Yksintyöskentely: riskit, laki ja ohje työnantajalle

Yksintyöskentely on sallittua, mutta työnantajan on arvioitava sen riskit. Työturvallisuuslain 738/2002 29 §:n mukaan työssä, jossa työntekijä työskentelee yksin ja johon siitä syystä liittyy ilmeinen haitta tai vaara, työnantajan on huolehdittava, että haitta tai vaara vältetään tai se on mahdollisimman vähäinen. Työnantajan on myös järjestettävä mahdollisuus tarpeelliseen yhteydenpitoon ja varmistettava mahdollisuus avun hälyttämiseen. Toimisto- ja etätyössä ilmeinen tapaturman vaara on harvinaisempi kuin vaarallisilla aloilla, mutta työsuojeluhallinnon mukaan yksintyöskentely voi olla myös psykososiaalinen kuormitustekijä.

Opas on kirjoitettu 5–25 hengen startupin tai kasvuyrityksen perustajalle ja operatiiviselle vastuuhenkilölle, jolla ei ole HR-osastoa tukenaan. Tyypillisiä tilanteita ovat ilta tai viikonloppu tyhjällä toimistolla, etätyö kotona, asiakaskäynti tai työmatka yksin sekä tehtävä, jota kukaan muu tiimissä ei osaa.

Mitä yksintyöskentely tarkoittaa?

Työsuojeluhallinnon yksintyöskentelyä käsittelevän ohjeen mukaan fyysisestä yksintyöskentelystä on kyse, kun työntekijä ei ole yhteydessä työpaikan muihin työntekijöihin. Sosiaalinen yksintyöskentely tarkoittaa tilanteita, joissa työntekijällä ei ole mahdollisuutta saada työyhteisönsä tukea. Siihen kuuluu myös ammatillinen yksintyöskentely, jossa henkilö on tiimin ainoa oman alansa osaaja.

Ohjeen esimerkkejä riskialttiista yksintyöskentelystä ovat metsätyö, palvelualan työ ja asiakkaan kotona tehtävä työ; teollisuuden ja kaupan alan erityiskysymykset jäävät tämän oppaan ulkopuolelle.

Mitä laki sanoo yksintyöskentelystä?

Työturvallisuuslain 738/2002 (Finlex) 29 § asettaa työnantajalle kolme velvoitetta, kun yksin työskentelyyn liittyy ilmeinen haitta tai vaara:

• Riskin poistaminen tai vähentäminen: haitta tai vaara vältetään tai se on mahdollisimman vähäinen.
• Yhteydenpito: työn luonne huomioon ottaen työntekijällä on mahdollisuus tarpeelliseen yhteydenpitoon työnantajaan, tämän osoittamaan edustajaan tai muihin työntekijöihin.
• Avun hälyttäminen: työnantaja varmistaa, että apua voi hälyttää.

Yksintyöskentely kuuluu lain 5 lukuun, ja sen vaarat on otettava huomioon 10 §:n mukaisessa riskien arvioinnissa. Työnantajalla on oltava selvitys ja arviointi hallussaan, ja ne tarkistetaan, kun olosuhteet muuttuvat olennaisesti. Työsuojeluhallinnon mukaan työnantajan on arvioitava, liittyykö yksintyöskentelyyn ilmeinen haitta tai vaara, ja huomioitava tapaturman, väkivallan ja psykososiaalisen kuormituksen riskit. Alle 18-vuotias ei saa työskennellä yksin, jos työhön liittyy ilmeinen tapaturman tai väkivallan vaara; nuoren työntekijän muut rajat on koottu oppaaseen nuori työntekijä.

Yksintyöskentelyn riskit pienessä asiantuntijayrityksessä

Taulukko kokoaa tavallisimmat tilanteet. Arvio tehdään aina omassa työpaikassa, eikä taulukko korvaa sitä.

Yksintyöskentely etätyössä: mitä työnantaja voi tehdä?

Työturvallisuuslaki koskee 5 §:n mukaan myös työtä, jota työntekijä sopimuksen mukaan tekee kotonaan tai muussa valitsemassaan paikassa. Lain 5 luvun velvoitteissa, joihin 29 § kuuluu, otetaan kuitenkin huomioon työnantajan rajoitetut toimintamahdollisuudet. Työsuojeluhallinnon etätyösivun mukaan työnantajan on otettava huomioon myös perustuslaissa turvattu kotirauha, ja osapuolten kannattaa sopia, miten häiriötilanteessa toimitaan.

Käytännössä etätyön yksintyöskentely hoidetaan sopimalla tavoitettavuudesta, yhteydenpidon rytmistä ja siitä, kenelle ilmoitetaan, jos jotain sattuu. Vastuista, vakuutuksesta ja kotityöpisteestä kerrotaan oppaassa etätyö ja työnantajan vastuut.

Yksintyöskentely toimistolla iltaisin

Kun työntekijä jää tyhjälle toimistolle illaksi tai viikonlopuksi, kukaan ei välttämättä huomaa, jos hän sairastuu tai loukkaantuu. Sovi siksi tavasta ilmoittaa tulosta ja lähdöstä, esimerkiksi viestillä tiimin kanavalle tai nimetylle yhteyshenkilölle. Varmista, että toimistolla on ensiapuvälineet ja ohje avun hälyttämisestä, ja että ulko-ovet ja kulunvalvonta toimivat myös virka-ajan ulkopuolella. Ensiapukaapista ja ensiaputaitoisista kerrotaan oppaassa ensiapuvalmius työpaikalla.

Työsuojeluhallinnon mukaan työnantajan on hälytettävä apua, jos se ei saa yhteyttä työntekijään ja on syytä epäillä, että työntekijälle on sattunut tapaturma. Siksi on sovittava etukäteen, mitä tehdään, jos kuittausta ei tule.

Käytännön järjestelyt: yhteydenpito, 112 ja ensiapu

Hätäkeskuslaitoksen sijaintitietosivun mukaan puhelin aktivoi sijaintitiedot automaattisesti, kun hätänumeroon soitetaan, ja Android- ja iOS-puhelimet lähettävät sijaintia koko hätäpuhelun ajan. Hätäkeskuslaitos neuvoo silti kertomaan tapahtumapaikan myös suullisesti. Maksuttoman 112 Suomi -sovelluksen kieleksi voi valita suomen, ruotsin tai englannin, ja sovellus välittää viranomaistiedotteet puhelimeen. Jos jotain sattuu, toimi oppaan työtapaturma mukaan.

Kirjaa järjestelyt riskien arviointiin ja käy ne läpi työterveyshuollon kanssa työpaikkaselvityksessä. StartHealthin palvelupaketit sisältävät lakisääteisen ehkäisevän työterveyshuollon, ja etäpalvelut kattavat koko Suomen.

Yksintyöskentely ja jaksaminen: eristäytymisen riski

Yksintyöskentely voi kuormittaa, vaikka työ itsessään on turvallista. Työterveyslaitoksen etä- ja hybridityötä käsittelevä sivu mainitsee riskeinä yksinäisyyden ja eristyneisyyden kokemukset työyhteisöstä sekä riittämättömän tuen esihenkilöiltä ja työtovereilta. Haittoja voi lieventää esimerkiksi vähentämällä yksin tehtävää aikaa ja järjestämällä riittävästi kohtaamisia.

Kuormitusta arvioidaan osana psykososiaalisen kuormituksen selvittämistä, ja etätiimin käytännöistä kerrotaan oppaassa etätyö ja jaksaminen. Laajempi kokonaisuus on oppaassa työssä jaksaminen. Jos työntekijä kertoo voivansa huonosti, apua saa työterveyshuollosta tai omalta lääkäriltä. MIELI ry:n kriisipuhelin palvelee suomeksi numerossa 09 2525 0111 ympäri vuorokauden ja ruotsiksi numerossa 09 2525 0112 sivulla kerrottuina aikoina. Hätätilanteessa soitetaan 112.

Ohjepohja: yksintyöskentelyn ohje kopioitavaksi

Muokkaa ohje omaan työpaikkaasi sopivaksi ja jaa se kaikille:

• Kun työskentelet toimistolla yksin: ilmoita tulosta ja lähdöstä tiimin kanavalle tai yhteyshenkilölle [nimi].
• Yhteydenpito: etätyössä olemme tavoitettavissa sovittuina aikoina, ja kuulumiset käydään läpi vähintään [kerran viikossa].
• Hätätilanteessa: soita 112 ja kerro osoite myös suullisesti. Ilmoita sen jälkeen yhteyshenkilölle.
• Ensiapu: ensiapukaappi on [paikka], ja ensiaputaitoiset ovat [nimet].
• Jos kuittausta ei tule: yhteyshenkilö yrittää tavoittaa sinut ja hälyttää apua, jos on syytä epäillä tapaturmaa.
• Jos kuormitus kasvaa: kerro esihenkilölle tai ota yhteys työterveyshuoltoon.

Muistilista: yksintyöskentely pienessä yrityksessä

1. Selvitä, missä tilanteissa tiimissä työskennellään yksin: illat, viikonloput, etätyö, asiakaskäynnit ja matkat.
2. Arvioi jokaisessa tilanteessa, liittyykö siihen ilmeinen haitta tai vaara, ja kirjaa arvio riskien arviointiin.
3. Sovi yhteydenpidon tapa ja yhteyshenkilö sekä se, mitä tehdään, jos kuittausta ei tule.
4. Varmista, että jokainen osaa hälyttää apua ja tietää ensiapuvälineiden paikan.
5. Tarkista, ettei alle 18-vuotias työskentele yksin työssä, johon liittyy ilmeinen tapaturman tai väkivallan vaara.
6. Seuraa etätyön ja ammatillisen yksintyöskentelyn kuormitusta kahdenkeskisissä keskusteluissa.
7. Käy ohje läpi uusien työntekijöiden perehdytyksessä ja työsuojeluvaltuutetun kanssa, jos sellainen on valittu.
8. Päivitä arvio, kun tilat, työajat tai työtavat muuttuvat olennaisesti.

Usein kysytyt kysymykset