Sisäilmaongelma työpaikalla: vastuut ja toimintamalli

Kun työpaikan sisäilmasta tulee ilmoitus, työnantajan on selvitettävä asia ja poistettava ongelman syy. Vastuu ei siirry vuokranantajalle: työsuojeluhallinnon mukaan vuokratiloissa toimivan työnantajan on sovittava korjauksista ja kiinteistön ylläpidosta kiinteistön omistajan kanssa, mutta vastuu työntekijöiden terveydestä on aina työnantajalla. Työterveyshuolto arvioi oireilun yhteyden työtiloihin, ja rakennuksen kunnon selvittää tarvittaessa ulkopuolinen asiantuntija.

Opas on kirjoitettu 5–25 hengen startupin tai kasvuyrityksen perustajalle ja operatiiviselle vastuuhenkilölle, joka toimii vuokratoimistossa ilman HR-osastoa tai omaa kiinteistöhenkilöstöä. Opas ei ole terveysneuvontaa: oireiden arviointi kuuluu työterveyshuollolle.

Mitä laki vaatii työnantajalta sisäilmasta?

Työturvallisuuslaissa 738/2002 (Finlex) ei ole yhtä sisäilmapykälää, vaan velvoite koostuu useasta säännöksestä:

• 8 §, yleinen huolehtimisvelvoite: työnantajan on jatkuvasti tarkkailtava työympäristöä ja työntekijöiden turvallisuutta ja terveyttä työssä sekä toteutettujen toimenpiteiden vaikutusta.
• 10 §, vaarojen selvittäminen ja arviointi: työtilasta ja muusta työympäristöstä aiheutuvat haitta- ja vaaratekijät on selvitettävä, ja jos asiantuntemus ei riitä, työnantajan on käytettävä ulkopuolisia asiantuntijoita.
• 32 §: työpaikan rakenteiden, materiaalien ja varusteiden sekä laitteiden tulee olla turvallisia ja terveellisiä työntekijöille.
• 33 §: työpaikan ilmanvaihdon tulee olla riittävän tehokas ja tarkoituksenmukainen.
• 61 §: rakennuksen omistajan, muun haltijan ja vuokranantajan on osaltaan sallittava, että työnantaja suorittaa lain edellyttämät korjaukset tai muutokset.

Työpaikkojen turvallisuus- ja terveysvaatimuksista annetun asetuksen 577/2003 9 §:n mukaan koneellinen ilmanvaihto on pidettävä toimintakunnossa. Sisäilma kuuluu siis samaan riskien arviointiin kuin muutkin työympäristön vaarat. Kaikki työnantajan velvoitteet henkilöstömäärän mukaan on koottu oppaaseen työnantajan velvollisuudet.

Mitä tehdään, kun sisäilmasta tulee ilmoitus?

Työsuojeluhallinnon sisäilmasto-ohjeen mukaan työpaikalla on oltava sovitut menettelytavat sisäilmasto-ongelmien käsittelyyn. Taulukko kokoaa ne pienen yrityksen vaiheiksi.

Työterveyslaitoksen selvitysohjeen mukaan ongelman syy voi joskus selvitä jo kiinteistöhuollon käynnillä, jolloin voidaan siirtyä suoraan korjaukseen. Jos syy ei selviä, oireilua on laajemmin tai tiloissa on raportoitu ongelmia aiemmin, asiaa selvitetään vaiheittain tutkimuksilla. Yksittäisillä mittauksilla kokonaiskuvaa ei voi muodostaa.

Vuokratoimisto ja sisäilma: kuka vastaa, työnantaja vai vuokranantaja?

Useimmat startupit toimivat vuokralla, joten tämä on tavallisin kysymys. Työsuojeluhallinnon vastauksen vuokrakiinteistöä koskevaan kysymykseen mukaan työnantajan on oltava yhteydessä vuokranantajaan ja pyydettävä selvittämään kiinteistön kunto, mahdollinen korjaustarve ja korjausten aikataulu, ja yhteyttä kannattaa aina ottaa kirjallisesti. Ensisijainen velvollisuus huolehtia työpaikan turvallisuudesta ja terveellisyydestä on työnantajalla, mutta vuokranantajan on tarjottava tilat sellaisessa kunnossa, että ne soveltuvat käyttötarkoitukseen ja myös sisäilma on terveellinen ja turvallinen.

Kolme asiaa kannattaa tietää ennen kuin ongelma tulee vastaan:

• Rakennuksen omistajan rooli: Työterveyslaitoksen tehtävä- ja vastuukuvauksen mukaan omistaja kokoaa ja luovuttaa rakennuksen tiedot ja osallistuu tilanteen selvittämiseen ja toimenpiteiden toteuttamiseen. Työsuojeluviranomainen voi velvoittaa työnantajaa mutta ei rakennuksen omistajaa.
• Tutkimukset on sallittava: korkein hallinto-oikeus katsoi ratkaisussa KHO:2022:5 (Finlex), että 61 § kattaa myös korjaustarpeiden selvittämisen rakenteita avaavilla tutkimuksilla. Työnantajalla ei ollut pätevää syytä jättää rakenteita selvittämättä, vaikka vuokranantaja oli kieltänyt tutkimukset.
• Purkuoikeus: liikehuoneiston vuokrauksesta annetun lain 482/1995 (Finlex) 50 §:n mukaan vuokralaisella on oikeus purkaa vuokrasopimus muun muassa, jos vuokralaisen tai sen palveluksessa olevan terveydelle aiheutuu ilmeistä vaaraa huoneiston käyttämisestä sopimuksessa edellytettyyn tarkoitukseen.

Muu työnjako, kuten se, kuka tilaa ja maksaa tutkimukset, riippuu vuokrasopimuksesta ja neuvotteluista kiinteistön omistajan kanssa. Työterveyslaitoksen mukaan tilaajana on yleensä rakennuksen omistajan edustaja tai työnantaja.

Mikä on työterveyshuollon rooli sisäilmaongelmassa?

Työterveyshuoltolain 1383/2001 (Finlex) 12 §:n mukaan työterveyshuoltoon kuuluu työn ja työolosuhteiden terveellisyyden selvittäminen toistuvin työpaikkakäynnein ottaen huomioon muun muassa työpaikan altisteet. Sisäilmatilanteessa tämä tarkoittaa kolmea tehtävää:

• Työpaikkakäynti: työterveyshuolto arvioi tilojen terveydellistä merkitystä, ja havainnot kirjataan työpaikkaselvitykseen.
• Oireilun työperäisyys: työsuojeluhallinnon mukaan työnantajan on käytettävä työterveyshuoltoa tai muuta terveydenhuollon asiantuntijaa selvittämään, ovatko oireet työperäisiä, ja ratkaistava yhdessä työterveyshuollon kanssa, ketkä voivat jatkaa työskentelyä tiloissa ja millä edellytyksillä.
• Seuranta: korjausten jälkeen työnantaja seuraa yhdessä työterveyshuollon kanssa niiden riittävyyttä ja vaikutusta työntekijöiden terveyteen.

Työterveyslaitoksen mukaan terveydellisen merkityksen arvioinnin tekee yleensä työterveyslääkäri. Jos yrityksellä ei vielä ole työterveyshuoltoa, startupin työterveyshuollon hankinnasta on oma oppaansa. StartHealthin palvelupaketit sisältävät lakisääteisen ehkäisevän työterveyshuollon, ja etäpalvelut kattavat koko Suomen.

Mitä tehdä, jos työntekijä epäilee sisäilman aiheuttavan oireita?

Oireiden arviointi ei kuulu esihenkilölle. Työsuojeluhallinnon mukaan työntekijä kertoo oireistaan työnantajalle ja työsuojeluvaltuutetulle ja aina myös työterveyshuollossa, ja työterveyshuolto arvioi, millä edellytyksillä hän voi jatkaa työskentelyä tiloissa, joissa oireet ilmaantuvat. Arvion siitä, onko oireilu työperäistä, voi tehdä vain terveydenhuollon henkilöstö.

Ohjaa työntekijä työterveyshuoltoon heti, kun hän kertoo oireista, joiden hän epäilee liittyvän työtiloihin. Työterveyslaitoksen työkyvyn tuen toimintamallin mukaan työjärjestelyt ovat yleensä parempi vaihtoehto kuin sairauslomat, ja tarvittaessa järjestetään työterveysneuvottelu. Työkyvyn puheeksi ottamisessa auttaa varhaisen tuen malli. Yksittäisen työntekijän terveydentilaa koskeva tieto on salassa pidettävää; mitä työnantaja saa tietää, kerrotaan oppaassa terveystiedot työpaikalla.

Sisäilmatyöryhmä: tarvitaanko sitä pienessä yrityksessä?

Työsuojeluhallinnon mukaan hyväksi käytännöksi on osoittautunut sisäilmaryhmä, jossa ovat yleensä linjajohto, kiinteistön omistaja, kiinteistöhuolto, työsuojelupäällikkö ja -valtuutettu, työterveyshuolto ja työntekijöiden edustaja. Työterveyslaitoksen sisäilmaryhmäohjeen mukaan ryhmä on tarpeen esimerkiksi, kun sisäilman epäillään aiheuttaneen oireita, syy on epäselvä, tilanne on pitkittynyt tai korjaukset ovat mittavia. Pienemmillä työpaikoilla sisäilmaryhmänä voi toimia esimerkiksi työsuojelutoimikunta tai projektiryhmä.

Kymmenen hengen yrityksessä ryhmän voivat muodostaa perustaja tai operatiivinen vastuuhenkilö, työsuojeluvaltuutettu tai muu henkilöstön edustaja, työterveyshuollon edustaja sekä kiinteistön omistajan tai isännöitsijän edustaja. Sopikaa ensimmäisessä tapaamisessa vastuut, aikataulu ja se, kuka viestii tiimille.

Sisäilmakysely: milloin ja miten?

Työsuojeluhallinnon sanaston mukaan sisäilmastokyselyllä selvitetään sisäilmasto-olosuhteita ja oireita, ja sillä voidaan seurata korjausten vaikutusta. Kysely tehdään kaikille, joita ongelma voi koskea, sen tulkinta edellyttää erityisasiantuntemusta, ja vastaukset ovat luottamuksellisia. Työterveyslaitos lopetti oman Sisäilmastokysely-palvelunsa kesäkuussa 2026; sen sisäilmaa ja oireilua käsittelevän sivun mukaan tilojen käyttäjien havaintoja ja kokemuksia voi selvittää käyttäjäkyselyillä.

Älä siis kokoa työntekijöiden oireita itse tehdyllä lomakkeella nimellä. Sopikaa työterveyshuollon ja sisäilmaryhmän kanssa, tarvitaanko kyselyä, kuka sen toteuttaa ja miten tulokset käsitellään yleisellä tasolla.

Etätyö sisäilmaongelman vuoksi: milloin se on ratkaisu?

Etätyö voi olla tilapäinen työjärjestely selvitysten ja korjausten ajaksi. Työterveyslaitoksen työkyvyn tuen mallissa työjärjestelyiksi mainitaan esimerkiksi työajan muutos ja työtilojen vaihto, mutta malli muistuttaa, että tilojen vaihdosta voi joskus olla myös haittaa. Etätyö ei poista työnantajan velvollisuutta selvittää ja korjata työpaikan ongelmaa.

Kirjatkaa etätyöstä sovittaessa sen kesto ja tarkistuspäivä. Työturvallisuuslaki koskee 5 §:n mukaan myös kotona tehtävää työtä, joten kotityöpisteen ergonomia kuuluu järjestelyyn. Vastuista ja vakuutuksesta kerrotaan oppaassa etätyö ja työnantajan vastuut.

Miten sisäilmaongelmasta viestitään tiimille?

Työsuojeluhallinnon mukaan avoin tiedottaminen ennaltaehkäisee huhuja, ja jos tiedotetaan liian vähän, työpaikalle voi syntyä käsitys, ettei työnantaja ota oireilua vakavasti. Hyvässä tiedottamisessa kerrotaan säännöllisesti, mitä tiedetään, mitä ei tiedetä, mitä tehdään ja milloin, mitkä ovat jatkotoimet ja miten korjauksia seurataan. Työterveyslaitoksen viestintäohjeessa neuvotaan kertomaan rehellisesti myös huonot uutiset ja pitämään tilojen käyttäjät ajan tasalla silloinkin, kun mitään ei näytä tapahtuvan.

Pienessä tiimissä lyhyt tilannekatsaus viikkopalaverissa tai yhteisellä kanavalla riittää usein. Älä kerro yksittäisten työntekijöiden oireista tai terveydestä.

Mikä on työsuojeluviranomaisen rooli?

Työsuojeluviranomainen valvoo työpaikkojen työolosuhteita myös sisäilma-asioissa: tarkastuksella voidaan selvittää, onko altistumisen syitä poistettu ja miten työnantaja seuraa toimenpiteiden vaikutusta. Työsuojelutarkastajat eivät tee sisäilmamittauksia tai rakennusteknisiä selvityksiä; hyvän sisäilman varmistaminen on työnantajan velvollisuus, ja apuna voidaan käyttää ulkopuolisen asiantuntijan sisäilmastoselvitystä. Valtakunnallisena työsuojeluviranomaisena toimii Lupa- ja valvontaviraston työsuojeluosasto, jonka puhelinneuvonta numerossa 0295 256 808 palvelee maanantaista perjantaihin klo 9.00–15.00 sekä työnantajia että työntekijöitä.

Muistilista: sisäilma startupin vuokratoimistossa

1. Tarkista vuokrasopimuksesta, kenelle sisäilma- ja vikailmoitukset tehdään ja kuka vastaa kiinteistön ylläpidosta.
2. Kerro perehdytyksessä, miten sisäilmahaitasta ilmoitetaan ja kenelle.
3. Kirjaa sisäilma ja ilmanvaihto riskien arviointiin ja käy ne läpi työterveyshuollon työpaikkakäynnillä.
4. Kun ilmoitus tulee, kuittaa se ilmoittajalle ja ilmoita vuokranantajalle kirjallisesti.
5. Ohjaa oireista kertovat työterveyshuoltoon ja pidä terveystiedot erillään työpaikan asiakirjoista.
6. Kokoa pieni sisäilmaryhmä, jos syy ei selviä kiinteistöhuollon käynnillä tai oireilu laajenee.
7. Sovi tilapäisistä työjärjestelyistä, kuten etätyöstä, työterveyshuollon arvion pohjalta ja kirjaa tarkistuspäivä.
8. Viesti tiimille säännöllisesti ja seuraa korjausten vaikutusta yhdessä työterveyshuollon kanssa.

Usein kysytyt kysymykset