Suruvapaa: läheisen kuolema, poissaolo ja palkka

    Toimituksellinen päivitys 11.11.2026

    Toimitus: StartHealth (yleinen työnantajaopas, lääketieteellinen tarkistus kesken)

    Suomen laissa ei ole erillistä suruvapaata. Työsopimuslaki ei anna oikeutta palkalliseen vapaaseen läheisen kuoleman tai hautajaisten vuoksi, eikä se määrää päivien määrää. Oikeus vapaaseen ja palkkaan tulee työehtosopimuksesta, työsopimuksesta tai yrityksen omasta käytännöstä. Jos suru vie työkyvyn, kyse on sairauspoissaolosta, jonka perusteena on lääkärin arvioima työkyvyttömyys.

    Tämä opas on perustajalle tai esihenkilölle 5–25 hengen yrityksessä, jossa työntekijä kertoo läheisensä kuolleen. Työkyvyn tukemisesta kertoo opas suru ja työkyky. Jos kuollut on oma työntekijäsi, lue työntekijän kuolema.

    Tällä sivulla

    Onko suruvapaa lakisääteinen?

    Ei ole. Työsopimuslain 55/2001 4 luvussa on kolme pykälää, jotka sivuavat tilannetta. Yksikään niistä ei mainitse kuolemaa tai hautajaisia.

    • Poissaolo pakottavista perhesyistä (7 §). Työntekijällä on oikeus tilapäiseen poissaoloon, jos hänen välitön läsnäolonsa on välttämätöntä hänen perhettään kohdanneen, sairaudesta tai onnettomuudesta johtuvan, ennalta arvaamattoman ja pakottavan syyn vuoksi. Hallituksen esityksen 157/2000 esimerkissä työntekijän on mentävä onnettomuuspaikalle tai sairaalaan. Suruajasta tai hautajaispäivästä pykälä ei säädä.
    • Poissaolo läheisen hoitamiseksi (7 a §). Työnantajan on pyrittävä järjestämään työt niin, että työntekijä voi jäädä määräajaksi pois perheenjäsenen tai muun läheisen erityistä hoitoa varten. Kestosta sovitaan.
    • Omaishoitovapaa (7 b §). Työntekijällä on oikeus enintään viiteen vapaaseen työpäivään kalenterivuodessa vakavasti sairaan tai vammautuneen omaisen tai samassa taloudessa asuvan läheisen avustamiseksi tai tämän saattohoitoon osallistumiseksi. Vapaa koskee aikaa ennen kuolemaa.

    Näiden vapaiden ajalta työnantajalla ei ole velvollisuutta maksaa palkkaa (8 §).

    Mistä oikeus suruvapaaseen tulee?

    Useimmiten työehtosopimuksesta: monissa on määräys läheisen omaisen kuolemasta tai hautajaispäivästä. Yleissitovaa työehtosopimusta on noudatettava, vaikka yritys ei kuulu työnantajaliittoon (työsopimuslaki 2 luku 7 §), ja yleissitovat sopimukset julkaistaan Finlexissä. Jos mikään työehtosopimus ei sido yritystä, yritys päättää käytännöstä itse.

    Esimerkki. Yleissitovan suunnittelu- ja konsulttialan ylempien toimihenkilöiden työehtosopimuksen 2025–2027 kohdan 16 mukaan läheisen omaisen kuoleman takia annettavaa lyhyttä tilapäistä poissaoloa ei vähennetä palkasta tai vuosilomasta, kun työsuhde on jatkunut vähintään kuukauden. Läheisiä omaisia ovat puoliso, omat ja puolison vanhemmat, perheen lapset, veljet, sisaret ja isovanhemmat. Päivien määrää sopimus ei kerro: pituus määrätään suhteessa tilanteeseen ja tarvittavaan matka-aikaan. Teknologiateollisuuden työntekijöiden työehtosopimuksessa 2025–2027 oikeus koskee läheisen omaisen hautauspäivää. Ehdot vaihtelevat, joten tarkista oma sopimuksesi.

    Läheisen kuolema ja poissaolo: laki, päättäjä ja palkka

    TilanneMitä laki sanooKuka päättääPalkka
    Läheinen sairastuu äkillisesti tai joutuu onnettomuuteenOikeus tilapäiseen poissaoloon, jos välitön läsnäolo on välttämätöntä (4 luku 7 §)Työntekijällä on oikeusEi lakisääteistä palkkaa (4 luku 8 §)
    Läheinen on saattohoidossaOmaishoitovapaa, enintään viisi työpäivää kalenterivuodessa (4 luku 7 b §)Työntekijällä on oikeusEi lakisääteistä palkkaa (4 luku 8 §)
    Läheinen kuolee: suruvapaa ja hautajaispäiväEi säännöstäTyöehtosopimus, työsopimus tai yrityksen käytäntöSen mukaan, mitä on sovittu
    Suru vie työkyvynSairausajan palkka, kun työntekijä on sairauden vuoksi estynyt tekemästä työtään (2 luku 11 §)Lääkäri arvioi työkyvynTäysi palkka sairastumispäivää seuranneen yhdeksännen arkipäivän loppuun, kun työsuhde on jatkunut vähintään kuukauden
    Tarvitaan lisää aikaaVuosilomasta ja liukumasaldon käytöstä voi sopia (vuosilomalaki 21 §, työaikalaki 12 §)Työnantaja ja työntekijä yhdessäVuosiloma ja saldovapaa ovat palkallisia, palkaton vapaa ei

    Milloin poissaolo on sairauslomaa?

    Suru ei ole sairaus, eikä läheisen kuolema yksin oikeuta sairauslomaan. Ratkaisevaa on työkyky, ja sen arvioi lääkäri, ei esihenkilö. Kelan mukaan sairaus ja työkyvyttömyys ovat eri asioita, ja sairauspäiväraha edellyttää työkyvyttömyyttä.

    • Palkka ja selvitys. Sairausajan palkasta säädetään työsopimuslain 2 luvun 11 §:ssä: katso sairausloma ja palkka. Työntekijän on pyydettäessä esitettävä luotettava selvitys työkyvyttömyydestään. Laki ei kerro, riittääkö oma ilmoitus. Sen ratkaisee työpaikan omailmoituskäytäntö tai työehtosopimus, ja muulloin tarvitaan sairauslomatodistus.
    • Kela. Sairauspäivärahaa maksetaan omavastuuajan jälkeen. Omavastuuaika on yleensä sairastumispäivä ja sitä seuraavat yhdeksän arkipäivää.
    • Osa-aikainen paluu. Kelan mukaan osasairauspäiväraha on vapaaehtoinen järjestely, josta työntekijä ja työnantaja sopivat: työaika vähenee 40–60 prosenttiin lääkärin arvion perusteella vähintään 12 arkipäiväksi.

    Tietosuojavaltuutetun toimiston mukaan työterveyshuolto ei saa luovuttaa työntekijän terveystietoja, kuten diagnoosia, työnantajalle ilman työntekijän suostumusta. StartHealthin Basic-paketissa on lääkärin etävastaanotto video-, chat- tai puheyhteydellä ja psykologin etävastaanotto lääkärin arvion perusteella. Paketit ovat palvelusivulla.

    Miten aikaa voi järjestää muuten?

    Hautajaiset ja kuolinpesän asiat hoidetaan pitkälti virka-aikaan. Solace Caren oppaat hautajaisten järjestäminen ja muistilista läheisen kuoleman jälkeen näyttävät, mitä työntekijällä on edessään. Kun palkalliset päivät eivät riitä, voitte sopia vuosilomasta, liukumasaldon käytöstä, palkattomasta vapaasta, etätyöstä tai lyhyemmistä päivistä.

    Malli: suruvapaakäytäntö pienelle yritykselle

    Malli on yritykselle, jota mikään työehtosopimus ei sido. Se ei ole lain vaatimus. Päivien määrä on jätetty auki, koska laki ei anna lukua: valitse se itse.

    Poissaolo läheisen kuoleman vuoksi

    Kun työntekijän läheinen kuolee, työntekijä saa [määrä] palkallista vapaapäivää. Läheisiä ovat puoliso, lapset, vanhemmat, sisarukset, isovanhemmat ja puolison vanhemmat sekä muu henkilö, jonka työntekijä kertoo itselleen läheiseksi.

    Hautajaispäivä on palkallinen vapaapäivä, kun se osuu työpäivälle.

    Työntekijä ilmoittaa poissaolosta [kenelle]. Todistusta ei pyydetä. Työntekijä päättää, mitä tiimille kerrotaan.

    Jos aikaa tarvitaan enemmän, sovimme vuosilomasta, liukumasaldon käytöstä, palkattomasta vapaasta, etätyöstä tai lyhyemmistä päivistä. Jos työntekijä ei kykene työhön, toimitaan sairauspoissaolo-ohjeen mukaan.

    Sovella kirjattua käytäntöä kaikkiin samalla tavalla: työnantajan on kohdeltava työntekijöitä tasapuolisesti (työsopimuslaki 2 luku 2 §).

    Muistilista esihenkilölle

    1. Ota osaa ja kysy, mitä työntekijä tarvitsee nyt. Sanoja auttaa löytämään Solace Caren esimiehen opas surevan työntekijän tukemiseen.
    2. Tarkista työehtosopimus ja työsopimus. Jos kummassakaan ei ole määräystä, noudata yrityksen käytäntöä tai päätä se nyt.
    3. Kerro samana päivänä, mitkä päivät ovat palkallisia, ja sovi hautajaispäivästä.
    4. Sovi töiden hoidosta ja siitä, mitä tiimille kerrotaan. Työntekijä päättää, mitä menetyksestä kerrotaan.
    5. Jos työntekijä ei kykene työhön, ohjaa työterveyshuoltoon tai muulle lääkärille. Esihenkilö ei arvioi työkykyä eikä anna hoito-ohjeita.
    6. Sovi paluusta. Suunnittelussa auttaa Solace Caren opas paluu työhön läheisen kuoleman jälkeen.

    StartHealth ja Solace Care: apu käytännön asioihin

    StartHealth ja Solace Care, pohjoismainen menetyksen jälkeisen tuen palvelu, kertoivat kumppanuudesta 26.10.2026. Tiedotteen mukaan StartHealthin Support-pakettia käyttävien asiakasyritysten työntekijät saavat läheisen kuollessa Solace Carelta selkeän tehtävälistan kuoleman jälkeisistä käytännön asioista ja apua niiden hoitamiseen. Tarjous vahvistaa, mitä kunkin yrityksen palveluun kuuluu.

    Työterveyshuolto tukee työkykyä ja jaksamista. Solace Care auttaa käytännön asioissa: hautajaisjärjestelyissä, perunkirjoituksessa, ilmoituksissa viranomaisille ja pankeille sekä tilien ja sopimusten päättämisessä. Solace Care ei ole terveydenhuoltoa eikä korvaa työterveyshuoltoa, terapiaa tai kriisiapua.

    Kumppanuuden tavoite on, että työntekijältä kuluu surun keskellä vähemmän aikaa paperitöihin, hän toipuu ja palaa työhön nopeammin ja esihenkilö saa tukea tilanteen hoitamiseen. Se on tavoite, ei mitattu tulos. Palvelu esitellään sivulla Solace Care työnantajille. Jos haluat kuulla lisää surutuesta työpaikalle, kysy lisää osoitteesta support@solace.care.

    Usein kysytyt kysymykset

    Onko suruvapaa lakisääteinen?

    Ei ole. Työsopimuslaissa ei ole säännöstä vapaasta läheisen kuoleman tai hautajaisten vuoksi. Oikeus vapaaseen ja palkkaan tulee työehtosopimuksesta, työsopimuksesta tai yrityksen omasta käytännöstä.

    Kuinka monta päivää suruvapaata saa?

    Laki ei määrää päivien määrää. Luku tulee työehtosopimuksesta tai yrityksen omasta käytännöstä, ja osassa sopimuksia pituus riippuu tilanteesta ilman kiinteää päivien määrää.

    Saako hautajaispäivältä palkkaa?

    Vain jos siitä on sovittu. Laki ei velvoita maksamaan palkkaa hautajaispäivältä, mutta monissa työehtosopimuksissa on määräys läheisen omaisen kuolemasta tai hautajaispäivästä.

    Voiko läheisen kuoleman takia saada sairauslomaa?

    Suru ei ole sairaus, eikä läheisen kuolema yksin oikeuta sairauslomaan. Jos työntekijä ei kykene työhön, lääkäri arvioi työkyvyn, ja sairausajan palkka ja Kelan sairauspäiväraha määräytyvät tavallisten sääntöjen mukaan.

    Mitä jos työehtosopimusta ei ole?

    Silloin yritys päättää käytännöstä itse, koska laki ei säädä suruvapaasta. Kirjaa, ketkä ovat läheisiä, montako päivää on palkallisia ja miten lisäajasta sovitaan, ja sovella käytäntöä kaikkiin tasapuolisesti.

    Pitääkö työnantajalle todistaa läheisen kuolema?

    Laki ei säädä todistuksesta, koska laissa ei ole suruvapaata. Työehtosopimus tai yrityksen käytäntö voi edellyttää selvitystä, mutta suosittelemme, että työntekijän oma ilmoitus riittää.

    Lähteet

    Lähteet

    Lähteet tarkistettu 11.11.2026. Tämä on toimituksellinen opas; kliininen tarkistus on kesken, eikä teksti ole yksittäistä yritystä koskevaa oikeudellista neuvontaa.