Rokotukset työterveyshuollossa: influenssarokote ja Kela

Työterveyshuoltoon kuuluvat ne rokotukset, joita työntekijä tarvitsee työstä johtuvan tartuntavaaran vuoksi. Tartuntatautilain 1227/2016 45 §:n mukaan työhön liittyvien vaarojen vuoksi annettavat, kansalliseen rokotusohjelmaan kuulumattomat rokotukset kuuluvat työnantajan järjestämään työterveyshuoltoon, ja Kela voi korvata ne, kun tarve perustuu työpaikkaselvitykseen ja rokotukset on kirjattu toimintasuunnitelmaan. Tavallisessa toimisto- tai IT-työssä tällaista tarvetta on harvoin, joten toimistotiimin influenssarokotus on työnantajan vapaaehtoinen etu.

Tämä opas on 5–25 hengen startupin tai kasvuyrityksen perustajalle ja operatiiviselle vetäjälle, joka miettii marraskuussa, tarjotaanko tiimille influenssarokote. Opas käsittelee työnantajan päätöksiä: lakia, Kela-korvausta, verotusta, työaikaa ja tietosuojaa. Se ei anna rokotussuosituksia yksittäiselle ihmiselle; niistä työntekijä keskustelee terveydenhuollon ammattilaisen kanssa.

Kuuluvatko rokotukset työterveyshuoltoon?

Osa kuuluu, osa ei. Ratkaisevaa on, johtuuko rokotuksen tarve työstä. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) työelämän rokotuksia koskevan ohjeen mukaan työnantaja kustantaa työntekijöilleen ne rokotukset, joilla työntekijää suojataan työstä johtuvilta vaaroilta. Kansalliseen rokotusohjelmaan kuuluvat rokotukset työntekijä saa omalta terveysasemaltaan, ja työnantaja voi halutessaan tarjota niitäkin.

Työn vuoksi tarvittavien rokotusten tarve arvioidaan työpaikkaselvityksessä, ja ne kirjataan työterveyshuollon toimintasuunnitelmaan. Ne ovat siis osa lakisääteistä työterveyshuoltoa samalla tavalla kuin työn vuoksi tarvittavat terveystarkastukset.

Tartuntatautilain 48 § on erillinen säännös. Se edellyttää rokotuksen antamaa suojaa influenssaa vastaan sosiaali- ja terveydenhuollon toimintayksiköiden asiakas- ja potilastiloissa työskenteleviltä, joissa hoidetaan tartuntatautien vakaville seurauksille alttiita potilaita tai asiakkaita. Se ei koske tavallista toimistotyötä.

Korvaako Kela rokotukset työterveyshuollossa?

Kela korvaa rokotuksia vain tietyin edellytyksin. Kelan työnantajasivun korvattavasta työterveyshuollosta (päivitetty 30.10.2026) mukaan rokotusten kustannuksia voidaan korvata työterveyshuollon kustannuksina, jos rokotukset ovat työn takia tarpeellisia ja suojaavat työntekijää tartunnoilta, joille hän voi altistua työssään. Rokotusten tarvearvion pitää perustua työterveyshuollon ammattihenkilöiden tekemään työpaikkaselvitykseen.

Influenssarokotuksista Kela mainitsee kaksi tilannetta:

• Korvausluokka I: sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstön influenssarokotukset, jos henkilöstö työskentelee infektiopotilaiden sekä infektioalttiiden potilaiden hoitoon ja huoltoon liittyvissä tehtävissä.
• Korvausluokka II: lääketieteellisiin riskiryhmiin kuuluvien ja raskaana olevien influenssarokotukset muun terveydenhuollon kustannuksina.

Lisäksi rokotevalmisteista ei makseta korvausta, jos ne ovat palveluntuottajalle maksuttomia. Terveiden toimistotyöntekijöiden influenssarokotusta Kelan ohje ei mainitse. Budjetoi se siis työnantajan omaksi kuluksi ja kysy työterveyshuollolta ennen tilausta, miten rokotukset laskutetaan. Korvausluokista ja hakemisesta kerrotaan tarkemmin oppaassa Kela-korvaus työterveyshuollosta.

Onko työnantajan maksama influenssarokote verovapaa?

Verohallinnon ohje ei mainitse influenssarokotusta erikseen, mutta yleissääntö on selvä. Verohallinnon syventävän ohjeen Henkilökuntaedut verotuksessa (VH/7540/00.01.00/2024, voimassa 1.1.2025 alkaen) luvun 3.2 mukaan työnantajan koko henkilökunnalle järjestämä tavanomainen ja kohtuullinen terveydenhuolto on työntekijöille verovapaa etu (tuloverolaki 69 §).

Ohjeesta seuraa kolme käytännön ehtoa:

• Työnantaja järjestää. Verotuskäytännössä on edellytetty, että myös vapaaehtoiset terveydenhuoltopalvelut kirjataan työterveyshuollon toimintasuunnitelmaan. Ohjeen mukaan muut kuin toimintasuunnitelmaan sisältyvät terveydenhuoltopalvelut eivät ole verovapaita.
• Kaikille samanlaisena. Lähtökohtaisesti terveydenhuollon tulee olla samanlaisena koko henkilökunnan käytettävissä.
• Ei rahakorvausta. Työnantajan työntekijälle maksamat korvaukset terveydenhuollon kustannuksista ovat lähtökohtaisesti työntekijän veronalaista palkkaa.

Verovapauteen ei ohjeen mukaan vaikuta, saako työnantaja palvelusta Kela-korvausta vai ei. Muita verovapaita etuja on koottu oppaaseen työsuhde-edut 2026.

Saako influenssarokotteen ottaa työajalla?

Laki ei säädä työnantajan tarjoaman influenssarokotuksen ottamisesta työajalla. Tartuntatautilain 45 § antaa työntekijälle oikeuden käydä työaikana vain kahdenlaisissa rokotuksissa, jos se ei vaikeudetta onnistu muuna aikana: valtioneuvoston päättämissä yleisissä vapaaehtoisissa rokotuksissa ja hyvinvointialueen järjestämissä, lääkärin määräämissä rokotuksissa, jotka eivät kuulu kansalliseen rokotusohjelmaan. Työnantajan tarjoama kausi-influenssarokotus ei ole kumpaakaan.

Käytännössä yritys päättää asiasta itse, ja jos yritystä sitoo työehtosopimus, katso myös sen määräykset. Rokotuspäivä työpaikalla ratkaisee kysymyksen yleensä helpoimmin: rokotukseen kuluu vähän aikaa, eikä kenenkään tarvitse lähteä toimistolta. Kirjaa valinta tiedotteeseen, jotta kaikki tietävät, käytetäänkö rokotukseen työaikaa.

Kuka saa influenssarokotteen maksutta hyvinvointialueelta?

Osa tiimistä voi jo kuulua maksuttoman rokotuksen piiriin. THL:n influenssarokotussivun mukaan kansallisessa rokotusohjelmassa maksutonta influenssarokotusta tarjotaan 65 vuotta täyttäneille, raskaana oleville, alle 7-vuotiaille lapsille, henkilöille, joilla on vakavalle influenssalle altistava sairaus, sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstölle, varusmiespalveluksen tai vapaaehtoisen asepalveluksen aloittaville, lintuinfluenssan altistumisriskissä oleville sekä vakavalle influenssalle alttiiden henkilöiden lähipiirille. THL:n mukaan lähipiirin rokotus on kuitenkin osalle omakustanteinen.

Rokotusajan varaa oma hyvinvointialue, Helsingissä Helsingin kaupungin influenssarokotukset. Työnantajan ei tarvitse eikä pidä selvittää, kuka tiimistä kuuluu näihin ryhmiin. Riittää, että tiedotteessa kerrotaan maksuttoman rokotuksen mahdollisuudesta yleisellä tasolla.

Ajoitus ratkaisee käytännön järjestelyt. THL:n mukaan rokotuksen antama suoja muodostuu noin kahdessa viikossa, ja Suomessa influenssakausi alkaa useimmiten joulu–tammikuussa. Siksi marraskuu on tavallinen aika järjestää rokotus.

Influenssarokote työpaikalla: mitkä ovat vaihtoehdot?

Työnantajalla on neljä tapaa toimia. Kolme ensimmäistä ovat työnantajan järjestämiä, neljännessä työntekijä hoitaa asian itse.

Verohallinnon ohjeen mukaan työnantaja voi järjestää vapaaehtoisia työterveyspalveluja myös kohdennetun maksuvälineen avulla, kun se valitsee paikat, joissa maksuvälinettä voi käyttää, ja tekee sopimuksen näiden palveluntarjoajien kanssa. Työterveyssopimus kertoo, mitä nykyinen palveluntuottaja jo tekee.

Rokotustieto on terveystieto: suostumus ja yksityisyys

Tieto siitä, onko joku ottanut rokotuksen, kertoo hänen terveydestään. Yksityisyyden suojasta työelämässä annetun lain 759/2004 5 §:n mukaan työnantaja saa käsitellä työntekijän terveydentilaa koskevia tietoja vain, jos ne on kerätty työntekijältä itseltään tai hänen kirjallisella suostumuksellaan muualta ja käsittely on tarpeen esimerkiksi sairausajan palkan maksamiseksi, tai jos laissa erikseen niin säädetään. Tällainen erityissäännös on tartuntatautilain 1227/2016 48 §, joka koskee vain sosiaali- ja terveydenhuollon tehtäviä.

Toimistotiimissä tästä seuraa kolme asiaa:

• Rokotus on vapaaehtoinen. Älä kysy keneltäkään, miksi hän jätti rokotuksen ottamatta.
• Ei listoja. Älä kokoa omaa luetteloa rokotetuista. Kustannusten seurantaan riittää palveluntuottajan lasku.
• Kerro kaikille samalla tavalla. Yksi tiedote koko tiimille, ei henkilökohtaisia muistutuksia.

Muistilista: influenssarokotus 5–25 hengen tiimille

1. Päätä lokakuussa tai viimeistään marraskuun alussa, tarjoaako yritys rokotuksen; verovapaa etu on lähtökohtaisesti koko henkilöstön käytettävissä samanlaisena.
2. Kysy työterveyshuollolta, miten rokotus järjestetään ja laskutetaan; jos työterveyshuolto on vasta hankinnassa, vertaa StartHealthin palvelupaketteja.
3. Kirjaa vapaaehtoinen rokotus työterveyshuollon toimintasuunnitelmaan ennen kuin etu otetaan käyttöön.
4. Valitse tapa: rokotus työterveyshuollossa, rokotuspäivä toimistolla tai seteli sopimuspaikkoihin.
5. Päätä, käytetäänkö rokotukseen työaikaa, ja tarkista mahdollisen työehtosopimuksen määräykset.
6. Lähetä koko tiimille yksi tiedote: miten rokotukseen pääsee, mihin mennessä ja että rokotusohjelman kohderyhmät saavat rokotteen myös maksutta omalta hyvinvointialueeltaan.
7. Älä kerää tietoa siitä, kuka rokotuksen otti; seuraa vain kustannuksia laskuista.
8. Arvioi kauden jälkeen, miten järjestely toimi, ja kirjaa havainnot vuoden poissaolojen seurannan ja toimintasuunnitelman tarkistuksen yhteyteen.

Kustannuksista ja paketeista kerrotaan StartHealthin hintasivulla.

Usein kysytyt kysymykset