Suru ja työkyky: työterveyden tuki, kun läheinen kuolee

Kun työntekijän puoliso, vanhempi tai lapsi kuolee, työterveyshuolto tukee työkykyä: ammattilainen arvioi työkyvyn, neuvoo, ohjaa tarvittaessa hoitoon tai kuntoutukseen ja auttaa suunnittelemaan työhön paluun. Suru ei ole sairaus, eikä työterveys hoida kuoleman jälkeisiä käytännön asioita, kuten hautajaisia tai perunkirjoitusta. Niissä auttaa Solace Care, jonka kanssa StartHealth on aloittanut yhteistyön.

Tämä opas on perustajalle tai tiiminvetäjälle 5–25 hengen yrityksessä, jossa ei ole HR-osastoa. Vapaat ja palkka riippuvat laista, työehtosopimuksesta ja työpaikan omasta käytännöstä: katso opas suruvapaa. Jos kuollut oli oma työntekijäsi, lue opas työntekijän kuolema.

Mitä työterveys tekee, kun työntekijän läheinen kuolee?

Työterveyshuoltolain 1383/2001 12 §:n mukaan työnantajan järjestämään työterveyshuoltoon kuuluu muun muassa:

• Työkyvyn arviointi: työntekijän terveydentilan sekä työ- ja toimintakyvyn selvittäminen, arviointi ja seuranta.
• Neuvonta ja ohjaus: tiedot, neuvonta ja ohjaus työntekijän terveyttä koskevissa asioissa.
• Ohjaus hoitoon tai kuntoutukseen: kuntoutusta koskeva neuvonta ja ohjaaminen hoitoon tai kuntoutukseen.
• Tuki työhön paluuseen: ehdotukset työn sopeuttamiseksi työntekijän edellytyksiin ja työkykyä ylläpitävät toimenpiteet.

Sairaanhoito on eri asia. Lain 14 §:n mukaan työnantaja voi järjestää sairaanhoitoa lakisääteisten palvelujen lisäksi, ja Kelan mukaan se on työnantajalle vapaaehtoista. Se, voiko työntekijä varata työterveydestä lääkäriajan sairauden vuoksi, riippuu siis sopimuksesta.

StartHealthin Minimum-paketti on ehkäisevää työterveyshuoltoa ilman sairaanhoitoa. Basic lisää lääkärin etävastaanoton video-, chat- tai puheyhteydellä ja psykologin etävastaanoton lääkärin arvion perusteella. Support lisää lähivastaanotot etäarvion perusteella, ja rajat vahvistetaan tarjouksessa. Paketit ovat palvelusivulla.

Voiko surun takia saada sairauslomaa?

Suru ei ole sairaus. Työsopimuslain 2 luvun 11 §:n mukaan sairausajan palkkaan on oikeus työntekijällä, joka on sairauden tai tapaturman vuoksi estynyt tekemästä työtään. Kelan mukaan sairauspäivärahaa voi saada, jos ei sairauden aiheuttaman työkyvyttömyyden vuoksi voi tehdä tavallista työtään.

Jos sureva työntekijä ei pysty työhönsä, työkyvyn arvioi lääkäri, ei esihenkilö. Palkanmaksusta kerrotaan oppaassa sairausloman palkka.

Mitä työterveys ei tee, ja kuka auttaa missäkin?

Työterveys ei hoida kuoleman jälkeisiä käytännön asioita: hautajaisjärjestelyjä, perunkirjoitusta, ilmoituksia viranomaisille ja pankeille tai tilien ja sopimusten lopettamista. Niihin on Solace Caren muistilista läheisen kuoleman jälkeen.

Äkillisessä hädässä soita hätänumeroon 112; MIELI Kriisipuhelin antaa keskusteluapua joka päivä ympäri vuorokauden numerossa 09 2525 0111.

Mitä laki vaatii työnantajalta, kun työntekijä suree?

• Toimi, kun saat tiedon haitallisesta kuormituksesta. Työturvallisuuslain 738/2002 25 §: ”Jos työntekijän todetaan työssään kuormittuvan hänen terveyttään vaarantavalla tavalla, työnantajan on asiasta tiedon saatuaan käytettävissään olevin keinoin ryhdyttävä toimiin kuormitustekijöiden selvittämiseksi sekä vaaran välttämiseksi tai vähentämiseksi.” Pykälä koskee työn kuormitusta, ei surua itseään.
• Ilmoita pitkästä sairauspoissaolosta työterveyteen. Työterveyshuoltolain 10 a §:n mukaan työnantajan on ilmoitettava sairauspoissaolosta työterveyshuoltoon viimeistään, kun poissaolo on jatkunut kuukauden.
• Tunne Kelan tarkistuspisteet. Kelan tarkistusajankohdat ovat muun muassa 30, 60 ja 90 päivärahapäivän kohdalla. Työterveyshuollon pitää toimittaa Kelaan lausunto työssä jatkamisen mahdollisuuksista viimeistään, kun sairauspäivärahaa on maksettu 90 arkipäivää.

Tarkistamissamme säännöksissä ei määrätä, miten suru otetaan puheeksi tai kuinka pitkään työtä kevennetään. Ne ovat työpaikan omia ratkaisuja, ja niiden pohjaksi sopii varhaisen tuen malli.

Miten työtä mukautetaan, kun sureva työntekijä palaa töihin?

Kelan mukaan työpaikalla voidaan sopia työtehtävien muokkaamisesta tarvittavaksi ajaksi, esimerkiksi työn keventämisestä, etätyöstä tai korvaavan työn tekemisestä. Myös lyhyemmästä työpäivästä voi sopia. Kirjatkaa, mitä muutetaan, kuinka pitkäksi aikaa ja miten palkka määräytyy.

Jos lääkäri on todennut työkyvyttömyyden eikä paluu kokoaikatyöhön vielä onnistu, vaihtoehto on osa-aikatyö osasairauspäivärahalla. Kelan mukaan järjestely on vapaaehtoinen ja vaatii työntekijän ja työnantajan suostumuksen sekä lääkärin arvion. Työaika vähenee 40–60 prosenttiin kokoaikatyöstä vähintään 12 arkipäiväksi, ja päivärahaa voi saada enintään 150 arkipäivältä.

Kun mukana on työterveys, paluusta sovitaan työkykyneuvottelussa. Esihenkilölle on myös Solace Caren opas paluusta työhön läheisen kuoleman jälkeen.

Esihenkilön muistilista: sureva työntekijä

Lista on suositus, ei lain vaatimus, ellei pykälää mainita.

1. Ensimmäinen päivä. Esitä osanotto lyhyesti. Kysy, mitä tiimille kerrotaan ja miten työntekijään pidetään yhteyttä. Sovi poissaolosta ja siirrä kiireelliset työt muille.
2. Ensimmäinen viikko. Kerro, miten työterveyteen varataan aika ja mistä käytännön asioihin saa apua. Älä pyydä työasioihin päätöksiä poissaolon aikana. Tueksi sopivat Solace Caren esimiehen opas surevan työntekijän tukemiseen ja opas surusta pienessä tiimissä.
3. Paluu työhön. Käy ennen paluuta lyhyt keskustelu tehtävistä, työajasta ja etätyöstä. Tarjoa kevyempää työmäärää ja sovi päivä, jolloin järjestelyt katsotaan uudelleen.
4. Seuraavat kuukaudet. Kysy säännöllisesti, miten työ sujuu. Jos työ kuormittaa terveyttä vaarantavalla tavalla, toimi (työturvallisuuslaki 25 §). Jos sairauspoissaolo kestää kuukauden, ilmoita siitä työterveyteen (työterveyshuoltolaki 10 a §). Kuormituksen puheeksi ottamisesta kertoo opas mielenterveys työpaikalla.

Mitä työnantaja saa tietää ja mitä tiimille kerrotaan?

Tietosuojavaltuutetun toimiston mukaan työterveyshuolto ei saa luovuttaa työntekijän terveystietoja, kuten diagnoositietoja, työnantajalle ilman hänen suostumustaan. Työsuojeluhallinnon mukaan työterveyshuolto ei saa kertoa sairaudesta myöskään työkykyneuvottelussa ilman työntekijän suostumusta, mutta se voi kertoa yleisellä tasolla sairauden vaikutuksesta työkykyyn.

Menetyksestä kertominen työkavereille on työntekijän oma asia: kysy, mitä hän haluaa kerrottavan ja kuka kertoo, ja kerro vain se.

StartHealth ja Solace Care: tuki käytännön asioihin

StartHealth ja Solace Care, pohjoismainen palvelu menetyksen jälkeiseen tukeen, ovat aloittaneet yhteistyön, josta kerrottiin 26.10.2026. Tiedotteen mukaan StartHealthin Support-pakettia käyttävien asiakasyritysten työntekijät saavat Solace Carelta tukea, kun he menettävät läheisen: selkeän tehtävälistan kuoleman jälkeisiin käytännön asioihin ja apua niiden hoitamiseen. Tarjous vahvistaa, mitä kunkin yrityksen palveluun kuuluu.

Työnjako on tämä: työterveys tukee työkykyä ja jaksamista, ja Solace Care auttaa käytännön asioissa. Solace Caren menetyksen tuessa on henkilökohtainen tehtävälista seuraaviin askeliin, ohjeet ja työkalut tilien ja sopimusten sulkemiseen, tekoälyavusteinen tuki tehtäviin ja päätöksiin, yhteinen tehtävälista, jolla omaiset voivat jakaa työt keskenään, ja turvallinen kirjautuminen. Solace Care julkaisee myös oppaita esihenkilöille.

Yhteistyön tavoite on, että työntekijä käyttää surun keskellä vähemmän aikaa paperitöihin, toipuu ja palaa työhön nopeammin ja että esihenkilö saa tukea tilanteen hoitamiseen. Tämä on tavoite, ei mitattu tulos. Solace Care ei ole terveydenhuoltoa eikä korvaa työterveyshuoltoa, terapiaa tai kriisiapua.

Työnantajan näkökulma on sivulla Solace Care työnantajille. Jos haluat kuulla lisää surutuesta työpaikalle, kysy lisää osoitteesta support@solace.care.

Usein kysytyt kysymykset