Kriisitilanne työpaikalla: ensimmäiset tunnit ja jälkihoito

Kun työpaikalla tapahtuu jotain järkyttävää, toimi tässä järjestyksessä: turvaa ihmiset ja soita tarvittaessa hätänumeroon 112, nimeä yksi henkilö johtamaan tilannetta, kerro tiimille vain varmistettu tieto ja pyydä työterveyshuollosta psyykkistä tukea. Valtioneuvoston asetuksen 708/2013 11 §:n mukaan työterveyshuollon ensiavun järjestämiseen kuuluu myös työstä tai työtilanteista johtuvien psyykkisten reaktioiden hallitsemiseksi tarpeellinen neuvonta ja ohjaus. Työterveyslaitoksen mukaan kertaistuntona toteutettava psykologinen jälkipuinti ei aina riitä, vaan suositellaan prosessinomaista tukea. Kaikki tämä sujuu paremmin, kun kriisisuunnitelma on tehty ennen kriisiä.

Opas on 5–25 hengen startupin tai kasvuyrityksen perustajalle ja tiiminvetäjälle, jolla ei ole HR-osastoa. Jos työntekijä on kuollut, työnantajan käytännön tehtävät ovat oppaassa työntekijän kuolema, ja surevan työntekijän tukeminen oppaassa suru ja työkyky. Tämä opas keskittyy itse kriisin hoitamiseen.

Mikä on kriisitilanne työpaikalla?

MIELI Suomen Mielenterveys ry:n sivun työpaikan kriiseistä mukaan työyhteisöön liittyviä traumaattisia kriisejä ovat esimerkiksi työtapaturma tai onnettomuus, väkivalta tai sen uhka, häirintä ja epäasiallinen kohtelu, irtisanominen, väärinkäytös tai rikos, työtoverin tai asiakkaan äkillinen sairastuminen tai kuolema sekä itsemurhat. Sivun mukaan myös työntekijöiden henkilökohtaisen elämän kriisit heijastuvat työyhteisöön.

Äkillinen kriisi työyhteisössä on siis eri asia kuin organisaatiomuutos tai kova kiire. Se on ennakoimaton tapahtuma, joka järkyttää ihmisiä ja vaatii johdolta nopeita päätöksiä. Pienessä tiimissä yksi tapahtuma koskettaa yleensä kaikkia.

Mitä tehdä heti kriisitilanteessa?

Ensimmäisten tuntien tehtävät ovat yksinkertaisia, mutta ne kannattaa tehdä tässä järjestyksessä:

• Turvallisuus ja 112: Hätäkeskuslaitoksen ohjeen hätänumerosta mukaan hätänumeroon soitetaan, kun tiedät tai epäilet hengen, terveyden, omaisuuden tai ympäristön olevan uhattuna tai vaarassa. Jos olet epävarma tilanteen kiireellisyydestä, soita 112.
• Ensiapu: ensiaputaitoiset toimivat ja muut huolehtivat, että apu löytää paikalle. Järjestelyt kuvataan oppaassa ensiapuvalmius.
• Läsnäolo: MIELI ry:n kriisin vaiheita käsittelevän sivun mukaan shokkivaiheessa oleva tarvitsee yleensä konkreettista turvaa ja kokemuksen siitä, että läsnä olevat ihmiset hallitsevat tilanteen. Älä jätä järkyttynyttä ihmistä yksin, ja huolehdi kotimatkasta.
• Ilmoitukset: lain työsuojelun valvonnasta 44/2006 (Finlex) 46 §:n mukaan työnantajan on viipymättä ilmoitettava poliisille ja työsuojeluviranomaiselle työtapaturmasta, joka on aiheuttanut kuoleman tai vaikean vamman. Muut ilmoitukset ja määräajat ovat oppaassa työtapaturma.
• Tieto: kokoa, mitä tiedetään varmasti, ja erota se arvailuista ennen kuin kerrot kenellekään.

Kuka johtaa kriisitilannetta pienessä yrityksessä?

Laki ei nimeä kriisin johtajaa, joten se sovitaan etukäteen. Pienessä yrityksessä luonteva johtaja on toimitusjohtaja tai muu nimetty vastuuhenkilö, ja hänelle sovitaan varahenkilö lomien ja matkojen varalle. Johtaja päättää, kuka hoitaa yhteydet viranomaisiin, kuka kertoo tiimille ja kuka pitää yhteyttä työterveyshuoltoon. Yksi ihminen ei jaksa tehdä kaikkea, eikä kriisin johtajan oma jaksaminen ole sivuasia.

Kirjaa roolit samaan paikkaan kuin muut työturvallisuuden vastuut, esimerkiksi työsuojelun toimintaohjelmaan. Silloin ne löytyvät myös silloin, kun johtaja itse on poissa tai osallisena tapahtumassa.

Miten kriisistä kerrotaan työyhteisölle?

Hyvä kriisiviestintä on lyhyttä, totta ja samanaikaista. Käytännön periaatteet:

• Kaikille samaan aikaan: kerro asia koko tiimille yhtä aikaa, myös etätyötä tekeville videoyhteydellä, ettei kukaan kuule sitä ensin käytävältä tai somesta. Etätiimin erityispiirteistä kerrotaan oppaassa etätyö ja jaksaminen.
• Vain varmistettu tieto: kerro, mitä tapahtui, mitä ei vielä tiedetä ja milloin kerrot lisää. Älä arvaile syitä.
• Yksityisyys: kysy asianomaiselta tai hänen läheisiltään, mitä saa kertoa, ja kerro vain se. Periaatteet ovat oppaassa terveystiedot työpaikalla.
• Mistä apua: kerro samalla, miten työterveyshuoltoon pääsee ja mistä saa kriisiapua ilta-aikaan.

Jos tapahtuma on työtoverin kuolema, viestinnän yksityiskohdat ja omaisten huomioiminen on kuvattu oppaassa työntekijän kuolema.

Jälkipuinti ja defusing: mitä työpaikan pitää järjestää?

Työsuojeluhallinnon työtapaturmasivun mukaan vakavampien työtapaturmien jälkeen työyhteisölle on järjestettävä tapahtuneen jälkipuintia (defusing, debriefing). Sillä pyritään lieventämään tilanteen aiheuttamaa stressiä ja auttamaan henkilöstöä toipumaan tilanteesta, ja sen järjestämiseen saa apua työterveyshuollosta.

Tutkimustieto on muuttanut käsitystä siitä, mikä auttaa. Työterveyslaitoksen suosituksen työterveyshuollon kriisityöstä (11.1.2023) mukaan nykysuositusten mukaan usein kertaistuntona toteutettava psykologinen jälkipuinti ei aina riitä. Sen sijaan suositellaan prosessinomaista, psykososiaalista ja eri menetelmiä hyödyntävää tukea. Työterveyslaitoksen mukaan akuutin kriisityön on osoitettu vähentävän tapahtumaan liittyvää stressiä, ahdistusta, unen menetystä ja muita haitallisia terveysvaikutuksia. Suositus on käsitelty sosiaali- ja terveysministeriön työterveyshuollon neuvottelukunnassa.

Käytännössä yksi purkukeskustelu ei ole koko jälkihoito. Sovi työterveyshuollon kanssa, mitä tukea tarjotaan heti, kenelle tarjotaan yksilöllistä tukea ja milloin tilannetta seurataan uudelleen. Työterveyslaitoksen mukaan työterveyshuollon rooliin kuuluu kriisityö työpaikalla ja työssä sattuneiden järkyttävien tapahtumien käsittelyssä, ja on luontevaa järjestää tukea työyhteisölle esimerkiksi työkaverin äkillisen kuoleman yhteydessä.

Kriisitilanteet: ensimmäiset tunnit, seuraavat päivät ja kuka auttaa

Taulukko kokoaa pienen yrityksen tavallisimmat äkilliset kriisit. Se on käytännön muistilista, ei kliininen ohje.

Kun perheenjäsen kuolee, vapaat ja palkka ovat oppaassa suruvapaa. Kun poissaolo pitkittyy, paluusta sovitaan työkykyneuvottelussa.

Väkivaltatilanne työpaikalla: mitä laki vaatii työnantajalta?

Työturvallisuuslain 738/2002 (Finlex) 27 § koskee työtä, johon liittyy ilmeinen väkivallan uhka. Silloin työ ja työolosuhteet on järjestettävä niin, että väkivallan uhka ja väkivaltatilanteet ehkäistään mahdollisuuksien mukaan ennakolta, työpaikalla on oltava tarvittavat turvallisuusjärjestelyt sekä mahdollisuus avun hälyttämiseen, ja työnantajan on laadittava menettelytapaohjeet uhkaavien tilanteiden hallintaan.

Työsuojeluhallinnon väkivallan uhkaa käsittelevän sivun mukaan ilmeisellä väkivallan uhalla tarkoitetaan sitä, että työntekijän todennäköisyys joutua väkivallan kohteeksi työtehtävissään on tavanomaista suurempi. Tavallisessa toimisto- ja IT-työssä uhka ei yleensä ole ilmeinen, mutta sivun mukaan väkivaltaa ja sen uhkaa voi esiintyä minkä tahansa toimialan työpaikalla. Siksi uhka arvioidaan osana lain 10 §:n vaarojen arviointia, ja Työsuojeluhallinto mainitsee toiminta- ja turvallisuusohjeiden osana myös jälkihoitokäytännöt. Arvioinnin vaiheet ovat oppaassa riskien arviointi.

Jos uhkaaja on työtoveri tai kyse on häirinnästä, sovelletaan lain 28 §:ää, ja toimintamalli on oppaassa epäasiallinen kohtelu. Jos väkivalta aiheuttaa kuoleman tai vaikean vamman, siitä ilmoitetaan poliisille ja työsuojeluviranomaiselle kuten muistakin vakavista työtapaturmista.

Mistä työntekijä saa psyykkistä tukea kriisin jälkeen?

• Työterveyshuolto: valtioneuvoston asetuksen 708/2013 (Finlex) 11 §:n mukaan ensiavun järjestämiseen kuuluu myös psyykkisten reaktioiden hallitsemiseksi tarpeellinen neuvonta ja ohjaus. Muu tuki riippuu työterveyssopimuksen sisällöstä, joten tarkista se ennen kriisiä.
• StartHealth: Minimum-paketti on ehkäisevää työterveyshuoltoa ilman sairaanhoitoa. Basic lisää lääkärin etävastaanoton video-, chat- tai puheyhteydellä sekä työterveyspsykologin etävastaanoton lääkärin arvion perusteella. Support lisää lähivastaanotot etäarvion perusteella, ja rajat vahvistetaan tarjouksessa. Paketit ovat palvelusivulla.
• Kriisipuhelin: MIELI ry:n Kriisipuhelin antaa kertaluonteista keskusteluapua joka päivä ympäri vuorokauden numerossa 09 2525 0111. Sivun mukaan se auttaa esimerkiksi silloin, kun soittaja on kokenut järkyttävän tapahtuman.
• Oma lääkäri ja 112: jos työterveyshuoltoa ei ole tai sopimus ei kata sairaanhoitoa, apua saa omalta terveysasemalta. Hengenvaarassa soitetaan aina hätänumeroon 112.

Työnantaja voi kertoa vaihtoehdoista, mutta jokainen päättää itse, hakeeko apua. Mielenterveyden tukemisesta työpaikalla kerrotaan oppaassa mielenterveys työpaikalla.

Kriisisuunnitelma 5–25 hengen yritykselle: kopioitava pohja

MIELI ry:n mukaan työpaikalle tarvitaan erityisesti traumaattisten kriisien varalle suunnitelma, joka sisältää suuntaviivat ja määritellyt yhteistyötahot, kuten työterveyshuollon, keinot kriisissä olevien työ- ja toimintakyvyn tukemiseen sekä seurannan ja arvioinnin askeleet. Pienelle yritykselle riittää yksi sivu. Kopioi pohja ja täydennä se.

1. Kriisin johtaja ja varahenkilö: nimet ja puhelinnumerot.
2. Hätätilanne: soita 112, ensiaputaitoisten nimet ja ensiapuvälineiden paikka.
3. Ilmoitukset: kuka ilmoittaa poliisille ja työsuojeluviranomaiselle vakavasta työtapaturmasta ja kuka vakuutusyhtiölle.
4. Työterveyshuolto: yhteystiedot, sopimuksen kriisitukea koskeva sisältö ja kuka soittaa.
5. Kriisiapu ilta-aikaan: MIELI Kriisipuhelin 09 2525 0111 ja oman alueen päivystys.
6. Tiedottaminen tiimille: kuka kertoo, missä kanavassa ja miten etätyöntekijät tavoitetaan samaan aikaan.
7. Yksityisyys: kenen luvalla henkilöä koskevia tietoja kerrotaan ja mitä ei kerrota.
8. Ulkoinen viestintä: kuka vastaa asiakkaille, sijoittajille ja medialle, jos joku kysyy.
9. Seuranta: milloin tilanne käydään läpi työterveyshuollon kanssa uudelleen, esimerkiksi viikon ja kuukauden kuluttua.
10. Päivitys: suunnitelma tarkistetaan kerran vuodessa ja aina, kun tiimi, toimitilat tai työterveyshuolto muuttuvat; liitä se työsuojelun toimintaohjelmaan.

Usein kysytyt kysymykset