Näyttöpäätelasit: milloin työnantaja maksaa silmälasit?

Työnantajan on hankittava näyttöpäätetyötä tekevälle työntekijälle työhön sopivat erityiset silmälasit eli näyttöpäätelasit, jos niiden tarve käy ilmi työterveyshuollon kautta järjestetyssä näön- ja silmientarkastuksessa eivätkä tavanomaiset silmälasit sovi työhön. Näin säädetään valtioneuvoston päätöksen näyttöpäätetyöstä 1405/1993 6 ja 7 §:ssä, ja päätös on Finlexin mukaan edelleen voimassa. Tavalliset silmälasit ovat työntekijän oma hankinta: jos työnantaja maksaa ne, työntekijälle syntyy Verohallinnon mukaan veronalainen etu.

Tämä opas on perustajalle tai operatiiviselle vetäjälle 5–25 hengen yrityksessä, jossa ei ole HR-osastoa. Näöntarkastus kuuluu lakisääteisen työterveyshuollon piiriin, ja muut henkilöstömäärän mukaan kertyvät velvoitteet on koottu työnantajan velvollisuuksien muistilistaan. Opas ei anna lasisuosituksia: linssien tyypin ja vahvuuden määrää optikko tai silmälääkäri.

Mitä laki sanoo näyttöpäätelaseista?

Näyttöpäätelaseista säädetään valtioneuvoston päätöksessä näyttöpäätetyöstä 1405/1993 (Finlex). Päätös annettiin vanhan työturvallisuuslain nojalla, mutta työturvallisuuslain 738/2002 (Finlex) 68 §:n mukaan vanhan lain nojalla annetut päätökset jäävät voimaan, kunnes ne erikseen kumotaan. Finlex merkitsee päätöksen ajantasaiseksi ja edelleen voimaan jätetyksi.

Päätöstä sovelletaan työhön ja työpisteisiin, joissa merkittävä osa työstä tehdään näyttöpäätettä käyttäen. Kannettaviin järjestelmiin sitä ei sovelleta, jos niitä ei käytetä työpisteessä tavallista pitempään. Poikkeus ei siis koske kannettavaa, jota käytetään työpisteessä esimerkiksi koko työpäivän erillisen näytön ja näppäimistön kanssa.

Päätöksen 7 § viittaa 3 §:n 2 momenttiin. Työnantajan on siis ensin huolehdittava työpisteen järjestelyistä, ja lasien tarve arvioidaan sen jälkeen. Työsuojeluhallinnon näyttöpäätetyön ohjeen mukaan näyttöpäätetyön ergonomiaan vaikutetaan parhaiten työpisteiden suunnitteluvaiheessa.

Kuka arvioi näyttöpäätelasien tarpeen?

Tarpeen arvioi työterveyshuolto, ei esihenkilö eikä työntekijä yksin. Päätöksen 6 § ohjaa näöntarkastuksen työterveyshuoltoon, ja työterveyshuoltolain 1383/2001 (Finlex) 12 §:n mukaan työterveyshuoltoon kuuluvat työstä johtuvat terveystarkastukset. Käytännössä näkö tutkitaan usein työterveystarkastuksen yhteydessä, ja työterveyshuolto ohjaa työntekijän tarvittaessa optikolle tai silmälääkärille, joka määrää näyttöpäätetyöhön sopivat lasit.

Päätös ei määrää tarkastusväliä. Sopikaa työterveyshuollon kanssa, milloin näkö tarkastetaan, ja kirjatkaa käytäntö työterveyshuollon toimintasuunnitelmaan. Luontevia hetkiä ovat näyttöpäätetyön alkaminen, työpisteen olennainen muutos ja tilanne, jossa työntekijä kertoo näkemiseen liittyvistä vaikeuksista työssä. Näyttöpäätetyön määrä ja työpisteet näkyvät myös työpaikkaselvityksessä, ja Työterveyslaitos kuvaa tarkastusten periaatteet terveystarkastuksia käsittelevällä sivullaan.

Mitä eroa on näyttöpäätelaseilla ja tavallisilla silmälaseilla?

Tavalliset silmälasit ovat työntekijän arkikäyttöön, esimerkiksi kauas tai lähelle katsomiseen. Näyttöpäätelasit ovat lääkärin tai optikon määräämät erityislasit, jotka on tarkoitettu nimenomaan näyttöpäätetyöhön. Ratkaisevaa ei ole lasien nimi tai hinta vaan se, todetaanko tarkastuksessa, etteivät tavanomaiset lasit sovi työhön.

Näyttöpäätelaseista kysytään usein, maksaako työnantaja näyttöpäätelasit vahvuuksilla vai myös ilman vahvuuksia. Jos lasit määrätään tarkastuksen perusteella, työnantaja maksaa ne vahvuuksista riippumatta. Jos työntekijä ostaa itse lasit ilman työterveyshuollon arviota, päätöksen 7 §:n ehto ei täyty, eivätkä lasit ole Verohallinnon tarkoittamia lääkärin tai optikon määräämiä erikoislaseja.

Näyttöpäätelasien hinta vaihtelee linssien ja kehysten mukaan. Päätös edellyttää työhön sopivia laseja, ei tiettyä hintatasoa, joten hintakatto ja kehysten taso kannattaa sopia yrityksen ohjeessa etukäteen.

Kuka maksaa näyttöpäätelasit ja silmätarkastuksen?

Ovatko työnantajan kustantamat silmälasit verovapaa etu?

Näyttöpäätelasit ovat verovapaita, tavalliset silmälasit eivät. Verohallinnon ohjeen Henkilökuntaedut verotuksessa kohdan 3.2.3.8 mukaan silmälasikustannuksia voidaan pitää terveydenhuoltoon kuuluvina vain, jos kyse on lääkärin tai optikon määräämistä työhön liittyvistä erikoislaseista, esimerkiksi näyttöpäätelaseista, välttämättömine sankakustannuksineen. Näihin kuluihin sisältyvät myös optikon tai silmälääkärin kulut. Jos työnantaja korvaa tavallisten silmälasien hankkimisen, työntekijälle syntyy veronalainen etu. Muut verovapaat ja verotettavat edut on koottu työsuhde-etujen oppaaseen.

Arvonlisäveron vähentämisestä Verohallinnolla ei ole näyttöpäätelaseja koskevaa erillistä ohjetta. Arvonlisäverovelvollisen oppaan kohdan 8.2.1 mukaan yksityiskulutusta varten tehdystä hankinnasta ei ole vähennysoikeutta, ja epäselvissä tilanteissa ratkaisee, palveleeko hankinta enemmän liiketoimintaa kuin yksityiskulutusta. Tarkista näyttöpäätelasien alv-vähennys kirjanpitäjältä ennen kuin kirjaat hankinnan.

Korvaako Kela näyttöpäätelasit tai näöntarkastuksen?

Kela ei korvaa näyttöpäätelaseja. Kelan työterveyshuollon korvattavia kustannuksia koskevalla sivulla näyttöpäätelasit mainitaan kustannuksena, josta työterveyshuollon korvausta ei voi saada.

Näöntarkastus on eri asia. Kelan mukaan terveystarkastukset kuuluvat ehkäisevään työterveyshuoltoon, jonka kustannuksia Kela voi korvata työnantajalle. Työterveyshuollon asiantuntijoita voivat olla myös optikot, joilla on työterveyshuoltoon pätevöittävä koulutus, ja asiantuntijoiden palveluja korvataan vain, kun työterveyshuollon ammattihenkilö on arvioinut ne tarpeellisiksi. Korvauksen määrät ja hakeminen ovat Kela-korvauksen oppaassa.

Koskeeko velvollisuus myös etätyötä?

Koskee. Työturvallisuuslain 5 §:n mukaan lakia sovelletaan myös työhön, jota työntekijä sopimuksen mukaan tekee kotonaan. Lain 5 luvun velvoitteissa, joihin ergonomia ja näyttöpäätetyö kuuluvat, otetaan kuitenkin huomioon työnantajan rajalliset mahdollisuudet vaikuttaa kodin työoloihin. Kotityöpisteen ohjeista ja kustannuksista kerrotaan etätyön vastuita käsittelevässä oppaassa, ja tiimin työhyvinvointi on koottu omaan oppaaseensa.

Näin työnantaja hoitaa näyttöpäätelasit

1. Selvitä, ketkä tekevät merkittävän osan työstään näyttöpäätteellä, ja tarkista, näkyykö näyttöpäätetyö työpaikkaselvityksessä.
2. Korjaa työpisteet ensin: näytön paikka ja korkeus, valaistus, häikäisy ja tauot. Apuna voi käyttää Työterveyslaitoksen ergonomian tietopankkia. Päätöksen 4 §:n mukaan tauot tai toiminnan muutokset keskeyttävät säännöllisesti päivittäisen näyttöpäätetyön.
3. Sovi työterveyshuollon kanssa näöntarkastusten käytäntö ja kirjaa se toimintasuunnitelmaan.
4. Kerro työntekijöille, miten tarkastukseen hakeudutaan: näyttöpäätetyön alkaessa, työpisteen muuttuessa ja kun näkeminen vaikeutuu työssä.
5. Kun työterveyshuolto toteaa tarpeen, työntekijä saa ohjauksen optikolle tai silmälääkärille, joka määrää lasit.
6. Maksa lasit suoraan tai korvaa ne kuittia vastaan, ja säilytä määräys ja kuitti kirjanpidon tositteina.
7. Kirjaa ohje henkilöstön käsikirjaan ja käy se läpi uusien työntekijöiden perehdytyksessä.

Malliteksti yrityksen ohjeeseen

Alla oleva teksti on pohja, jota voi muokata yrityksen omaan ohjeeseen. Se ei ole juridinen tai lääketieteellinen arvio.

Näyttöpäätelasit. Yritys järjestää näyttöpäätetyötä tekeville näön- ja silmientarkastuksen työterveyshuollon kautta. Jos tarkastuksessa todetaan, etteivät omat silmälasisi sovi näyttöpäätetyöhön, yritys maksaa työterveyshuollon ohjauksella määrätyt näyttöpäätelasit ja niiden välttämättömät sangat enintään yrityksen päättämään hintakattoon asti. Kalliimmista kehyksistä ja lisävalinnoista maksat erotuksen itse. Tavallisia silmälaseja yritys ei korvaa. Varaa aika työterveyshuoltoon, kun aloitat näyttöpäätetyön, kun työpisteesi muuttuu tai kun näkeminen vaikeutuu työssä. Toimita määräys ja kuitti esihenkilöllesi.

Seuraava askel

Katso, mitä StartHealthin palvelupaketit sisältävät ja mitä ne maksavat hintasivulla. Tarjous vahvistaa sisällön.

Usein kysytyt kysymykset