Etätyö ja jaksaminen: kuormitus, yksinäisyys ja pelisäännöt

Etätyö voi tukea jaksamista: Työterveyslaitoksen mukaan monet kokevat sen lisäävän hyvinvointiaan, ja etuja ovat esimerkiksi työajan joustavuus ja työn ja perhe-elämän joustavampi yhteensovittaminen. Samat järjestelyt tuovat kuitenkin omat riskinsä: yksinäisyyden, venyvät työpäivät, työn ja vapaa-ajan sekoittumisen sekä jatkuvan tavoitettavuuden. Etätiimin jaksaminen ei synny itsestään, vaan yhteisesti sovituista pelisäännöistä, säännöllisistä kohtaamisista ja kuormituksen seurannasta. Työnantajan työturvallisuusvelvoitteet koskevat myös kotona tehtävää työtä.

Opas on 5–25 hengen startupin tai kasvuyrityksen perustajalle ja tiiminvetäjälle, jonka tiimi tekee etä- tai hybridityötä. Lakisääteiset vastuut, tapaturmavakuutus ja työaika käydään läpi oppaassa etätyö ja työnantajan vastuut, ja jaksamisen kokonaiskuva on oppaassa työssä jaksaminen.

Miten etätyö vaikuttaa jaksamiseen?

Vaikutus riippuu ihmisestä, työstä ja järjestelyistä. Työterveyslaitoksen etä- ja hybridityön teemasivun mukaan monet kokevat etätyön lisäävän hyvinvointiaan, mutta osa saattaa kokea eristyneisyyttä ja tylsistymistä. Sivun mukaan etätyön onnistuminen edellyttää, että työkulttuuri ja johtaminen perustuvat kontrolloinnin sijasta luottamukseen.

Tutkimus antaa suuntaa, kun lähde ja aineisto tunnetaan:

• Etätyön määrä: Työterveyslaitoksen Työn Suomi -tiedotteen mukaan joka viides työssäkäyvä tekee yli puolet työajastaan etätyötä, kun taas 43 prosentille etätyö ei ole lainkaan mahdollista. Aineisto on THL:n Terve Suomi -tutkimuksesta vuosilta 2022–2023, ja vastaajia oli 7 107 työssäkäyvää Suomessa.
• Tavoitettavuus: saman tiedotteen mukaan yli puolet työssäkäyvistä arvioi olevansa yleensä tavoitettavissa työhön liittyen myös työajan ulkopuolella.
• Toivottu ja toteutunut etätyö: Työterveyslaitoksen HYMY-hankkeen tiedotteen (26.9.2025) mukaan ero toivotun ja toteutuneen etätyön määrässä voi heikentää hyvinvointia. Pitkään jatkuessaan runsas etätyö voi heikentää oppimista, uudistumista ja yhteisöllisyyttä. Kyselyaineisto kerättiin suomalaisissa organisaatioissa kolmessa vaiheessa vuosina 2023–2024.

Hybridityössä jaksaminen riippuu samoista asioista: siitä, onko etä- ja lähipäivillä selvä tarkoitus ja kohdataanko tiimi riittävän usein kasvokkain.

Etätyön haitat: mitkä kuormitustekijät korostuvat?

Työterveyslaitos luettelee etätyön riskeiksi muun muassa työajan venymisen, työn ja vapaa-ajan sekoittumisen, vaikeudet irrottautua työstä, sopimattomat tilat ja kalusteet kotona, yksinäisyyden ja eristyneisyyden kokemukset sekä riittämättömän tuen esihenkilöiltä ja työtovereilta. Taulukko kääntää ne pienen asiantuntijatiimin arkeen.

Kuormituksen yleinen arviointi on kuvattu oppaassa psykososiaalinen kuormitus, ja kotityöpisteen säätö oppaassa ergonomia.

Yksinäisyys etätyössä: miten sen huomaa ja ehkäisee?

Työyksinäisyys ei ole sama asia kuin yksin työskentely. Työterveyslaitoksen Työpiste-artikkelin työyksinäisyydestä (28.1.2025) mukaan Miten Suomi voi? -tutkimuksessa 28 prosenttia työssäkäyvistä suomalaisista kokee yksinäisyyttä, ja paljon etätyötä tekevistä 34 prosenttia kokee itsensä yksinäiseksi. Artikkelin mukaan varsinkin nuorilla ja uusilla työntekijöillä on riski jäädä yksin, jos he eivät pääse tutustumaan työkavereihinsa.

Yksinäisyyttä ei yleensä kerrota ääneen, joten tiiminvetäjän kannattaa seurata merkkejä: kameraton osallistuminen kaikkiin palavereihin, vetäytyminen yhteisistä kanavista tai se, ettei kukaan tiedä, miten joku voi. Artikkelin mukaan keinot ovat usein pieniä: kiinnostuksen osoittaminen, ystävälliset kohtaamiset, avun tarjoaminen ja lounaalle pyytäminen. Hyvä esihenkilö kannustaa kohtaamisiin ja järjestää niihin tilaisuuksia. Uuden työntekijän ensimmäiset viikot ratkaisevat paljon, joten liitä tutustuminen tiimiin perehdytykseen.

Rajojen vetäminen etätyössä: tavoitettavuus ja palautuminen

Työsuojeluhallinnon etätyösivun mukaan etätyössä korostuu työntekijän vastuu omasta hyvinvoinnistaan: omaa työtä on osattava johtaa ja erottaa työ ja vapaa-aika. Pienessä yrityksessä rajat syntyvät silti pitkälti siitä, mitä perustaja ja esihenkilöt tekevät. Jos johto lähettää viestejä myöhään illalla, tiimi tulkitsee sen odotukseksi.

Työaikalain 872/2019 (Finlex) 25 §:n mukaan työntekijälle on annettava jokaisen työvuoron alkamista seuraavan 24 tunnin aikana vähintään 11 tunnin keskeytymätön lepoaika. Työsuojeluhallinnon mukaan etätyö on lähtökohtaisesti työaikalain piirissä ja edellyttää työajan seurantaa.

Työterveyslaitoksen oppaan luvun palautumisen edistäminen etätyössä mukaan riittävät tauot työpäivässä edistävät jaksamista, mutta kalenterit saattavat täyttyä kokouksista ja taukojen pitäminen on haastavaa. Opas kysyy osuvasti, löytyvätkö tauot myös esimerkkinä toimivien esihenkilöiden kalentereista. Lisää keinoja on oppaissa palautuminen työstä ja työstressi.

Mitä työnantajan pitää tehdä etätyössä jaksamisen tueksi?

Lyhyesti: samat asiat kuin toimistolla, sovitettuina kotona tehtävään työhön. Työturvallisuuslain 738/2002 (Finlex) 5 §:n mukaan laki koskee myös työtä, jota työntekijä sopimuksen mukaan tekee kotonaan tai muussa valitsemassaan paikassa, ja velvoitteissa otetaan huomioon työnantajan rajoitetut toimintamahdollisuudet. Yksin työskentelyn järjestelyistä kerrotaan oppaassa yksintyöskentely.

• Vaarojen arviointi (10 §): arvioinnissa otetaan huomioon myös työn sisältöön, työn järjestelyihin ja työyhteisön sosiaaliseen toimivuuteen liittyvät kuormitustekijät. Vaiheet ovat oppaassa riskien arviointi.
• Toimiminen tiedon saatuaan (25 §): jos työntekijän todetaan kuormittuvan terveyttään vaarantavalla tavalla, työnantajan on asiasta tiedon saatuaan käytettävissään olevin keinoin ryhdyttävä toimiin kuormitustekijöiden selvittämiseksi sekä vaaran välttämiseksi tai vähentämiseksi.
• Seuranta ja sopiminen: Työsuojeluhallinnon mukaan työnantajan tulee järjestelmällisesti seurata haitallista kuormitusta aiheuttavia tekijöitä ja muistaa sopia esimerkiksi kuormituksen seurantakäytännöistä.

Tapaturmavakuutuksen rajaukset, työaikakirjanpito ja etätyösopimus ovat vastuuoppaassa, jota tämä opas ei toista.

Etätiimin johtaminen: mikä on esihenkilön rooli?

Työterveyslaitoksen etätyön johtamisen sivun mukaan etätyössä mahdollisia ovat pääosin samat henkistä hyvinvointia suojelevat johtamisen tavat kuin lähijohtamisessakin: työn hallinnan tunteen tukeminen, arvostus, oikeudenmukaisuus, saatavilla oleminen ja työn merkityksellisyyden ylläpitäminen. Sivun mukaan esihenkilöiden tulee huolehtia, että he ovat säännöllisesti yhteydessä kaikkiin työntekijöihinsä ja tapaavat heitä myös kasvokkain. Erityisesti on tunnistettava ne, jotka eivät itse ole aktiivisia ja voivat unohtua työyhteisöltä.

Kasvuyhtiössä esihenkilö on usein ensimmäistä kertaa esihenkilönä ja tekee samalla omaa asiantuntijatyötään. Etätiimin vetäminen lisää tätä kuormaa, joten katso myös opas esihenkilön jaksaminen. Kun huoli jonkun jaksamisesta herää, varhaisen tuen malli kertoo, miten asia otetaan puheeksi myös videoyhteydellä.

Miten työterveyshuolto tukee etätiimiä?

Työsuojeluhallinnon mukaan työterveyshuolto on asiantuntevana apuna riskien hallinnassa ja antaa neuvoja erilaisiin työn tekemisen muotoihin. Käytännössä etätyön käytännöt kuvataan työpaikkaselvityksen lähtötiedoissa, jolloin työterveyshuolto voi arvioida kuormitusta, työpisteitä ja yksintyöskentelyä. Etävastaanotot ja hajautetun tiimin järjestelyt on koottu oppaaseen työterveys etänä.

StartHealth palvelee Helsingissä ja etänä koko Suomessa. Minimum-paketti on ehkäisevää työterveyshuoltoa ilman sairaanhoitoa. Basic lisää lääkärin etävastaanoton video-, chat- tai puheyhteydellä sekä työterveyspsykologin etävastaanoton lääkärin arvion perusteella. Support lisää lähivastaanotot etäarvion perusteella, ja rajat vahvistetaan tarjouksessa. Paketit ovat palvelusivulla.

Jos työntekijä kertoo voivansa huonosti, ohjaa hänet työterveyshuoltoon tai omalle lääkärilleen. Äkillisessä hädässä MIELI ry:n Kriisipuhelin päivystää suomeksi joka päivä ympäri vuorokauden numerossa 09 2525 0111, ja hengenvaarassa soitetaan hätänumeroon 112.

Etätyön pelisäännöt: pohja tiimille

Käy pohja läpi tiimin kanssa, kirjaa sovittu yhteiseen paikkaan ja tarkista se puolen vuoden välein. Kohdat ovat käytännön suosituksia, eivät lain luettelo.

1. Tavoitettavuus: ydinaika, jolloin vastataan viesteihin, ja ajat, jolloin ei odoteta vastausta, myös johdolta.
2. Kiireelliset asiat: yksi sovittu kanava todella kiireellisille asioille; muu odottaa seuraavaan työpäivään.
3. Työpäivän rajat: työpäivä alkaa ja päättyy sovitusti, ja vuorokausilepo on vähintään 11 tuntia.
4. Kokoukset: palaverit päättyvät ennen tasatuntia, ja osa päivästä on rauhoitettu itsenäiselle työlle.
5. Lähipäivät: milloin koko tiimi on samassa paikassa ja mitä silloin tehdään yhdessä.
6. Kuulumiset: esihenkilö pitää jokaisen kanssa säännöllisen kahdenkeskisen keskustelun, jossa kysytään myös jaksamisesta.
7. Uudet työntekijät: jokaiselle nimetään työkaveri, ja ensimmäisillä viikoilla on enemmän lähipäiviä.
8. Työpiste: ohjeet työpisteen säätämiseen ja tieto siitä, mitä välineitä yritys antaa käyttöön.
9. Kuormituksesta kertominen: kenelle kuormituksesta kerrotaan ja miten työterveyshuoltoon varataan aika.
10. Tarkistus: pelisäännöt käydään läpi uudelleen, kun tiimi kasvaa tai työtavat muuttuvat.

Usein kysytyt kysymykset