös työstressi: mistä se johtuu ja mitä työpaikalla voi tehdä.

Mitä palautuminen työstä tarkoittaa?

Työssä syntyy aina kuormitusta, ja olennaista on, että siitä on mahdollista palautua päivittäin. Työterveyslaitoksen palautumislaskurin keinokortin mukaan palautumisen tavoite on hallita kuormitusta niin, että uupuminen ja sairastuminen ehkäistään pidemmällä aikavälillä.

Jatkuva palautumisen tarve on Työterveyslaitoksen tutkimusprofessorin Jari Hakasen Työn imu -kirjan (2011) mukaan yleensä varhainen merkki pitkittyneestä väsymyksestä: aika tai tavat palautua eivät silloin riitä. Palautuminen on siksi osa työhyvinvointia, ei pelkkä yksityisasia.

Fyysisestä työstä palautuminen noudattaa samaa periaatetta, mutta painopiste on tauotuksessa ja työasentojen vaihtelussa. Toimisto- ja asiantuntijatyössä kuormitus on useammin kognitiivista: keskeytyksiä, päällekkäisiä tehtäviä ja tietotulvaa. Työterveyshuolto arvioi työn kuormitustekijät työpaikkaselvityksessä.

Mitä psykologinen palautuminen tarkoittaa?

Psykologinen palautuminen tarkoittaa, että mieli irtoaa työn vaatimuksista ja elpyy. Työpsykologian tutkijat Sabine Sonnentag ja Charlotte Fritz kuvasivat vuonna 2007 neljä palautumiskokemusta, ja Hakasen Työn imu -kirja esittelee samat neljä keinoa suomeksi:

• Henkinen irrottautuminen: työasiat eivät pyöri mielessä vapaalla. Hakasen mukaan tämä on osoittautunut tutkimuksissa tehokkaimmaksi hyvinvointia palauttavaksi mekanismiksi.
• Rentoutuminen: kehon ja mielen virittyneisyys laskee, esimerkiksi ulkoillessa tai oleillessa.
• Itsensä haastaminen: uuden oppiminen työn ulkopuolella, kuten kielet tai liikuntalaji.
• Kontrolli vapaa-ajalla: mahdollisuus päättää itse, mitä vapaalla tekee.

Wendschen ja Lohmann-Haislahin meta-analyysi irrottautumisesta (Frontiers in Psychology 2017; 86 julkaisua, 38 124 työntekijää eri maista) havaitsi, että irrottautuminen oli yhteydessä vähäisempään uupumusasteiseen väsymykseen (r = −0,36), parempaan hyvinvointiin (r = 0,32) ja parempaan uneen (r = 0,30). Työn vaatimukset ja työasioiden hoitaminen vapaa-ajalla olivat yhteydessä heikompaan irrottautumiseen. Tulokset ovat yhteyksiä, eivät todisteita syy-seuraussuhteesta.

Miten työstä palautuu työpäivän aikana, vapaalla ja lomalla?

Palautuminen tapahtuu eri tavoin eri aikoina, ja työpaikka voi tukea jokaista vaihetta. Taulukon keinot perustuvat Työterveyslaitoksen suosituksiin ja lakiin, ja osa on käytännön ehdotuksia pienelle tiimille. Ne eivät ole hoito-ohjeita.

Työpäivän aikaiset keinot ovat Työterveyslaitoksen keinokortista: mikrotauot edistävät palautumista, ja työpäivän huokoisuudesta voi sopia esimerkiksi varaamalla kokoukset 45 tai 90 minuutin pituisiksi. Työterveyslaitoksen joustavan työajan ohjeen mukaan useita yli 12 tunnin työpäiviä peräkkäin ja yli 55 tunnin työviikkojen toistumista kannattaa välttää, vaikka työ tuntuisi mielekkäältä.

Loma palauttaa, mutta vaikutus ei varastoidu. De Bloomin ym. meta-analyysissa (Journal of Occupational Health 2009, seitsemän tutkimusta) loma paransi terveyttä ja hyvinvointia (d = +0,43), mutta vaikutus hiipui pian töihin paluun jälkeen (d = −0,38). Siksi arjen palautuminen ratkaisee enemmän kuin vuosiloman pituus.

Mitä työaikalaki ja vuosilomalaki takaavat palautumiselle?

Laki asettaa palautumiselle vähimmäistason. Seuraavat kohdat ovat työaikalaista 872/2019 ja vuosilomalaista 162/2005, ja työehtosopimus voi täsmentää niitä:

• Päivittäinen tauko (työaikalaki 24 §): jos yhtäjaksoinen työaika on yli kuusi tuntia, työntekijälle on annettava vähintään tunnin tauko, jonka aikana hän saa poistua työpaikalta. Lyhyemmästä, vähintään puolen tunnin tauosta voi sopia.
• Vuorokausilepo (25 §): jokaisen työvuoron alkamista seuraavan 24 tunnin aikana on annettava vähintään 11 tunnin keskeytymätön lepoaika. Liukuvassa työajassa ja joustotyöajassa sen voi työntekijän aloitteesta lyhentää seitsemään tuntiin.
• Viikkolepo (27 §): työntekijän on saatava kerran seitsemän päivän aikana vähintään 35 tunnin keskeytymätön lepoaika.
• Varallaolo (4 §): jos työntekijän on oltava tavoitettavissa niin, että hänet voidaan kutsua työhön, varallaolosta ja sen korvauksesta on sovittava. Varallaolo ei saa kohtuuttomasti haitata vapaa-ajan käyttöä.
• Vuosiloma (vuosilomalaki 5 ja 20 §): lomaa kertyy kaksi ja puoli arkipäivää kultakin täydeltä lomanmääräytymiskuukaudelta, ensimmäisenä vajaana vuotena kaksi. Lomasta 24 arkipäivää sijoitetaan lomakaudelle 2.5.–30.9., ja kesäloma annetaan yhdenjaksoisena, ellei 12 arkipäivää ylittävää osaa ole välttämätöntä jakaa.

Työsuojeluhallinnon vuosilomaohjeessa on lisää loman ajoittamisesta. Työaikalakia ei sovelleta työhön, jota on pidettävä yrityksen johtamisena ja jossa työntekijä päättää itse työajastaan (2 §). Perustajan palautuminen on siksi hänen omalla vastuullaan: siitä kertoo opas yrittäjän jaksaminen. Jos kuormitus jo vaarantaa terveyttä, työnantajan velvollisuudet ovat oppaassa psykososiaalinen kuormitus.

Miksi palautuminen on startupissa ja kasvuyhtiössä vaikeaa?

Startupissa työ ja vapaa-aika sekoittuvat helposti: tiimi on pieni, viestikanavat ovat auki puhelimessa ja perustaja näyttää mallia. Työterveyslaitoksen Työn Suomi -tutkimuksessa (THL:n Terve Suomi -aineisto 2022–2023, 7 107 työssäkäyvää Suomessa) yli puolet arvioi olevansa yleensä tavoitettavissa työasioissa myös työajan ulkopuolella. Yrittäjämiehistä tavoitettavissa oli 88 prosenttia ja yrittäjänaisista 71 prosenttia, ja työasioiden pyöriminen mielessä vapaa-ajalla oli tavallista sekä yrittäjillä että palkansaajilla.

Työterveyslaitoksen MYTTY-hankkeessa mitattiin mikro- ja yksinyrittäjien stressiä ja palautumista yli 200 vuorokauden ajalta Nivala-Haapajärven, Raahen ja Ylivieskan seutukunnissa. Hankkeen blogin (2022) mukaan palautumista oli 23,3 prosenttia vuorokaudesta, kun suositus on 25–30 prosenttia.

Innostus ei suojaa ylikuormitukselta. Hakasen mukaan työn imua kokeva panostaa työhön keskivertoa enemmän, mikä palkitsee mutta voi myös kuluttaa voimia; siitä kertoo opas työn imu. Ensimmäistä kertaa esihenkilönä toimivan kuormasta on oma oppaansa, esihenkilön jaksaminen, ja kotona tehtävän työn rajoista opas etätyö ja työnantajan vastuut.

Tiimin palautumiskäytännöt: seitsemän kohdan lista

Lista on suositus, ei lain vaatimus, ellei pykälää mainita.

1. Sopikaa kirjallisesti, milloin viesteihin vastataan ja mikä on oikeasti kiireellistä. Työterveyslaitos suosittaa pelisääntöjä tavoitettavissa ja tavoittamattomissa olemiseen.
2. Ajastakaa illan ja viikonlopun viestit seuraavalle työpäivälle. Perustajan esimerkki määrää normin.
3. Suojatkaa lounastauko ja keskittymisaika kalenterissa ja varatkaa kokoukset 45 tai 90 minuutin mittaisiksi.
4. Jos tuotantohäiriöihin pitää reagoida työajan ulkopuolella, nimetkää päivystäjä ja sopikaa varallaolosta ja korvauksesta (työaikalaki 4 §).
5. Suunnitelkaa lomat ja sijaisuudet keväällä niin, että kesälomasta 24 arkipäivää osuu lomakaudelle (vuosilomalaki 20 §).
6. Seuratkaa pitkiä päiviä ja tasatkaa kuorma kiireisen jakson jälkeen.
7. Ottakaa palautuminen puheeksi kehityskeskusteluissa. Kun huoli herää, toimikaa varhaisen tuen mallin mukaan.

Milloin palautumisen puute vaatii apua?

Jos väsymys jatkuu levosta ja lomasta huolimatta, se on syy hakeutua työterveyshuoltoon tai omalle lääkärille. Terveyden ja työkyvyn arvioi lääkäri tai psykologi, ei esihenkilö. Työnantajan toimista, kun työntekijä on uupunut, kertoo opas burnout työssä.

StartHealthin Basic-paketti lisää ehkäisevään työterveyshuoltoon lääkärin etävastaanotot sekä työterveyspsykologin etävastaanoton lääkärin arvion perusteella; paketit ovat palvelusivulla. Äkillisessä hädässä MIELI Kriisipuhelin antaa keskusteluapua joka päivä ympäri vuorokauden numerossa 09 2525 0111. Hengenvaarassa soita hätänumeroon 112.

Usein kysytyt kysymykset