Sairauspoissaolot ja työkyky Suomessa: tilastot 2026

Kela maksoi vuonna 2025 sairauspäivärahaa 306 634 henkilölle ja korvasi noin 14 miljoonaa sairauspäivärahapäivää. Yleisin syy olivat mielenterveyden häiriöt: niiden perusteella päivärahaa sai 101 522 henkilöä, ja 35 % korvatuista päivistä korvattiin mielenterveyssyistä. Työnantajan järjestämän työterveyshuollon piirissä oli vuonna 2024 Kelan mukaan 2 086 000 työntekijää, ja työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyi vuonna 2025 yhteensä 19 100 Suomessa asuvaa henkilöä.

Tälle sivulle on koottu tuoreimmat viralliset luvut sairauspoissaoloista, työterveyshuollosta, työkyvyttömyyseläkkeistä ja työuupumuksesta. Jokainen luku on luettu lähteestä 13.11.2026, ja sen yhteydessä kerrotaan vuosi, väestö ja lähde. Sivu on tehty 5–25 hengen kasvuyritysten perustajille ja esihenkilöille sekä toimittajille, opiskelijoille ja muille, jotka tarvitsevat lainattavan luvun.

Tärkeimmät luvut yhdellä silmäyksellä

Kuinka paljon sairauspoissaoloja Suomessa on?

Vuonna 2025 Kela maksoi sairauspäivärahaa 306 634 henkilölle, ja korvattuja sairauspäivärahapäiviä oli 14 286 tuhatta.

Luku kuvaa pitkiä, Kelan korvaamia sairausjaksoja, ei kaikkia sairauspoissaoloja. Sairauspäiväraha myönnetään omavastuuajan täytyttyä, ja omavastuuaika on Kelan mukaan yleensä sairastumispäivä ja sitä seuraavat 9 arkipäivää. Siksi Kelan mukaan sairauspäivärahatilastot eivät kuvaa lyhytaikaista sairastavuutta, eikä niitä voi käyttää kuvaamaan työstä poissaoloa. Päivärahaa saavat myös esimerkiksi työttömät ja opiskelijat, ja työllisten sairauspoissaoloista Kela ohjaa Tilastokeskuksen työvoimatutkimukseen. Lyhyiden poissaolojen palkanmaksu on oppaassa sairausloma ja palkka.

Kelan mukaan saajien määrä pysyi lähes ennallaan vuoteen 2024 verrattuna, mutta sairauspäivärahan menot pienenivät 8 %, koska päivärahan korvaustasoa leikattiin vuoden 2025 alussa ja korvattuja päiviä oli vähemmän. Vuonna 2024 alkaneet sairauspäivärahakaudet kestivät keskimäärin 46 arkipäivää.

Pienelle työnantajalle: lyhyet poissaolot jäävät Kelan tilaston ulkopuolelle, joten oma poissaolokirjanpito on ainoa tapa nähdä oman tiimin tilanne. Seurannan ja varhaisen puuttumisen malli on oppaassa sairauspoissaolojen vähentäminen.

Lähde: Kelan sairausvakuutustilasto 2025, taulukot 1, 3 ja 10; omavastuuaika: Kela: Sairauspäiväraha.

Mikä on yleisin syy sairauspoissaoloihin?

Mielenterveyden häiriöt olivat vuonna 2025 yleisin syy sairauspäivärahaan: niiden perusteella päivärahaa sai 101 522 henkilöä, tuki- ja liikuntaelinten sairauksien perusteella 77 626 henkilöä.

Mielenterveysperusteisista saajista 52 700 sai päivärahaa ahdistuneisuushäiriön ja 40 500 mielialahäiriön perusteella. Vuonna 2025 alkaneista sairauspäivärahakausista 30 % alkoi mielenterveyden häiriöiden ja 23 % tuki- ja liikuntaelinten sairauksien perusteella. Alle 35-vuotiaiden ikäryhmässä mielenterveysperusteisia oli 46 % kausista, kun 55–67-vuotiailla yleisin syy olivat tuki- ja liikuntaelinten sairaudet (35 %).

Pienelle työnantajalle: jos tiimisi on nuori, kannattaa tietää, että Kelan tilastossa 46 % alle 35-vuotiaiden sairauspäivärahakausista alkoi mielenterveyssyistä. Työkuorman puheeksi ottamisesta kertoo opas mielenterveys työpaikalla, ja kun työntekijä kertoo uupumuksesta, työnantajan askeleet ovat oppaassa burnout työssä.

Lähde: Kelan sairausvakuutustilasto 2025, taulukko 4 ja kuvio 6.

Kuinka moni kuuluu työterveyshuollon piiriin?

Vuonna 2024 työnantajan järjestämän työterveyshuollon piirissä oli Kelan korvaustietojen mukaan 2 086 000 työntekijää eli 91 % palkansaajista.

Kelan mukaan kattavuuteen vaikuttaa muun muassa se, että osa pienistä työnantajista ei ole järjestänyt työntekijöilleen lainkaan työterveyshuoltoa, ja osa pienistä työnantajista ei hae kustannuksista Kela-korvausta. Työpaikan koko näkyy myös kustannuksissa:

Pienelle työnantajalle: Kelan tilaston mukaan työnantaja voi saada Kelasta korvausta lakisääteisen ehkäisevän työterveyshuollon ja vapaaehtoisen sairaanhoidon kustannuksista. Lakisääteisen minimin sisältö on oppaassa lakisääteinen työterveyshuolto ja korvauksen hakeminen oppaassa Kela-korvaus työterveyshuollosta. Taulukon luvut ovat valtakunnallisia keskiarvoja, eivät hintoja: StartHealthin paketit ovat palvelusivulla ja hinnat hintasivulla.

Lähde: Kelan työterveyshuoltotilasto 2024, katsaus ja taulukko 5.

Mikä on yleisin syy työkyvyttömyyseläkkeeseen?

Vuonna 2025 työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyi 19 100 Suomessa asuvaa henkilöä, ja yleisimmät syyt olivat mielenterveyden ja käyttäytymisen häiriöt (35 %) sekä tuki- ja liikuntaelinten sairaudet (31 %).

Tilasto kattaa sekä työ- että kansaneläkkeet, ja Eläketurvakeskus tuottaa sen yhteistyössä Kelan kanssa. Työkyvyttömyyseläkkeen saajia oli vuonna 2025 noin 45 000 vähemmän kuin vuonna 2015. Siirtyneistä 38 % oli täyttänyt 60 vuotta, ja alle 35-vuotiaita oli 17 %.

Pienelle työnantajalle: työkyvyttömyyseläke on pitkän työkyvyttömyyden loppupää, ja työpaikan keinot ovat sitä ennen. Niitä ovat varhaisen tuen malli ja työkykyneuvottelu, jossa työntekijä, esihenkilö ja työterveys sopivat työn järjestelyistä.

Lähde: Eläketurvakeskus ja Kela: Tilasto Suomen eläkkeensaajista.

Kuinka yleistä työuupumus on Suomessa?

Kesällä 2026 joka neljännellä (26 %) työssäkäyvällä suomalaisella oli Työterveyslaitoksen kyselyssä kohonnut riski työuupua tai todennäköinen työuupumus.

Luvut perustuvat Työterveyslaitoksen Miten Suomi voi? -tutkimukseen: kesäkuussa 2026 vastasi 3 778 työssäkäyvää 18–65-vuotiasta suomalaista, ja tulokset on painotettu iän, sukupuolen ja asuinalueen mukaan. Kysely kuvaa koettuja oireita, ei diagnooseja. Tutkijoiden mukaan työuupumusoireilu kasvoi vuosien 2019 ja 2023 välillä ja on sen jälkeen pysynyt samalla tasolla, eikä eri-ikäisten oireilussa ollut eroja kesällä 2026.

Pienelle työnantajalle: Työterveyslaitoksen mukaan työuupumusoireilun vähentämiseksi toimenpiteitä kannattaisi kohdentaa byrokratiavaatimuksiin ja rooliristiriitoihin, eli kankeisiin toimintatapoihin ja ristiriitaisiin odotuksiin. Oireita esiintyi sekä työntekijöillä että esihenkilöillä yleisemmin kuin ennen koronapandemiaa; esihenkilön ja perustajan omasta kuormasta kertovat oppaat esihenkilön jaksaminen ja yrittäjän jaksaminen. Jos uupumus koskettaa omaa tiimiä, ensimmäinen osoite on työterveyshuolto tai oma lääkäri. Akuutissa hädässä soita hätänumeroon 112; MIELI Kriisipuhelin antaa keskusteluapua suomeksi joka päivä ympäri vuorokauden numerossa 09 2525 0111.

Lähde: Työterveyslaitoksen tiedote 5.10.2026 ja Miten Suomi voi? -tutkimuksen tuloskooste.

Mitä luvut tarkoittavat pienelle työnantajalle?

Valtakunnalliset luvut eivät kerro yksittäisestä yrityksestä, mutta ne näyttävät, mihin kannattaa varautua. Tämä lista on suositus, ei lain vaatimus, ellei pykälää mainita.

1. Kirjaa poissaolot itse. Kelan tilasto näkee vain omavastuuajan ylittävät poissaolot, joten lyhyet ja toistuvat poissaolot näet vain omasta kirjanpidostasi.
2. Sovi varhaisen tuen raja. Päätä etukäteen, montako poissaoloa tai päivää johtaa keskusteluun, ja kirjaa se varhaisen tuen malliin.
3. Ilmoita kuukauden poissaolosta työterveyteen. Työterveyshuoltolain 10 a §:n mukaan työnantajan on ilmoitettava sairauspoissaolosta työterveyshuoltoon viimeistään, kun poissaolo on jatkunut kuukauden ajan.
4. Ota työkuorma puheeksi ajoissa. Mielenterveyssyyt ovat sekä sairauspäivärahan että työkyvyttömyyseläkkeen yleisin peruste, joten työkuorma ja jaksaminen kuuluvat säännöllisiin keskusteluihin. Rakenteen tähän antaa työkykyjohtaminen.
5. Tarkista, kuuluuko sopimukseen sairaanhoito. Sairaanhoito on työnantajalle vapaaehtoista, joten sopimuksesta riippuu, voiko työntekijä hakeutua työterveyteen sairauden vuoksi.
6. Seuraa lukuja vuosittain. Käy omat poissaololukusi läpi työterveyden kanssa toimintasuunnitelman tarkistuksessa ja vertaa niitä valtakunnallisiin lukuihin vain suuntaa antavasti.

Lisätietoa poissaolojen taustasta on Työterveyslaitoksen sivulla sairauspoissaolot.

Miten tätä sivua lainataan?

Lähdeviite: StartHealth. Sairauspoissaolot ja työkyky Suomessa: tilastot 2026. https://starthealth.fi/tyoterveys/tilastot (päivitetty 13.11.2026, luettu pp.kk.vvvv).

Lainaa mieluiten myös alkuperäistä lähdettä, joka on mainittu jokaisen osion lopussa. Luvut on kirjoitettu sellaisina kuin lähde ne esittää, eikä niistä ole laskettu uusia tilastoja.

Päivitetty 13.11.2026. Päivitämme luvut, kun Kela, Eläketurvakeskus ja Työterveyslaitos julkaisevat uudet tiedot. Kelan työterveyshuoltotilasto ilmestyy vuosittain, ja Eläketurvakeskus julkaisee eläkkeelle siirtyneiden tiedot kesäkuussa.

Usein kysytyt kysymykset