Ensiapuvalmius työpaikalla: mitä työnantajan pitää tehdä

Työturvallisuuslain 738/2002 46 §:n mukaan työnantajan on huolehdittava ensiavun järjestämisestä työntekijöiden lukumäärän, työn luonteen ja työolosuhteiden edellyttämällä tavalla. Käytännössä työpaikalla on oltava ensiaputaitoisia henkilöitä, riittävästi asianmukaisia ensiapuvälineitä selvästi merkityissä paikoissa ja ohjeet siitä, miten ensiapua saadaan. Työterveyshuolto osallistuu ensiavun järjestämiseen ja arvioi tarpeen työpaikkaselvityksessä. Laki ei määrää tarkkaa koulutettujen määrää, mutta työsuojeluhallinnon yleinen tavoite on, että vähintään viisi prosenttia työntekijöistä on saanut ensiapukoulutuksen.

Opas on kirjoitettu 5–25 hengen startupin tai kasvuyrityksen perustajalle ja operatiiviselle vastuuhenkilölle, jolla ei ole HR-osastoa tukenaan. Muut lakisääteiset velvoitteet henkilöstömäärän mukaan on koottu oppaaseen työnantajan velvollisuudet.

Mitä laki vaatii ensiapuvalmiudesta työpaikalla?

Ensiapuvalmius tarkoittaa työsuojeluhallinnon mukaan sitä, että työpaikalla on olosuhteisiin nähden riittävästi ensiaputaitoisia henkilöitä, tarpeellinen ensiapuvarustus sekä toimintaohjeet onnettomuustilanteiden varalta. Työturvallisuuslaki (Finlex) asettaa työnantajalle neljä velvoitetta:

• Ensiavun järjestäminen (46 §): ensiapu järjestetään työntekijöille ja muille työpaikalla oleville henkilöille.
• Ohjeet (46 §): työntekijöille annetaan ohjeet siitä, mitä tapaturman tai sairastumisen sattuessa tehdään ensiavun saamiseksi.
• Välineet ja tila (46 §): ensiapuvälineitä on oltava sopivissa ja selvästi merkityissä kohdissa, ja ensiavun antamiseen soveltuva tila tarvitaan, kun henkilömäärä, työn luonne tai muut työolosuhteet sitä vaativat.
• Ensiapuhenkilöt (47 §): työnantajan on nimettävä yksi tai useampi työntekijä ensiaputehtäviin, jos työntekijöiden lukumäärä, työn luonne ja työolosuhteet sitä edellyttävät. Heidän määränsä, koulutuksensa ja varusteidensa on oltava asianmukaiset.

Laki ei siis anna valmista mitoitusta. Mitoitus tehdään työpaikalla yhdessä työterveyshuollon kanssa.

Mikä on työterveyshuollon osuus ensiapuvalmiudessa?

Työterveyshuoltolain 1383/2001 (Finlex) 12 §:n 1 momentin 7 kohdan mukaan työterveyshuoltoon kuuluu osallistuminen työturvallisuuslain 46 §:ssä tarkoitetun ensiavun järjestämiseen. Se on osa lakisääteistä työterveyshuoltoa, jonka jokainen työnantaja järjestää.

Valtioneuvoston asetus 708/2013 (Finlex) tarkentaa asiaa 11 §:ssä. Ensiapuvalmiuden tarve arvioidaan työpaikkaselvityksessä, ja suunnittelussa otetaan huomioon ensiaputaitojen ja -välineiden tarve sekä työpaikan erityisvaatimukset. Ensiavun järjestämiseen kuuluu myös neuvonta ja ohjaus työstä tai työtilanteista johtuvien psyykkisten reaktioiden hallitsemiseksi.

Työsuojeluhallinnon ensiapuvalmiusohjeen mukaan työterveyshuolto määrittelee riittävän tason, esimerkiksi koulutettujen määrän, kurssien sisällön sekä ensiaputarvikkeiden määrän ja laadun. Työnantajan tehtävä on antaa riittävät tiedot työpaikasta ja työstä ja huolehtia siitä, että suunnitelma toteutuu. Työterveyslaitoksen laatuvinkin työterveyshuolloille (pdf) mukaan tapaturmavaara arvioidaan ensin vähäiseksi, ilmeiseksi tai erityiseksi, ja vasta sen jälkeen arvioidaan, onko ensiapuvalmius riittävä. Tarpeet kirjataan työterveyshuollon toimintasuunnitelmaan. StartHealthin palvelupaketit sisältävät lakisääteisen ehkäisevän työterveyshuollon, ja tarjous vahvistaa sisällön.

Montako ensiaputaitoista työpaikalla pitää olla?

Laissa ei ole kiinteää lukua. Työsuojeluhallinnon ensiapukoulutusohjeessa yleinen tavoite on, että vähintään viisi prosenttia työntekijöistä on saanut ensiapukoulutuksen kertauskoulutuksineen. Ohjeen mukaan ensiaputaitoisia henkilöitä täytyy olla myös pienissä työpaikoissa, ja työpaikalla on oltava nähtävillä, ketkä ovat ensiaputaitoisia.

Tapaturma-alttiille aloille, kuten teollisuuteen, varastointiin, rakentamiseen ja kuljetustöihin, ohjeessa on tarkempi suositus: vähintään yksi ensiapukoulutettu kussakin työkohteessa tai työvuorossa, jossa on alle 10 henkilöä, ja vähintään yksi kutakin alkavaa 25 henkilöä kohti tai viisi prosenttia, kun henkilöitä on 10 tai enemmän. Erityisen tapaturmavaaran vuoksi voi olla perusteltua kouluttaa yksi kutakin viiden hengen ryhmää kohti.

Toimistossa viiden prosentin tavoite täyttyy jo yhdellä koulutetulla, kun henkilöstöä on enintään 20. Ohje muistuttaa kuitenkin, että koulutettujen läsnäolo eri työpisteillä ja työvuoroissa pitää ottaa huomioon. Jos ainoa koulutettu on lomalla tai etäpäivällä, toimistolla ei ole ketään. Hybriditiimissä kannattaa siksi harkita vähintään kahta koulutettua ja sopia lopullinen määrä työterveyshuollon kanssa.

Ensiapukoulutus: mikä riittää ja kuinka kauan se on voimassa?

Työsuojeluhallinnon mukaan vähimmäisvaatimuksena voidaan pitää ensiavun peruskurssin tasoista koulutusta ja noin kolmen vuoden välein käytyä kertauskurssia. Työterveyshuolto määrittelee riittävän koulutustason ja -sisällön työnantajan antamien tietojen pohjalta. Työnantajan tai työterveyshuollon täytyy pitää kirjaa koulutetuista: koulutettujen osuus henkilöstöstä, saatu koulutus ja koulutuksen ajankohta.

Punaisen Ristin koulutuspalvelun Punainen Risti Ensiavun mukaan SPR ensiapukurssilta saatava pätevyys on voimassa kolme vuotta. SPR Ensiapukurssi EA 1®- tai EA 2® -pätevyyden voi päivittää sen voimassaoloaikana hätäensiapukurssilla, jolloin pätevyys jatkuu toiset kolme vuotta. Päivityksen voi tehdä vain kerran, ja vanhentunut pätevyys on suoritettava uudelleen. Todistus annetaan mobiilitodistuksena.

Pyydä kurssista tarjous ja tarkista Kela-korvauksen edellytykset ennen tilaamista. Kansainvälisessä tiimissä varmista kurssin kieli ennen tilausta.

Mitä ensiapukaapissa pitää olla työpaikalla?

Työsuojeluhallinnon ensiapuvarustusohjeen mukaan tarvittava ensiapuvarustus määritellään työnantajan ja työterveyshuollon välisessä työterveysyhteistyössä. Kiinteää sisältöluetteloa kaikille työpaikoille ohjeessa ei anneta, koska varustus riippuu työn ja työpaikan luonteesta ja erityisolosuhteista. Ohje antaa kuitenkin selvät käytännön vaatimukset:

• Säilytys: välineet säilytetään niin, että ne ovat helposti otettavissa ja tarvittaessa mukaan tapaturmapaikalle, esimerkiksi ensiapukaapissa, seinätelineen pakkauksessa tai kannettavassa pakissa.
• Merkintä: pakkauksessa on selvästi havaittava ja kestävä merkintä, jossa on valkea risti vihreällä pohjalla.
• Vastuuhenkilö: jokaiselle välineistölle määrätään vastuuhenkilö, joka tarkastaa välineiden määrän ja kunnon sekä säilytyspaikan siisteyden kerran kuukaudessa ja ilmoittaa puutteista työnantajalle.
• Opasteet: sijainnit osoitetaan tarvittaessa opasteilla, ja ilmoitustaululla voi olla tieto välineistä, ensiaputaitoisista ja avun hälyttämisestä.

Kelan korvattaviksi ensiaputarvikkeiksi luettelemat esimerkit antavat käsityksen tavallisesta perusvarustuksesta: sidetarvikkeet, laastarit, silmänhuuhteluvälineet sekä ensiapulaukut, -pakkaukset ja -kaapit tavanomaisine sisältöineen ja täydennyksineen.

Ensiapuvalmius eri työtilanteissa: mitä huomioida?

Sama 46 § koskee kaikkia työtilanteita, mutta käytännön järjestelyt vaihtelevat. Taulukko kokoaa pienen asiantuntijayrityksen tavallisimmat tilanteet.

Ensiapuvalmius etätyössä: mitä työnantaja voi ja ei voi tehdä?

Työturvallisuuslaki koskee 5 §:n mukaan myös työtä, jota työntekijä sopimuksen mukaan tekee kotonaan tai muussa valitsemassaan paikassa. Lain 5 luvun velvoitteita, joihin ensiapua koskeva 46 § kuuluu, noudatettaessa otetaan kuitenkin huomioon työnantajan rajoitetut toimintamahdollisuudet. Työsuojeluhallinnon etätyösivun mukaan kodin olosuhteiden turvallisuutta on työnantajan vaikea selvittää ja arvioida, ja myös perustuslaissa turvattu kotirauha on otettava huomioon.

Työnantaja voi kertoa ohjeet avun hälyttämisestä, tarjota ensiapukoulutusta myös etätyötä tekeville ja käydä asian läpi työpaikkaselvityksessä. Kotirauhan vuoksi työnantaja ei voi valvoa kodin olosuhteita samalla tavalla kuin toimiston. Tapaturmavakuutuksen rajaukset etätyössä ja muut käytännöt käydään läpi oppaassa etätyö ja työnantajan vastuut.

Korvaako Kela ensiapuvalmiuden kustannukset?

Ensiapuvalmiuden ylläpito kuuluu ehkäisevään työterveyshuoltoon, eli korvausluokkaan I, josta Kela korvaa 60 % hyväksytyistä kustannuksista enimmäismäärään asti. Kelan korvattavien kustannusten sivun mukaan työnantaja voi saada korvausta ensiapuvälineistä ja -koulutuksesta, jos

• työpaikkaselvityksessä on arvioitu, että työssä on tapaturmariski, ja sen perusteella on todettu koulutuksen ja välineiden tarve
• todetut tarpeet on kirjattu työterveyshuollon toimintasuunnitelmaan
• koulutus ja välineet liittyvät työntekijöiden omaan työturvallisuuteen.

Koulutuksesta korvattavia ovat kouluttajan palkkiot, tarpeellinen opetusmateriaali ja välinevuokrat, koulutustilojen erillinen vuokra sekä kouluttajan ja osallistujien matkakustannukset. Kouluttajalta edellytetään terveydenhuollon tai pelastusalan pohjakoulutusta ja SPR:n asiantuntijaryhmän suosituksen mukaista lisäkoulutusta. Kelan työterveyshuollon järjestämisen sivun mukaan työnantaja voi hankkia työterveyshuollon tarpeellisiksi arvioimat ensiapukoulutukset myös suoraan yksityiseltä toimijalta.

Yrittäjän omassa työterveyshuollossa Kelan yrittäjäsivu lukee ensiapuvalmiuskustannukset korvausluokan I alempaan enimmäismäärään, ja ne haetaan aina erikseen lomakkeella SV 116 TTH. Perustajan omasta työterveyshuollosta kerrotaan lisää oppaassa yrittäjän työterveyshuolto.

Mitä työpaikan ensiapuohjeeseen kirjataan?

Työsuojeluhallinnon ensiavun toimintaohjeiden mukaan onnettomuustilanteiden ohjeet on oltava kaikkien tiedossa. Ohjeeseen kirjataan, kuka johtaa toimintaa, kuka hälyttää apua, kuka huolehtii ensiavusta, mitä ensiaputarvikkeita on ja missä, miten loukkaantuneiden siirrot järjestetään ja mihin sairaankuljetusyksikkö ohjataan.

Hätäkeskuslaitoksen ohjeen hätänumerosta 112 mukaan hätänumeroon soitetaan kiireellisissä hätätilanteissa, ja jos olet epävarma tilanteen kiireellisyydestä, soita 112. Hätäkeskusten velvollisuus on palvella suomeksi ja ruotsiksi, ja muilla kielillä päivystäjä voi käyttää tulkkauspalvelua. Hätäkeskuslaitoksen maksuttoman 112 Suomi -sovelluksen kieleksi voi valita suomen, ruotsin tai englannin. Kun tilanne on ohi, toimi oppaan työtapaturma mukaan.

Muistilista: ensiapuvalmius 5–25 hengen toimistossa

1. Pyydä työterveyshuoltoa arvioimaan ensiapuvalmiuden tarve työpaikkaselvityksessä ja kerro samalla etätyön, työmatkojen ja tapahtumien käytännöt.
2. Varmista, että todetut tarpeet on kirjattu toimintasuunnitelmaan ennen kuin ostat koulutusta tai välineitä.
3. Nimeä ensiaputaitoiset henkilöt ja huomioi lomat ja etäpäivät, jotta toimistolla on koulutettu paikalla.
4. Hanki merkitty ensiapukaappi tai -pakkaus työterveyshuollon suosituksen mukaan ja nimeä sille vastuuhenkilö.
5. Merkitse kalenteriin kuukausitarkastus ja koulutusten päättymispäivät.
6. Kirjoita lyhyt ensiapuohje: kuka hälyttää, kuka antaa ensiapua, missä välineet ovat ja mihin sairaankuljetusyksikkö ohjataan.
7. Käy ohje läpi jokaisen uuden työntekijän perehdytyksessä ja laita ensiaputaitoisten nimet näkyville.
8. Liitä ensiapuvalmius työsuojelun toimintaohjelmaan ja tarkista se, kun henkilömäärä, tilat tai työtavat muuttuvat.

Usein kysytyt kysymykset