Raskaana oleva työntekijä: työnantajan velvollisuudet

Kun työntekijä kertoo olevansa raskaana, työnantajan on arvioitava, aiheuttaako työ tai työolot erityistä vaaraa hänelle tai raskaudelle, ja poistettava tai vähennettävä vaara muuttamalla työoloja, työaikoja tai tehtäviä. Jos turvallista työtä ei voida järjestää, työntekijä voi jäädä erityisraskausvapaalle ja saada Kelan erityisraskausrahaa. Raskaus ei saa vaikuttaa työsuhteen jatkumiseen: raskauteen perustuva irtisanominen tai koeajan purku on kielletty.

Tämä opas on perustajalle tai operatiiviselle johtajalle 5–25 hengen toimisto- tai IT-yrityksessä, jossa ei ole HR-osastoa. Se kertoo, mitä laki vaatii ja mitä kannattaa tehdä käytännössä. Opas ei anna terveydellisiä neuvoja: raskauteen liittyvät terveyskysymykset kuuluvat neuvolalle, työterveyshuollolle ja lääkärille.

Milloin raskaudesta pitää ilmoittaa työnantajalle?

Työsopimuslain 4 luvun 3 a §:n mukaan raskaus- ja vanhempainvapaasta sekä hoitovapaasta on ilmoitettava työnantajalle viimeistään kaksi kuukautta ennen vapaan aiottua alkamista. Jos vapaa kestää enintään 12 arkipäivää, ilmoitusaika on kuukausi. Raskausvapaa alkaa työsopimuslain 4 luvun 1 §:n mukaan 30 arkipäivää ennen laskettua aikaa, ja siitä voidaan sopia niin, että se alkaa viimeistään 14 arkipäivää ennen laskettua aikaa.

Raskaudesta ilmoittaminen työnantajalle aiemmin on käytännössä tärkeää, koska työpaikan suojeluvelvoitteet koskevat työntekijää, joka on kertonut raskaudestaan. Työsuojeluhallinnon mukaan raskaana olevalla työntekijällä tarkoitetaan käytännössä työntekijää, joka on raskaana ja on ilmoittanut siitä työnantajalleen. Työterveyslaitos kannustaa kertomaan raskaudesta työnantajalle ja työterveyshuoltoon mahdollisimman varhain.

Raskaus on terveystieto. Käsittele sitä luottamuksellisesti ja kysy työntekijältä, mitä tiimille kerrotaan ja milloin. Terveystietojen käsittelyn säännöt on koottu oppaaseen terveystiedot työpaikalla.

Mitä työnantajan on tehtävä, kun työntekijä kertoo raskaudesta?

Taulukko kokoaa raskaana olevaa työntekijää koskevat työnantajan velvollisuudet. Kaikki rivit perustuvat säännöksiin, jotka tarkistimme 13.11.2026.

Yleisemmin työnantajan velvoitteet henkilöstömäärän mukaan on koottu oppaaseen työnantajan velvollisuudet.

Raskaus ja työturvallisuus: miten riskit arvioidaan toimistotyössä?

Työturvallisuuslain 10 §:n mukaan työn vaarojen selvittämisessä ja arvioinnissa on otettava huomioon muun muassa mahdollinen lisääntymisterveydelle aiheutuva vaara, työntekijän sukupuoli, työn kuormitustekijät ja työajan ulkopuolella tapahtuva työhön liittyvä matkustaminen. Jos työstä saattaa aiheutua erityistä vaaraa raskaana olevalle, työnantajan on lain 11 §:n mukaan ryhdyttävä torjuntatoimiin.

Tarkemmat säännöt ovat valtioneuvoston asetuksessa 143/2024, joka tuli voimaan 5.4.2024. Sen mukaan työnantajan on tiedotettava työntekijöille riskin arvioinnin tuloksista ja ryhdyttävä toimiin saatuaan tietää raskaudesta. Työsuojeluhallinnon ohjeessa vaaraa aiheuttaviksi työolosuhteiksi luetellaan muun muassa yötyö.

Toimisto- ja IT-työssä kemialliset ja biologiset vaaratekijät ovat harvoin arkea. Arvioitavaksi tulevat useammin työajat ja päivystykset, matkustaminen, fyysinen kuormitus kuten tavaroiden kantaminen tapahtumissa sekä työpisteen ergonomia. Jos yrityksellä on jo kirjallinen riskien arviointi, lisää siihen raskauden huomioiva osio. Työterveyshuolto arvioi terveysvaaroja myös työpaikkaselvityksessä.

Miten työtä voi mukauttaa raskauden aikana?

Mukauttamisesta sovitaan työntekijän kanssa, ja keinot riippuvat arvioinnin tuloksesta. Toimistotyössä tavallisia keinoja ovat:

• Työajat: yötyön, myöhäisten iltojen ja päivystysten siirtäminen muille.
• Matkat: matkojen vähentäminen tai korvaaminen etäkokouksilla.
• Tehtävät: fyysisesti kuormittavien tehtävien, kuten tapahtumakaluston kantamisen, siirtäminen muille.
• Työpiste ja etätyö: säädettävä työpiste ja joustavat tauot; etätyössä huomioi työnantajan vastuut etätyössä.

Kirjaa sovitut muutokset, niiden kesto ja tarkistuspäivä. Jos muutos koskee palkkaa tai työaikaa pysyvämmin, sovi siitä kirjallisesti.

Erityisraskausvapaa ja erityisraskausraha: milloin ne tulevat kyseeseen?

Työsopimuslain 2 luvun 3 §:n mukaan, jos raskaana olevan työtehtävät tai työolot vaarantavat hänen tai sikiön terveyden eikä vaaratekijää voida poistaa, työntekijä on pyrittävä siirtämään raskauden ajaksi muihin sopiviin tehtäviin. Jos sekään ei onnistu, työntekijällä on oikeus erityisraskausvapaaseen.

Kelan mukaan erityisraskausrahan edellytys on, että raskaana oleva on työkykyinen, työ altistaa vaaratekijöille, joita ei voi välttää, ja työnantajan kanssa on selvitetty, ettei muita työtehtäviä voida järjestää. Työterveyslääkäri arvioi, milloin hakeminen on tarpeen, ja kirjoittaa tarvittaessa lausunnon. Hakemus on tehtävä viimeistään kahden kuukauden kuluttua vapaan alkamisesta.

Kelan työnantajaohjeen mukaan työnantajan on ensin selvitettävä, voiko työntekijälle järjestää muuta työtä tai vähentää vaaratekijöitä, ja tehtävä selvityksestä ilmoitus Kelan sähköisessä palvelussa tai lomakkeella SV 96. Työntekijän ei tarvitse odottaa Kelan päätöstä, vaan hän voi jäädä vapaalle, kun asiasta on sovittu. Jos työnantaja maksaa palkkaa vapaan ajalta, Kela maksaa päivärahan työnantajalle niiltä päiviltä.

Vuoden 2026 alusta erityisraskausraha on voinut olla myös osittainen: Kelan mukaan työaika on silloin vaaratekijöiden vuoksi enintään viisi tuntia päivässä, ja osa-aikatyöstä on sovittava.

Raskaus ja sairausloma: mitä eroa on?

Erityisraskausvapaa ei ole sairauslomaa. Kelan mukaan erityisraskausrahan edellytys on, että raskaana oleva on työkykyinen: vapaa johtuu työn vaaroista, ei työkyvyttömyydestä.

Jos työntekijä on raskauden aikana sairauden vuoksi työkyvytön, sairausajan palkka maksetaan työsopimuslain 2 luvun 11 §:n ja työehtosopimuksen mukaan samoin kuin muussakin sairaudessa. Työkyvyn arvioi lääkäri. Palkanmaksun säännöt ovat oppaassa sairausloma ja palkka.

Raskaus, koeaika ja irtisanomissuoja

Tasa-arvolain 7 §:n mukaan eri asemaan asettaminen raskaudesta tai synnytyksestä johtuvasta syystä on välitöntä sukupuoleen perustuvaa syrjintää. Lain 8 § kieltää työnantajaa asettamasta henkilöä raskauden perusteella epäedulliseen asemaan, kun se päättää työhön ottamisesta tai palvelussuhteen kestosta, jatkumisesta tai ehdoista.

• Koeaika: työsopimuslain 1 luvun 4 §:n mukaan työsopimusta ei saa purkaa koeajalla syrjivillä perusteilla, joten raskaus ei ole purkuperuste. Koeajan pidentämisestä perhevapaan vuoksi kerrotaan oppaassa koeaika.
• Irtisanominen: työsopimuslain 7 luvun 9 §:n mukaan työsopimusta ei saa irtisanoa raskauden vuoksi. Jos työnantaja irtisanoo raskaana olevan työntekijän, irtisanomisen katsotaan johtuneen raskaudesta, jollei työnantaja osoita muuta syytä.
• Määräaikaisuus: tasa-arvolain 10 §:n mukaan työnantajan on ilman erillistä pyyntöä annettava kirjallinen selvitys määräaikaisuuden päättymisen syistä, jos työntekijä on palvelussuhteen aikana ilmoittanut raskaudesta.

Kysy työoikeuteen perehtyneeltä juristilta ennen jokaista päätöstä, joka koskee raskaana olevan tai perhevapaalla olevan työntekijän työsuhteen päättämistä.

Mikä on työterveyshuollon rooli?

Työterveyshuolto on työnantajan asiantuntija, kun raskauden riskejä arvioidaan. Työterveyslaitoksen mukaan työterveyshuolto tunnistaa työn terveysriskit, antaa neuvontaa ja ohjausta ja tekee työpaikkaselvityksessä ehdotuksia vaaran poistamiseksi. Raskaana olevan yksilöllinen työkyvyn arviointi on Työterveyslaitoksen mukaan suositeltavaa, ja työjärjestelyistä sovitaan yhdessä työnantajan kanssa.

Työterveyslääkäri arvioi erityisraskausrahan tarpeen ja voi antaa lausunnon yötyöstä. Tietosuojavaltuutetun toimiston mukaan työterveyshuolto ei saa luovuttaa työntekijän terveystietoja työnantajalle ilman hänen suostumustaan.

Perhevapaan aikaiset työterveyspalvelut riippuvat sopimuksesta: lue opas työterveys perhevapaalla. StartHealthin Minimum-paketti on ehkäisevää työterveyshuoltoa ilman sairaanhoitoa, Basic lisää lääkärin etävastaanoton sekä työterveyspsykologin ja fysioterapeutin etävastaanotot, ja Support lisää lähivastaanotot etäarvion perusteella. Paketit on kuvattu palvelusivulla, ja pienen yrityksen hankinnasta kertoo startupin työterveysopas.

Työnantajan muistilista: kun työntekijä kertoo raskaudesta

1. Kiitä tiedosta, käsittele sitä luottamuksellisesti ja sovi, mitä tiimille kerrotaan ja milloin.
2. Käy läpi riskien arviointi: työajat, yötyö ja päivystykset, matkat, fyysinen kuormitus ja työpiste.
3. Pyydä tarvittaessa työterveyshuollon arvio työstä ja työoloista.
4. Sovi työntekijän kanssa kirjallisesti työoloihin, työaikoihin tai tehtäviin tehtävät muutokset ja tarkistuspäivä.
5. Jos turvallista työtä ei voida järjestää, tee selvitys Kelaan erityisraskausrahaa varten.
6. Kirjaa raskaus- ja vanhempainvapaan ilmoitus, sovi sijaisjärjestelyt ja tarkista, maksaako työehtosopimus palkkaa vapaan ajalta.
7. Tarkista ennen koeaikaa, määräaikaisuutta tai irtisanomista koskevaa päätöstä, ettei raskaus vaikuta siihen, ja pyydä juristin arvio.

Usein kysytyt kysymykset