Lakisääteinen työterveyshuolto: työnantajan minimi

Toimituksellinen päivitys 27.10.2026

Lakisääteinen työterveyshuolto tarkoittaa työnantajan järjestämää ehkäisevää työterveyshuoltoa. Se on järjestettävä jo yhdelle työntekijälle, myös toimisto- ja etätyössä. Sairaanhoito on erillinen vapaaehtoinen lisä, eikä vähimmäisvelvoite tarkoita kaikille samanlaista käyntipakettia.

Mitä työterveyshuoltolaki edellyttää?

Työterveyshuoltolaki 1383/2001 velvoittaa työnantajan järjestämään työn ja työolosuhteiden tarpeisiin perustuvan ehkäisevän palvelun. Pieni henkilöstö, vähäiseksi arvioitu altistuminen tai se, ettei kukaan ole sairastanut, eivät poista velvoitetta. Työnantaja vastaa järjestämisestä, vaikka käytännön palvelu ostetaan ulkopuolelta.

Yrittäjän oma työterveyshuolto on vapaaehtoista. Jos yrityksellä on työntekijöitä, heidän ehkäisevä palvelunsa on silti järjestettävä. Epäselvässä tilanteessa selvitä henkilön työsuhdeasema asianmukaisesti: yrityksen omistaminen tai laskuttaminen ei yksin ratkaise jokaista tilannetta.

Kirjallinen työterveyssopimus määrittää hankinnan. Työpaikkaselvitys tuo tietoa työn terveydellisestä merkityksestä. Työterveyshuollon toimintasuunnitelma muuttaa tiedon tavoitteiksi ja sovituiksi toimiksi. Nämä asiakirjat palvelevat eri tarkoituksia, eikä yhden allekirjoittaminen korvaa kahta muuta.

Mitä lakisääteinen työterveyshuolto sisältää käytännössä?

Ehkäisevä työterveyshuolto arvioi työn vaikutuksia terveyteen ja työkykyyn sekä auttaa ehkäisemään työstä aiheutuvia haittoja. Toimistoyrityksessä tarkastellaan esimerkiksi työn järjestelyjä, kuormitusta, työaikoja, ergonomiaa ja hybridityön käytäntöjä. Arvioinnin pitää kuvata todellista työtä, ei vain toimiston osoitetta.

Kokonaisuuteen kuuluvat tarpeen mukaan työpaikkaselvitys, terveystarkastukset, neuvonta ja ohjaus sekä työkyvyn tukeminen ja seuranta. Myös työpaikan ensiapuvalmiuden arviointi kuuluu ehkäisevän työn näkökulmaan. Työterveys arvioi ammatillisesti, mitä toimia tarvitaan; työnantaja tuo tiedon olosuhteista ja toteuttaa sovitut työjärjestelyjen muutokset.

Lakisääteiset terveystarkastukset liittyvät työn riskeihin ja perusteltuun tarpeeseen. Tavallisessa toimistotyössä ei ole automaattista vuosittaista tarkastusta jokaiselle. Tarkastusten tarkoitus ja tarve arvioidaan erikseen, eikä verikoepaketti ole ehkäisevän työterveyden yleinen vähimmäismittari.

Lakisääteinen työterveyshuolto: minimi ei ole tyhjä sopimus

Minimi työterveyshuolto tarkoittaa tarpeisiin nähden riittävää ehkäisevää toimintaa, ei pelkkää palveluntarjoajan nimeä henkilöstöohjeessa. Halpa sopimus ei osoita velvoitteen täyttymistä, jos työpaikkaselvitys tai tarvittavat toimet jäävät tekemättä. Toisaalta kaikkien mahdollisten palvelujen ostaminen ei ole lain yleinen vaatimus.

Viiden hengen tiimissä vastuuhenkilö voi olla toimitusjohtaja. Kahdenkymmenenviiden hengen yrityksessä tehtäviä voidaan jakaa HR:lle ja esihenkilöille. Kummassakin pitää tietää, kuka toimittaa lähtötiedot, järjestää työntekijöiden osallistumisen, käsittelee suositukset ja seuraa sovittujen muutosten toteutumista.

Pyydä tarjoukseen näkyviin työpaikkaselvityksen toteutus, toimintasuunnitelman valmistelu, tarpeenmukaisten tarkastusten laskutus ja seurannan käytännöt. Selvitä myös, mikä sisältyy kiinteään hintaan ja mikä laskutetaan erikseen. Lakisääteinen tarve ja palvelun hinnoittelutapa ovat eri kysymyksiä.

Laaja työterveyshuolto ja sairaanhoidon ero

Laaja työterveyshuolto ei ole yhdenmukainen lakitermi tai lupaus rajattomista palveluista. Tarjoajan laaja paketti voi sisältää ehkäisyn lisäksi sovittua yleislääkäritasoista sairaanhoitoa. Tutkimukset, erikoislääkärikonsultaatiot, psykologi- ja fysioterapiapalvelut sekä asiointikanavat on tarkistettava sopimuksesta.

Jos työntekijä kysyy, mitä työterveys kattaa, vastaa kahdella tasolla: mitkä ehkäisevät palvelut järjestetään työn tarpeen vuoksi ja mitä vapaaehtoista sairaanhoitoa yritys on ostanut. Lääkärivastaanoton mahdollisuus ei yksin kerro tutkimusten tai jatkohoidon kattavuudesta. Myöskään etävastaanotto ei takaa, että jokainen asia voidaan hoitaa etänä.

Varsinainen pakettien vertailu kuuluu sisältöoppaaseen. Tämän oppaan tehtävä on auttaa tunnistamaan työnantajan ehkäisevä vähimmäisvastuu ennen palvelupaketin valintaa.

Työterveys ja hammashoito: erillinen etu

Hammashoito ei kuulu lakisääteiseen ehkäisevään työterveyshuoltoon eikä Kelan korvaamaan työterveyshuoltoon. Työnantaja voi järjestää erillisen hammashoitoedun, mutta sen olemassaoloa tai sisältöä ei voi päätellä työterveyssopimuksesta tai sanasta laaja.

Jos henkilöstö kysyy hammashoidon korvaamisesta, tarkista erillinen etupäätös ja sen ehdot. Älä lupaa hammaslääkärikäyntejä työterveyspaketin perusteella. Myös henkilöstöviestinnässä erillinen etu ja työterveyshuolto kannattaa nimetä erikseen, jotta ajanvarauksesta ei synny väärää kustannusodotusta.

Mitä 2027 muuttuu

Tämän oppaan tarkistushetkellä 26.10.2026 sovelletaan asetusta 708/2013 voimassa olevassa muodossaan. Asetus 503/2026 on julkaistu 11.6.2026, mutta se tulee voimaan vasta 1.1.2027. Sitä ei pidä esittää jo tämän päivän voimassa olevana vaatimuksena.

Uudistuksen palvelujen erittelyä ja laatusuunnitelmaa koskeviin erityisiin vaatimuksiin liittyy siirtymäaika 1.1.2029 asti. Vuoden 2027 voimaantulo ja tämä erityinen siirtymä eivät siis ole sama määräpäivä. Pyydä tarjoajalta tieto siitä, miten sopimusasiakirjat ja toimintatavat päivitetään. Uudistus ei ole peruste lykätä nykyistä ehkäisevän työterveyden järjestämistä.

Tarkistuslista työnantajalle

• Onko ehkäisevä palvelu järjestetty kaikille työntekijöille?
• Kuvaako työpaikkaselvitys myös etätyön ja työn kuormituksen?
• Onko toimintasuunnitelmassa nimetyt vastuut ja seuranta?
• Perustuvatko tarkastukset tunnistettuun riskiin tai tarpeeseen?
• Erottuvatko vapaaehtoinen sairaanhoito ja erilliset henkilöstöedut?
• Tietävätkö työntekijät, mistä saavat palvelun käyttöohjeet?

Usein kysytyt kysymykset

Mitä lakisääteinen työterveyshuolto sisältää?

Lakisääteiseen ehkäisevään työterveyshuoltoon kuuluvat työpaikkaselvitys, työn terveysriskien perusteella tehtävät terveystarkastukset, ehdotukset työolosuhteiden ja työkyvyn parantamiseksi, neuvonta ja tiedonanto, terveyden ja työkyvyn seuranta, ohjaus kuntoutukseen sekä ensiapuvalmiuden ohjaus. Velvoitteen laajuutta avaa pakollisuuden opas.

Mitä minimitason työterveyshuolto tarkoittaa käytännössä?

Minimi on kirjallinen sopimus, työpaikkaselvitys ja vuosittain läpikäytävä toimintasuunnitelma sekä työn tarpeiden mukainen ehkäisevä toiminta. Se ei ole pelkkä palveluntuottajan nimi henkilöstöohjeessa, mutta se ei myöskään tarkoita kaikkien mahdollisten palvelujen ostamista.

Kuuluuko sairaanhoito lakisääteiseen työterveyshuoltoon?

Ei kuulu. Sairaanhoito on vapaaehtoinen lisä, ja Kela korvaa sitä vain, jos se on ostettu samalta palveluntuottajalta kuin ehkäisevä työterveyshuolto. Ero kannattaa kirjoittaa näkyviin sekä sopimukseen että henkilöstöohjeeseen.

Paljonko Kela korvaa lakisääteisestä työterveyshuollosta?

Kela korvaa hyväksytyistä ehkäisevän työterveyshuollon kustannuksista 60 % ja sairaanhoidon kustannuksista 50 % ehtojen rajoissa. Nämä ovat korvausprosentteja, eivät euromääräisiä kustannuskattoja. Hyväksyttävien kustannusten erilliset enimmäismäärät on viimeksi vahvistettu vuodelle 2025; sairaanhoidon enintään 40 %:n osuus yhteisestä kustannuskatosta ei ole korvausprosentti. Korvaus edellyttää kirjallista sopimusta, työpaikkaselvitystä ja tilikautena voimassa ollutta toimintasuunnitelmaa. Tarkat vuoden 2025 rajat ja ehdot ovat Kela-korvausoppaassa.

Pitääkö toimintasuunnitelma päivittää joka vuosi?

Kyllä. Kirjallinen toimintasuunnitelma käydään läpi vuosittain, ja Kelan korvauksen edellytyksenä on, että suunnitelma on voimassa tilikautena. Suunnitelmaa ei voi laatia takautuvasti jo kuluneelle tilikaudelle.

Seuraava askel: katso pakettien bruttohinnat.

Seuraava askel

Tutustu palveluihin ja pyydä kirjallinen kuvaus ehkäisevän toiminnan toteutuksesta. Jatka työpaikkaselvityksen valmisteluun, terveystarkastuksiin ja pakollisuuden oppaaseen.

Lähteet

• Työterveyshuoltolaki 1383/2001.
• Valtioneuvoston asetus 708/2013.
• Valtioneuvoston asetus 503/2026.
• Kela: korvattava työterveyshuolto.
• Kela — työterveyshuollon järjestäminen, sivun päivitys 22.10.2026.
• Työsuojelu — työterveyshuollon järjestäminen.

Lähteet tarkistettu 26.10.2026. Sisältö on yleinen työnantajan opas, ei yksilöllinen oikeudellinen arvio.

Kelan järjestämisohjeen korvausprosentit ja vuoden 2025 kustannusrajat tarkistettu uudelleen 27.10.2026. Muiden lähteiden tarkistuspäivä säilyy 26.10.2026. Sisältö odottaa lääketieteellistä tarkistusta.