Työsuojeluvaltuutettu: valinta, tehtävät ja korvaus

Työsuojeluvaltuutettu on työntekijöiden itse valitsema edustaja, joka edustaa heitä työsuojelun yhteistoiminnassa työnantajan kanssa ja suhteessa työsuojeluviranomaiseen. Lain työsuojelun valvonnasta ja työpaikan työsuojeluyhteistoiminnasta 44/2006 29 §:n mukaan työntekijöiden on valittava keskuudestaan työsuojeluvaltuutettu ja kaksi varavaltuutettua, kun työpaikalla työskentelee säännöllisesti vähintään kymmenen työntekijää. Työnantaja ei valitse valtuutettua, mutta sen on tarvittaessa kerrottava valintaoikeudesta, annettava vaalia varten työntekijäluettelo ja tilat, vapautettava valtuutettu tehtäviinsä ja korvattava tehtävistä aiheutuva ansionmenetys. Englanniksi työsuojeluvaltuutettu on työsuojeluhallinnon käännöksessä occupational safety and health representative.

Opas on kirjoitettu 5–25 hengen startupin tai kasvuyrityksen perustajalle ja operatiiviselle vastuuhenkilölle, jolla ei ole HR-osastoa tukenaan. Muut velvoitteet henkilöstömäärän mukaan on koottu oppaaseen työnantajan velvollisuudet kasvuyritykselle.

Milloin työsuojeluvaltuutettu pitää valita?

Raja on kymmenen säännöllisesti työskentelevää työntekijää. Laki 44/2006 (Finlex) antaa työntekijöille lisäksi kaksi oikeutta: pienemmässäkin työpaikassa he voivat valita valtuutetun, ja toimihenkilöasemassa olevilla on oikeus valita oma työsuojeluvaltuutettu ja kaksi varavaltuutettua.

Jos valtuutettua ei ole valittu eikä työsuojelutoimikuntaa ole, työsuojeluasiat käsitellään 27 §:n mukaan suoraan työnantajan ja työntekijöiden kesken. Työterveyslaitoksen työsuojelun yhteistoimintaa käsittelevän sivun mukaan alle kymmenen hengen organisaatioissa johto ja henkilöstö keskustelevat asioista suoraan ilman edustuksellista yhteistoimintaa.

Henkilöstömäärä ja työsuojelun yhteistoiminta: mitä vaaditaan?

Taulukko kokoaa kynnysarvot, jotka koskevat pientä asiantuntijayritystä.

Mitä työsuojeluvaltuutettu tekee?

Lain 31 §:n mukaan valtuutettu edustaa työntekijöitä työsuojelun yhteistoiminnassa ja suhteessa työsuojeluviranomaiseen. Hänen tehtävänsä on perehtyä oma-aloitteisesti työympäristöön, työyhteisön tilaan ja työsuojelusäännöksiin, osallistua työsuojelutarkastuksiin ja kiinnittää työntekijöiden huomiota turvallisuutta ja terveyttä edistäviin asioihin.

Pienessä asiantuntijayrityksessä tehtävät liittyvät tavallisesti vaarojen arviointiin, psykososiaaliseen kuormitukseen, etätyön ja yksintyöskentelyn käytäntöihin sekä epäasiallisen kohtelun ehkäisyyn. Työntekijän pyynnöstä valtuutettu voi osallistua myös yksittäisen työntekijän turvallisuutta ja terveyttä koskevan asian käsittelyyn (27 §).

Lain 32 §:n mukaan valtuutetulla on oikeus nähdä työsuojelua koskevat asiakirjat, työterveyshuollon sopimus ja työterveyshuollon toimintasuunnitelma sekä saada niistä jäljennöksiä tehtäviensä edellyttämässä laajuudessa. Hänen lausunnostaan työterveyshuollon Kela-korvaushakemukseen säädetään erikseen. Valtuutettu voi 36 §:n mukaan keskeyttää työn, josta aiheutuu välitöntä ja vakavaa vaaraa hengelle tai terveydelle. Tehtävässä saatuja liikesalaisuuksia ja henkilökohtaisia tietoja koskee 43 §:n salassapitovelvollisuus, joka jatkuu tehtävän päätyttyä.

Miten työsuojeluvaali järjestetään?

Vaalin järjestävät työntekijät, eivät työnantaja. Lain 30 §:n mukaan valtuutettu ja varavaltuutetut valitaan kahden kalenterivuoden toimikaudeksi, jollei toisin sovita, ja vaalin ajasta ja paikasta sovitaan etukäteen työnantajan kanssa. Työnantajan on annettava työntekijäluettelo ja maksutta tilat, eikä se saa estää tai vaikeuttaa vaalia. Vaalin toimittajat ilmoittavat tuloksen työnantajalle kirjallisesti.

Työsuojeluhallinnon työsuojeluvaaleja koskevan ohjeen mukaan vaali pidetään uuden toimikauden alkamista edeltävän vuoden lopulla 1.11.–31.12., ja siitä on ilmoitettava kaikille työntekijöille vähintään 14 vuorokautta etukäteen. Ehdokkaiksi voivat asettua työpaikan työntekijät ja toimihenkilöt, mutta työnantajan sijaisena tai edustajana toimiva ei voi olla ehdokkaana. Jos ehdokkaita on yhtä monta kuin valittavia, ehdokkaat todetaan valituiksi; muuten järjestetään suljettu lippuäänestys. Valinnat voidaan tehdä myös sopuvaalina esimerkiksi vaalikokouksessa, jos äänioikeutetut ovat yksimielisiä menettelystä ja valittavista. Jos ehdokkaita ei ilmoittaudu, työnantajan tulee tiedottaa oikeudesta ja kannustaa valitsemaan valtuutettu.

Mitä työnantajan pitää tehdä, kun kymmenes työntekijä aloittaa?

Laki ei määrää työnantajaa järjestämään vaalia, mutta velvollisuus valita valtuutettu syntyy, kun työpaikalla työskentelee säännöllisesti vähintään kymmenen työntekijää. Jos vaalia ei ole toimitettu, työsuojelutarkastajan on 30 §:n mukaan ryhdyttävä toimiin sen aikaansaamiseksi, ja epäselvissä tilanteissa tarkastaja antaa ohjeet. Valtakunnallisena työsuojeluviranomaisena toimii Lupa- ja valvontaviraston työsuojeluosasto.

Muistilista vaalin järjestämiseen:

1. Kerro henkilöstölle, että työpaikalla on nyt oikeus ja velvollisuus valita työsuojeluvaltuutettu ja kaksi varavaltuutettua.
2. Nimeä työsuojelupäällikkö, jos et hoida tehtävää itse, ja kirjaa hänet työsuojelun toimintaohjelmaan.
3. Pyydä työntekijöitä sopimaan keskenään vaalin toimittajista ja sopikaa vaalin aika ja paikka.
4. Anna vaalin toimittajille ajantasainen työntekijäluettelo ja tarvittaessa erillinen luettelo toimihenkilöistä.
5. Osoita maksutta tila tai etäyhteys, johon kaikki työntekijät pääsevät osallistumaan.
6. Varmista, että vaalista ilmoitetaan kaikille vähintään 14 vuorokautta etukäteen.
7. Ota vastaan kirjallinen ilmoitus tuloksesta ja tee ilmoitus Työturvallisuuskeskuksen rekisteriin, kun ilmoitusvelvollisuuden edellytykset täyttyvät.
8. Käsittele valtuutetun ja varavaltuutettujen koulutustarve kahden kuukauden kuluessa valinnasta ja kerro valtuutetusta uusille työntekijöille perehdytyksessä.

Työsuojeluvaltuutetun ajankäyttö ja korvaus

Lain 34 §:n mukaan työnantajan on vapautettava valtuutettu säännöllisistä tehtävistään kohtuulliseksi ajaksi, jonka tämä tarvitsee valtuutetun tehtäviin. Vähintään kymmenen työntekijän työpaikalla vapautusta on annettava vähintään neljä tuntia kunkin neljän perättäisen kalenteriviikon jakson aikana, jollei toisin ole sovittu. Vapautus otetaan huomioon töiden järjestelyssä.

Lain 35 §:n mukaan työnantaja korvaa työaikana hoidetuista tehtävistä aiheutuvan ansionmenetyksen sen mukaan, mitä valtuutettu olisi ansainnut säännöllisessä työssään. Työajan ulkopuolella hoidetuista välttämättömistä tehtävistä, joista valtuutettu on ilmoittanut työnantajalle, maksetaan kohtuullinen korvaus. Lisäksi työnantajan on 41 §:n mukaan osoitettava korvauksetta paikka asiakirjoille ja kokouksille, ja valtuutettu saa käyttää työpaikan tavanomaisia toimisto- ja viestintävälineitä sovitulla tavalla.

Työsuojeluvaltuutetun koulutus: mitä työnantaja maksaa?

Lain 33 §:n mukaan työnantajan on huolehdittava siitä, että valtuutettu ja varavaltuutettu voivat saada tehtäviensä hoitamiseen asianmukaista koulutusta. Koulutustarve ja -järjestelyt käsitellään kahden kuukauden kuluessa valinnasta. Koulutuksesta ei saa aiheutua valtuutetulle kustannuksia eikä ansionmenetystä, ja koulutus järjestetään työaikana, jollei toisin sovita. Oikeutta koulutukseen ei voi poistaa sopimuksella (24 §).

Työsuojeluvaltuutetun irtisanomissuoja

Lain 37 §:n mukaan valtuutetun irtisanomiseen sovelletaan työsopimuslain 55/2001 (Finlex) 7 luvun 10 §:ää, joka koskee luottamusmiestä ja luottamusvaltuutettua. Henkilöön liittyvällä perusteella valtuutetun voi irtisanoa vain, jos enemmistö hänen edustamistaan työntekijöistä antaa siihen suostumuksensa. Taloudellisella ja tuotannollisella perusteella irtisanominen on mahdollista vain, jos valtuutetun työ päättyy kokonaan eikä hänelle voida järjestää hänen ammattitaitoaan vastaavaa tai muuta sopivaa työtä tai kouluttaa häntä muuhun työhön. Irtisanomissuojaa ei voi rajoittaa sopimuksella (24 §).

Työsuojelupäällikkö ja työsuojeluasiamies: mikä ero?

Työsuojelupäällikkö edustaa työnantajaa. Lain 28 §:n mukaan hän avustaa työnantajaa ja esihenkilöitä, järjestää ja ylläpitää yhteistoimintaa ja on riittävän pätevä tehtäväänsä. Pienessä yrityksessä tehtävää voi hoitaa esimerkiksi toimitusjohtaja tai operatiivinen johtaja. Rooleista ja kirjaamisesta kerrotaan lisää oppaassa työsuojelun toimintaohjelma.

Työsuojeluasiamies on paikallisesti sovittu lisäedustaja. Työsuojeluhallinnon mukaan, jos työpaikalla on sovittu työsuojeluasiamiehistä, myös heidät valitaan työsuojeluvaalissa. Laki ei vaadi asiamiestä pieneen yritykseen.

Työsuojeluhallinnon työsuojeluhenkilöstöä käsittelevä sivu kokoaa roolit. Rekisteri-ilmoituksesta kertoo Työturvallisuuskeskus: laki 215/2025 (Finlex) tuli voimaan 2.4.2026, ja tiedot ilmoitetaan toimikauden alkaessa ja muutokset välittömästi. Englanninkieliset termit löytyvät työsuojeluhallinnon englanninkieliseltä sivulta. Kun tiimi kasvaa yli kymmenen hengen, katso myös kasvuyhtiön henkilöstön terveys ja työterveys startupille.

Usein kysytyt kysymykset