Työkykyvalmennus: mitä se on ja kuka sen järjestää?

Työkykyvalmennus ei ole laissa määritelty palvelu, vaan nimitys, jota palveluntuottajat käyttävät omista valmennus- ja neuvontapalveluistaan. Sisältö, tekijä ja hinta vaihtelevat, joten ne on tarkistettava tarjoajalta. Lakiin perustuvaa työkyvyn tukea ovat työterveyshuollon työkyvyn tuki, työeläkelaitosten ammatillinen kuntoutus eli työeläkekuntoutus ja Kelan ammatillinen kuntoutus, johon kuuluvat muun muassa työkokeilu ja työhönvalmennus.

Mitä työkykyvalmennus tarkoittaa?

Mitä on työkykyvalmennus virallisesti? Virallista määritelmää ei ole. Sanaa ei käytetä työterveyshuoltolaissa, työntekijän eläkelaissa eikä Kelan kuntoutusta koskevassa laissa (ajantasaiset tekstit tarkistettu 11.11.2026). Kelan ammatillisen kuntoutuksen palveluluettelossa ei ole sen nimistä palvelua, eikä Työeläke.fi-sivuston haku löytänyt sanalla yhtään tulosta.

Käytännössä työkykyvalmennus on kaupallinen nimitys. Yksityisten palveluntuottajien sivuilla sillä tarkoitetaan esimerkiksi yksilöllistä neuvontaa tilanteessa, jossa työntekijän jatkaminen nykyisessä työssään on uhattuna: työkykyvalmentaja käy työntekijän kanssa läpi kuntoutuksen, etuuksien ja ammatillisten vaihtoehtojen mahdollisuuksia. Koska nimitystä ei ole määritelty, toinen tarjoaja voi tarkoittaa samalla sanalla eri sisältöä. Kuvaus perustuu palveluntuottajien omiin sivuihin, ei viranomaisen määritelmään.

Työkykyvalmentaja ei ole työterveyshuoltolaissa mainittu nimike. Lain 3 § määrittelee työterveyshuollon ammattihenkilöt ja asiantuntijat koulutuksen ja pätevyyden kautta. Työkykyvalmennus työnantajalle on siis ostopalvelu, josta kannattaa kysyä tarjoajalta ainakin nämä:

• Kuka valmennuksen tekee ja mikä on hänen koulutuksensa?
• Onko palvelu osa työterveyshuoltoa ja kirjattu työterveyshuollon toimintasuunnitelmaan?
• Mitä työnantajalle raportoidaan? Terveystiedot kuuluvat työntekijän ja terveydenhuollon välille.
• Mitä palvelu maksaa ja kuka laskun maksaa?

Älä sekoita sanaa työhönvalmennukseen. Työhönvalmennus on Kelan ammatillisen kuntoutuksen nimetty palvelu, ja työntekijän eläkelain 26 § mainitsee työhön valmennuksen yhtenä ammatillisen kuntoutuksen muotona. Työkykyvalmennus ei ole StartHealthin palveluvalikoimassa oma palvelunsa; palvelusivulta näet, mitä työterveyteen voi sisältyä.

Työkykyvalmennus, työterveyshuolto ja kuntoutus: mitä eroa?

Työnantaja kohtaa käytännössä viisi eri asiaa, jotka menevät helposti sekaisin.

Ammatillinen kuntoutus näkyy työnantajalle usein vasta, kun työntekijä kertoo siitä itse. Työeläke.fi:n mukaan työeläkekuntoutusta pitää hakea itse, eikä työterveyshuolto voi täyttää hakemusta. Liitteeksi tarvitaan lääkärin B-lausunto. Ehtoihin kuuluu myös, että viiden viime kalenterivuoden työansiot ovat yhteensä vähintään 43 028,38 euroa (vuoden 2026 tasossa).

Myös työkokeilu tarkoittaa eri järjestelmissä eri asiaa:

• Työeläkelaitoksen työkokeilu tehdään nykyisessä työpaikassa tai uudella työnantajalla. Se kestää tyypillisesti 2–3 kuukautta ja voi olla palkallinen tai palkaton.
• Kelan työkokeilu sisältää enintään 15 tapaamista valmentajan kanssa ja enintään 45 kuntoutuspäivää työpaikalla.
• Työterveyshuollon järjestämä työkokeilu on Kelan mukaan varhaisen vaiheen ammatillista kuntoutusta, ja se järjestetään yleensä työntekijän omalla työpaikalla. Kela voi maksaa työnantajalle kuntoutusrahaa enintään 45 arkipäivältä, kun ehdot täyttyvät: muun muassa työtehtäviä muutetaan olennaisesti ja työnantaja maksaa palkkaa.

Milloin työnantajan kannattaa ottaa työkyvyn tuki puheeksi?

Ajoissa, eli silloin kun työn sujumisessa näkyy muutos, ei vasta pitkän poissaolon jälkeen. Kelan mukaan työkyvyn tukitoimet on hyvä käynnistää riittävän varhain, ja työssä pysymistä voi tukea työpaikalla esimerkiksi etätyöllä, lyhentämällä työaikaa, keventämällä työtä tai korvaavalla työllä. Puheeksi ottamisen runko on oppaassa varhaisen tuen malli, ja kokonaisuuden kuvaa työkykyjohtaminen.

Pitkittyvässä poissaolossa on kolme kiinteää kohtaa:

• Työterveyshuoltolain 10 a §:n mukaan työnantajan on ilmoitettava työntekijän sairauspoissaolosta työterveyshuoltoon viimeistään silloin, kun poissaolo on jatkunut kuukauden ajan.
• Kela selvittää työntekijän kuntoutustarpeen viimeistään, kun sairauspäivärahaa on maksettu 60 päivää.
• Kun sairauspäivärahaa on maksettu 90 päivää, Kelaan tarvitaan työterveyshuollon lausunto jäljellä olevasta työkyvystä ja työssä jatkamisen mahdollisuudesta.

Työssä jatkamisesta sovitaan yhdessä työkykyneuvottelussa. Poissaolon ajan palkanmaksu on kuvattu oppaassa sairausloma ja palkka. Esihenkilö puhuu työstä ja työjärjestelyistä, ei diagnooseista. Kela ei kerro työnantajalle kuntoutuspäätöksestä tai sen sisällöstä, koska ne ovat työntekijän terveydentilaan liittyviä tietoja.

Mitä pieni yritys voi tehdä itse?

Työkyvyn tuki pienessä yrityksessä alkaa omista käytännöistä, ei ostetusta valmennuksesta.

1. Sopikaa, miten huoli otetaan puheeksi. Kirjatkaa lyhyt varhaisen tuen käytäntö ja käykää se läpi perehdytyksessä.
2. Muokatkaa ensin työtä. Kokeilkaa tehtävien rajaamista, työajan joustoja tai etätyötä ja sopikaa tarkistuspäivä.
3. Kysykää työterveyshuollosta, mitä työkyvyn tukeen kuuluu. Työterveyshuoltolain 12 §:n mukaan työterveyshuollon tehtäviin kuuluvat lain sanoin vajaakuntoisen työntekijän työssä selviytymisen seuranta ja edistäminen, kuntoutusta koskeva neuvonta sekä ohjaaminen hoitoon tai lääkinnälliseen tai ammatilliseen kuntoutukseen.
4. Ilmoittakaa kuukauden poissaolosta työterveyshuoltoon. Sopikaa etukäteen, kuka ilmoituksen tekee.
5. Kertokaa kuntoutusvaihtoehdoista, mutta älkää hakeko työntekijän puolesta. Työntekijä hakee Kelan kuntoutusta ja työeläkekuntoutusta itse. Poikkeus on Kelan Kiila-kurssi, jota työnantaja voi hakea työntekijöilleen.
6. Pyytäkää ostettavasta valmennuksesta kirjallinen kuvaus. Siitä pitää näkyä sisältö, tekijä, hinta ja se, mitä työnantajalle raportoidaan.

Koko tiimin kuormituksesta ja työn organisoinnista kerromme oppaassa työhyvinvointi pienessä yrityksessä.

Kuvitteellinen esimerkki: kymmenen hengen ohjelmistoyrityksessä työntekijä kertoo, että hänelle on ehdotettu työkykyvalmennusta. Perustaja kysyy työterveyshuollosta, onko kyse heidän palvelustaan vai erikseen ostettavasta valmennuksesta, ja sopii työntekijän kanssa tehtävien rajaamisesta kuukaudeksi. Esimerkki ei ole todellinen asiakastapaus.

Korvaako Kela tai työeläkeyhtiö valmennuksen?

Yksikään tarkistamistamme virallisista sivuista ei lupaa korvausta työkykyvalmennus-nimisestä palvelusta. Ratkaisevaa on palvelun sisältö ja järjestäjä, ei nimi.

• Työterveyshuollon korvaus. Kela voi korvata työnantajalle työterveyshuollon antamaa neuvontaa ja ohjausta. Työterveyshuollon asiantuntijoiden palveluja voidaan korvata vain, kun työterveyshuollon ammattihenkilö on arvioinut ne tarpeellisiksi. Korvausta ei Kelan mukaan saa esimerkiksi työnohjauksesta, hyvinvoinnin ja johtamisen luennoista ja koulutuksista eikä muutos- ja esimiesvalmennuksista. Kuntoutuksella on oma korvausjärjestelmänsä.
• Kelan kuntoutusraha. Kela voi maksaa työnantajalle kuntoutusrahaa, jos kuntoutus estää työnteon, kestää matkoineen vähintään neljä tuntia ja työnantaja maksaa sen ajalta palkkaa. Kuntoutuksen pitää olla Kelan, työterveyshuollon tai hyvinvointialueen myöntämää. Työkykyä ylläpitävä tyky-toiminta ei oikeuta kuntoutusrahaan, eikä Kela maksa sitä työeläke- tai vakuutusyhtiön järjestämästä kuntoutuksesta.
• Työeläkelaitos. Työeläkelaitos tukee kuntoutusta, kun työntekijä on saanut myönteisen päätöksen oikeudesta työeläkekuntoutukseen ja kuntoutussuunnitelma on hyväksytty. Palkallisessa työkokeilussa kuntoutusraha maksetaan työnantajalle. Palkattomassa työkokeilussa työnantajalle ei Työeläke.fi:n mukaan aiheudu kuluja työkokeilun ajalta.

Laki ei Kelan mukaan velvoita maksamaan palkkaa kuntoutuksen ajalta, mutta palkanmaksusta on voitu sopia työehtosopimuksessa tai työntekijän ja työnantajan kesken. Tämä opas ei arvioi, korvataanko yksittäinen valmennus. Kysy sitä Kelasta, työeläkelaitoksesta ja palveluntuottajalta ennen tilausta.

Usein kysytyt kysymykset