Riskien arviointi työpaikalla: laki, vaiheet ja pohja

Riskien arviointi työpaikalla tarkoittaa, että työnantaja selvittää työn haitta- ja vaaratekijät, arvioi niiden merkityksen työntekijöiden turvallisuudelle ja terveydelle ja päättää, millä toimilla riskit poistetaan tai pienennetään. Työturvallisuuslain 738/2002 10 § velvoittaa siihen jokaisen työnantajan toimialasta ja henkilöstömäärästä riippumatta, ja arvioinnin on oltava työnantajan hallussa. Arviointi tarkistetaan olosuhteiden olennaisesti muuttuessa, ja Työsuojeluhallinto suosittelee tarkistamaan sen kerran vuodessa.

Laissa asian nimi on työn vaarojen selvittäminen ja arviointi. Arkikielessä puhutaan vaarojen arvioinnista tai riskien arvioinnista, ja englanniksi sama on risk assessment. Tämä opas on 5–25 hengen toimisto-, IT- tai asiantuntijayrityksen perustajalle tai operatiiviselle johtajalle. Muut ensimmäisestä työntekijästä alkavat tehtävät on koottu oppaaseen työnantajan velvollisuudet.

Mitä työturvallisuuslaki vaatii vaarojen arvioinnista?

Työturvallisuuslain 10 §:n mukaan työnantajan on työn ja toiminnan luonne huomioon ottaen riittävän järjestelmällisesti selvitettävä ja tunnistettava työstä, työajoista, työtilasta, muusta työympäristöstä ja työolosuhteista aiheutuvat haitta- ja vaaratekijät. Jos niitä ei voida poistaa, niiden merkitys on arvioitava. Arvioinnissa on otettava huomioon muun muassa: Sisäilman ja ilmanvaihdon arvioinnista kerrotaan oppaassa sisäilmaongelma työpaikalla.

• tapaturman ja muu terveyden menettämisen vaara
• esiintyneet tapaturmat, ammattitaudit, työperäiset sairaudet ja vaaratilanteet
• työntekijän ikä, ikääntyminen, sukupuoli, ammattitaito ja muut henkilökohtaiset edellytykset
• työn fyysiset kuormitustekijät sekä työn sisältöön, työn järjestelyihin ja työyhteisön sosiaaliseen toimivuuteen liittyvät kuormitustekijät
• työajan ulkopuolella tapahtuva työhön liittyvä matkustaminen
• mahdollinen lisääntymisterveydelle aiheutuva vaara.

Pykälä edellyttää lisäksi kolmea asiaa. Jos omaa asiantuntemusta ei ole riittävästi, on käytettävä ulkopuolisia asiantuntijoita. Selvityksen ja arvioinnin on oltava työnantajan hallussa. Arviointi on tarkistettava olosuhteiden olennaisesti muuttuessa ja muutenkin pidettävä ajan tasalla. Lain 8 § antaa toimille järjestyksen: vaarojen syntyminen estetään, vaarat poistetaan tai korvataan vähemmän vaarallisilla, ja yleisesti vaikuttavat toimet toteutetaan ennen yksilöllisiä.

Laki ei määrää lomaketta. Työsuojeluhallinnon ohjeen vaarojen selvittämisestä mukaan arvioinnin on kuitenkin oltava todennettavissa, mikä tarkoittaa käytännössä yleensä kirjallista tai sähköistä menetelmää. Kotona tehtävässä työssä lain 5 § sallii ottaa huomioon työnantajan rajalliset toimintamahdollisuudet, mutta arviointi kattaa silti myös etätyön; katso työnantajan vastuut etätyössä.

Miten riskien arviointi eroaa työpaikkaselvityksestä ja toimintaohjelmasta?

Kolme asiakirjaa muodostavat ketjun. Riskien arviointi on työnantajan oma selvitys (työturvallisuuslaki 10 §). Työpaikkaselvitys on työterveyshuollon arvio siitä, mitä työn vaara- ja kuormitustekijät merkitsevät terveydelle (työterveyshuoltolaki 12 §), ja Työsuojeluhallinnon mukaan riskien arvioinnissa hyödynnetään sitä sekä tietoja sairauspoissaoloista, tapaturmista ja vaaratilanteista. Työsuojelun toimintaohjelma (9 §) on suunnitelma, johon arvioinnissa havaitut kehittämistarpeet ja tavoitteet viedään.

Myös rahoitus erottaa ne. Kelan ohjeen korvattavasta työterveyshuollosta mukaan työsuojeluun liittyvät kustannukset, kuten työpaikan riskien arviointikustannukset, kuuluvat kokonaan työnantajalle, eikä niistä voi saada työterveyshuollon korvausta. Työpaikkaselvitys on sen sijaan ehkäisevää työterveyshuoltoa, josta voi hakea Kela-korvausta.

Miten riskien arviointi tehdään pienessä yrityksessä?

Työsuojeluhallinnon riskien hallinnan ohjeen mukaan riskien hallinnassa on kolme vaihetta: vaarojen ja haittojen tunnistaminen, riskien merkityksen arviointi sekä riskien estäminen, poistaminen tai pienentäminen. Kun mukaan lisätään kirjaaminen ja seuranta, 5–25 hengen toimisto- tai IT-tiimille sopii viisi vaihetta: Erityistilanteista kertovat oppaat yksintyöskentely ja työsuojeluvaltuutettu.

1. Tunnista vaarat. Käy läpi kaikki työ: toimisto, etätyö, asiakaskäynnit, työmatkat, päivystys ja kiirehuiput. Työsuojeluhallinnon mukaan arvioinnin on katettava myös poikkeustilanteet, loma-ajat, sijaisten ja harjoittelijoiden käyttö sekä työpaikan ulkopuolella tehtävä työ. Työntekijöiden osallistuminen on tärkeää erityisesti tässä vaiheessa.
2. Arvioi todennäköisyys ja seuraukset. Arvioi jokaiselle vaaralle, kuinka todennäköinen haitta on ja kuinka vakavat seuraukset olisivat, ja luokittele riski alla olevalla matriisilla. Terveydellisen merkityksen arvioinnissa apuna on työterveyshuolto.
3. Päätä toimet. Valitse toimet lain järjestyksessä: estä, poista tai korvaa vaara ja tee yhteiset ratkaisut ennen yksilöllisiä. Mitä suurempi riski, sitä nopeampi aikataulu.
4. Kirjaa. Kirjaa vaara, riskitaso, toimenpide, vastuuhenkilö ja määräaika. Kehittämistarpeet siirretään työsuojelun toimintaohjelmaan.
5. Seuraa ja päivitä. Tarkista, ovatko toimet auttaneet, ja päivitä arviointi olennaisen muutoksen jälkeen ja muuten kerran vuodessa.

Psykososiaaliset kuormitustekijät, kuten aikapaine, keskeytykset ja epäselvät vastuut, arvioidaan samassa prosessissa. Niiden tunnistaminen ja viranomaisen kysely on kuvattu oppaassa psykososiaalinen kuormitus työssä. Työpisteet ja näyttöpäätetyö käydään läpi oppaan ergonomia toimistotyössä avulla.

Riskimatriisi: miten riskin suuruus arvioidaan?

Työsuojeluhallinnon mukaan riskin suuruus määritellään seurausten vakavuuden ja todennäköisyyden perusteella: mitä vakavampi seuraus ja todennäköisempi tapahtuma, sitä suurempi riski. Ohjeen luokittelumallissa riskit jaetaan viiteen tasoon: 1 merkityksetön, 2 siedettävä, 3 kohtalainen, 4 merkittävä ja 5 sietämätön.

Ohjeen mukaan merkityksetön riski ei vaadi erityistoimia, mutta työoloja seurataan. Siedettävän ja kohtalaisen riskin kohdalla varmistetaan, että työntekijät tuntevat turvalliset työtavat, ja riskiä pienennetään tarvittaessa. Merkittävän riskin pienentämiseksi on ryhdyttävä toimiin määrätyn ajan kuluessa, ja jos riski on sietämätön, työtä ei saa aloittaa eikä jatkaa ennen kuin riskiä on pienennetty. Työsuojeluhallinto suosittelee numeerista luokittelua, koska sen avulla turvallisuuden kehittymisen voi todentaa arviointien välillä.

Pohja: riskien arviointi -lomake kopioitavaksi

Alla oleva pohja on toimituksellinen malli, ei viranomaisen lomake. Kopioi taulukko taulukkolaskentaan tai dokumenttiin, poista esimerkkirivit ja täytä omat. Esimerkit ovat kuvitteellisesta 12 hengen ohjelmistoyrityksestä; riskitaso riippuu aina omista olosuhteista.

Käy erikseen läpi myös ensiapuvalmius ja poistumistiet. Työsuojeluhallinnon mukaan arvioinnissa on otettava huomioon erityisryhmät, kuten nuoret työntekijät, raskaana olevat ja osatyökykyiset; katso oppaat raskaana oleva työntekijä ja alle 18-vuotias työntekijä.

Mitä virallisia lomakkeita ja työkaluja voi käyttää?

Työnantaja saa valita menetelmän itse. Maksuttomia apuvälineitä ovat:

• Riskien arviointi ja hallinta työpaikalla -työkirja. Sosiaali- ja terveysministeriön ja Työturvallisuuskeskuksen vuonna 2023 julkaisema työkirja, johon Työsuojeluhallinnon vaarojen arvioinnin sivu ohjaa. Työkirja ja sen tarkistuslomakkeet, esimerkiksi fyysinen kuormittuminen ja psykososiaaliset kuormitustekijät, ovat ladattavissa Työturvallisuuskeskuksen vaarojen tunnistamisen ja riskien arvioinnin sivulta.
• Toimistotyön vaarojen tunnistaminen. Työturvallisuuskeskuksen lomake toimistotyön vaaroista on tehty toimistotyyppiseen asiantuntijatyöhön (julkaistu 2023, päivitetty 2026).
• OiRA. Työterveyslaitoksen esittelemä OiRA on maksuton verkkotyökalu riskien arviointiin mikro- ja pienyrityksissä, ja siinä on myös kaikille aloille sopiva versio.

Työsuojeluhallinto muistuttaa, että valmiit lomakkeet on tehty eri toimialoille ja eri kokoisille työpaikoille: niissä on usein turhia kohtia, ja omasta työstä voi puuttua vaaroja. Taustaksi sopii Työterveyslaitoksen sivu riskien arvioinnista työpaikalla.

Vaarojen arviointi ja perehdyttäminen

Vaarojen arviointi ja perehdyttäminen kuuluvat yhteen. Työturvallisuuslain 14 §:n mukaan työnantajan on annettava työntekijälle riittävät tiedot työpaikan haitta- ja vaaratekijöistä ja perehdytettävä hänet työhön, työolosuhteisiin, työvälineisiin ja turvallisiin työtapoihin, erityisesti ennen uuden työn aloittamista ja työtehtävien muuttuessa. Arvioinnin tulokset ovat siis perehdytyksen sisältöä: uusi työntekijä kuulee, mitkä vaarat ja kuormitustekijät hänen työhönsä liittyvät ja mitä niille on tehty.

Työsuojeluhallinnon mukaan arvioinnissa tarkastellaan myös sitä, toimivatko perehdyttäminen ja työhönopastus käytännössä. Työntekijän on ilmoitettava havaitsemistaan vaaroista työnantajalle ja työsuojeluvaltuutetulle, ja työnantajan on kerrottava, mihin toimiin se ryhtyy. Uuden työntekijän muistilista on oppaassa perehdytys.

Mitä työsuojelutarkastaja tarkistaa riskien arvioinnista?

Työsuojeluviranomaisen ohjeen tarkastukseen valmistautumisesta mukaan tarkastuksilla varmistetaan, että riskien hallinta, työterveyshuoltoyhteistyö ja perehdytyksen menettelyt ovat kunnossa. Tehtävää hoitaa 1.1.2026 alkaen Lupa- ja valvontaviraston työsuojeluosasto. Tarkastus voi olla käynti työpaikalla, asiakirjatarkastus tai etätarkastus kokoussovelluksella, ja tarkastettaviin asioihin liittyvien asiakirjojen pitää olla helposti saatavilla.

Ohjeen ja lain perusteella kannattaa pitää valmiina:

• ajantasainen, kirjallinen tai muuten todennettava vaarojen selvitys ja arviointi
• toimenpiteet, vastuut ja määräajat sekä merkinnät seurannasta
• työsuojelun toimintaohjelma ja työterveyshuollon työpaikkaselvitys
• kuvaus perehdytyksen käytännöistä.

Tarkastuksen lopussa tarkastaja kertoo havaitsemansa lainvastaiset puutteet ja antaa niistä velvoitteet, jotka kirjataan tarkastuskertomukseen.

Muistilista: riskien arviointi pienessä yrityksessä

1. Nimeä arvioinnista vastaava henkilö ja varaa aikaa myös toimenpiteille, ei vain kartoitukselle.
2. Kokoa lähtötiedot: työpaikkaselvitys, tapaturmat ja vaaratilanteet, sairauspoissaolojen kokonaismäärä ilman yksilötietoja, etätyön käytännöt ja tulossa olevat muutokset.
3. Tunnista vaarat koko tiimin kanssa, myös etätyön, matkojen, päivystyksen ja poikkeustilanteiden osalta.
4. Arvioi jokaisen vaaran todennäköisyys ja seuraukset ja luokittele riski asteikolla 1–5.
5. Päätä toimet, vastuuhenkilöt ja määräajat; merkittävät riskit ensin.
6. Pyydä työterveyshuoltoa arvioimaan terveydellinen merkitys, jos oma asiantuntemus ei riitä.
7. Kirjaa arviointi, vie kehittämistarpeet työsuojelun toimintaohjelmaan ja käy tulokset läpi henkilöstön kanssa ja perehdytyksessä.
8. Päivitä arviointi olennaisen muutoksen, kuten muuton, rekrytointiaallon tai uuden etätyömallin, jälkeen ja muuten kerran vuodessa.

StartHealthin Minimum-paketti sisältää työpaikkaselvityksen ja riskiarvioinnin, mutta vastuu arvioinnista ja toimista säilyy työnantajalla. Paketit ovat palvelusivulla, ja työterveyshuollon hankinnasta kertoo opas työterveys startupille.

Usein kysytyt kysymykset