Työfysioterapeutti: tehtävät, suoravastaanotto ja Kela

Työfysioterapeutti eli työterveysfysioterapeutti on työterveyshuollon ammattihenkilö, joka arvioi työn fyysistä kuormitusta, työpisteitä ja työntekijän toimintakykyä sekä ohjaa tuki- ja liikuntaelinvaivoissa. Toimistotyössä hän tekee tyypillisesti ergonomiakäyntejä ja työpisteiden arviointeja osana työpaikkaselvitystä ja neuvoo työasennoissa ja tauotuksessa. Ilman lähetettä työfysioterapeutille voi päästä suoravastaanotolla, jos siitä on sovittu työnantajan ja työterveyshuollon kesken ja se on kirjattu toimintasuunnitelmaan.

Opas on perustajalle tai operatiiviselle johtajalle 5–25 hengen toimisto-, IT- tai asiantuntijayrityksessä. Työnantajan ergonomiavelvoitteet on koottu oppaaseen ergonomia toimistotyössä ja etätyössä; tämä opas kertoo, miten työfysioterapeuttia käytetään.

Mitä työfysioterapeutti tekee?

Työterveyshuoltolain 1383/2001 3 §:n mukaan työterveyshuollon ammattihenkilöitä ovat lääkärin ja terveydenhoitajan lisäksi fysioterapeutit, joilla on työterveyshuollon toteuttamiseen tarvittava koulutus. Kelan tiedotteen mukaan työfysioterapeutit ovat olleet ammattihenkilöitä 1.1.2022 alkaen; sitä ennen he olivat asiantuntijoita. Työfysioterapeutti työskentelee samassa tiimissä työterveyslääkärin ja työterveyshoitajan kanssa.

Lain 12 §:n tehtävistä työfysioterapeutin työssä korostuvat nämä:

• Työpaikkakäynnit: työn kuormittavuuden ja työjärjestelyjen selvittäminen ja arviointi.
• Toimenpide-ehdotukset: keinot parantaa työn terveellisyyttä ja tarvittaessa sopeuttaa työtä työntekijän edellytyksiin.
• Neuvonta ja ohjaus: työasennot, työpisteen säätäminen, tauotus ja liikkuminen työpäivän aikana.
• Työkyvyn tuki: tuki- ja liikuntaelinvaivojen arviointi ja ohjaus sekä työhön paluun suunnittelu.

Kelan ohjeen työterveyshuollon järjestämisestä mukaan työpaikkaselvityksen tekee työterveyshuollon ammattihenkilö, ja arvio ja toimenpidesuositukset kirjataan kirjalliseen raporttiin. Selvityksen kulusta kertoo opas työpaikkaselvitys.

Työfysioterapeutti, työterveysfysioterapeutti vai fysioterapeutti?

Työfysioterapeutti ja työterveysfysioterapeutti tarkoittavat samaa: työterveyshuollossa toimivaa fysioterapeuttia. Kela käyttää nimitystä työfysioterapeutti. Ero muuhun fysioterapeuttiin on työterveyshuollon lisäkoulutus, josta kerrotaan alempana, ja se, että työfysioterapeutti tarkastelee vaivaa työn ja työolojen näkökulmasta.

Englanniksi työfysioterapeutti on occupational physiotherapist. Näin termiä käyttää Työturvallisuuskeskuksen englanninkielinen sivu työterveyshuollon sairaanhoidosta.

Pääseekö työfysioterapeutille ilman lähetettä?

Voi päästä, jos yrityksessä on käytössä suoravastaanotto. Sosiaali- ja terveysministeriön tiedotteen (9.10.2019) mukaan vuoden 2020 alusta työntekijä on voinut päästä työfysioterapeutin vastaanotolle ilman erillistä lähetettä tai ammattihenkilön arviota. Ministeriön mukaan:

• suoravastaanotosta on sovittava erikseen työnantajan ja työterveyshuollon kesken ja se on kirjattava työterveyshuollon toimintasuunnitelmaan
• se koskee tuki- ja liikuntaelinongelmia
• arviointikäynnin lisäksi voidaan tehdä seurantakäynti ja ergonomiaselvitys työpisteessä
• sitä voivat toteuttaa vain työterveyshuoltotiimiin kuuluvat, erillisen lisäkoulutuksen saaneet työfysioterapeutit.

Muuten fysioterapeutille ohjaudutaan lääkärin tai hoitajan arvion kautta. Kelan mukaan fysioterapiahoitosarja on korvattavaa sairaanhoitoa työterveyslääkärin lähetteellä. StartHealthin Basic-paketissa fysioterapeutin etäohjaus perustuu lääkärin arvioon, ja Support lisää fysioterapeutin lähivastaanotot Helsingissä etäarvion ja ohjauksen perusteella. Rajat vahvistetaan tarjouksessa, ja paketit ovat palvelusivulla. Sairaanhoidon ja ehkäisevän työn eroa avaa opas sairaanhoito työterveyshuollossa.

Ergonomiakäynti ja työpisteen arviointi: mitä tapahtuu?

Ergonomiakäynti on yleensä osa työpaikkaselvitystä tai sen perusteella tehtävää suunnattua selvitystä. Työfysioterapeutti katsoo työpisteet, työvälineet ja työasennot, kysyy työn kulusta ja tauoista ja kirjaa havainnot ja toimenpide-ehdotukset. Työpisteen säätöohjeita on myös Työterveyslaitoksen ergonomian tietopankissa. StartHealthin kaikkiin paketteihin kuuluu työpaikkaselvitys, ja toimistotyössä osa siitä voidaan tehdä etänä.

Valmistele käyntiä näin: kokoa tieto työpisteiden määrästä, sähköpöydistä ja näytöistä, kannettavien käytöstä ja etätyön osuudesta. Kerro myös tiimitason havainnoista, esimerkiksi että useampi on maininnut niskavaivoista, mutta älä kerää yksittäisten työntekijöiden terveystietoja. Etätyöpisteistä kertoo opas työnantajan vastuut etätyössä, ja päivän aikaisesta liikkumisesta opas taukoliikunta.

Milloin kannattaa ottaa yhteyttä, ja kuka maksaa?

Työnantajan on työterveyshuoltolain 4 §:n mukaan järjestettävä työterveyshuolto kustannuksellaan, ja Kela korvaa osan hyväksytyistä kustannuksista työnantajalle jälkikäteen.

Korvaako Kela työfysioterapeutin palvelut?

Korvaa osittain, ja korvaus maksetaan työnantajalle. Kelan mukaan sairaanhoitoon voi kuulua työfysioterapeutin antama hoito ja fysioterapiahoitosarja työterveyslääkärin lähetteellä, kun sairaanhoito on hankittu samalta palveluntuottajalta kuin ehkäisevä työterveyshuolto. Ehkäisevää työterveyshuoltoa ovat esimerkiksi työpaikkaselvitys sekä neuvonta ja ohjaus.

Ryhmänä annettu neuvonta, esimerkiksi tiimin yhteinen ergonomiaohjaus, voidaan Kelan mukaan korvata, kun tarve on todettu työterveyshuollon menetelmin, toiminta on kuvattu toimintasuunnitelmassa ja ammattihenkilöt valitsevat ryhmään ohjausta tarvitsevat työntekijät.

Kela ei korvaa työterveyshuoltona esimerkiksi harrastus- ja virkistystoimintaa, kuten kuntosalia ja liikuntaryhmiä, henkilökohtaisia suojaimia ja apuvälineitä eikä näyttöpäätelaseja. Myös riskien arvioinnin kustannukset ovat kokonaan työnantajan. Korvausluokat ja enimmäismäärät ovat oppaassa Kela-korvaus työterveyshuollosta.

Mikä pätevyys työfysioterapeutilla pitää olla?

Valtioneuvoston asetuksen 708/2013 13 a §:n mukaan työterveyshuollossa toimivalla laillistetulla fysioterapeutilla on oltava fysioterapeutin pätevyys ja lisäksi vähintään 15 opintopisteen laajuinen työterveyshuollon koulutus kahden vuoden kuluessa siitä, kun hän siirtyy työterveyshuollon tehtäviin.

Mitä työnantaja voi pyytää ja mitä ei?

• Työnantaja voi pyytää työpisteiden arviointia työpaikkaselvityksen osana, sopia suoravastaanoton käyttöönotosta, saada selvityksen kirjallisen raportin ja toimenpide-ehdotukset sekä pyytää neuvontaa työpisteiden hankintaan.
• Työnantaja ei voi saada yksittäisen työntekijän vastaanottotietoja ilman tämän suostumusta. Asiakastietolain 703/2023 4 §:n mukaan asiakastiedot ovat pysyvästi salassa pidettäviä, ja salassapidosta saa poiketa asiakkaan suostumuksella tai lain nojalla (6 §).

Työfysioterapeutin ehdotukset ovat suosituksia, ja työnantaja päättää hankinnoista ja työjärjestelyistä. Työnantajan omat velvoitteet työpisteiden ergonomiasta on koottu oppaaseen ergonomia.

Näin käytät työfysioterapeuttia 5–25 hengen yrityksessä

Kuvitteellinen esimerkki: 18 hengen ohjelmistoyritys muuttaa uuteen toimistoon, ja puolet tiimistä tekee kolme päivää viikossa etätyötä. Työpaikkaselvityksessä työfysioterapeutti arvioi uudet työpisteet ja käy etätyön käytännöt läpi videolla. Raportissa ehdotetaan erillisiä näyttöjä kannettavien rinnalle ja tiimille yhteistä ohjausta työpisteen säätöön. Yritys päättää hankinnoista ja kirjaa ohjauksen toimintasuunnitelmaan. Esimerkki havainnollistaa käytäntöä eikä ole asiakastarina.

1. Tarkista sopimuksesta, kuuluuko fysioterapeutti palveluun, toimiiko hän etänä vai vastaanotolla ja miten hänelle ohjaudutaan.
2. Pyydä, että työpisteiden arviointi on mukana työpaikkaselvityksessä, ja varaa käynnille aikaa myös etätyön käytännöille.
3. Kokoa ennen käyntiä tieto työpisteistä, välineistä ja tiimitason havainnoista ilman terveystietoja.
4. Käy toimenpide-ehdotukset läpi ja päätä, mitkä hankinnat ja muutokset tehdään ja milloin.
5. Kerro tiimille perehdytyksessä, miten tuki- ja liikuntaelinvaivoissa otetaan yhteyttä työterveyteen.
6. Sovi toimintasuunnitelmaan, onko suoravastaanotto käytössä, jos palveluntuottaja tarjoaa sitä.
7. Seuraa vuosittain, ovatko ehdotukset toteutuneet ja riittääkö palvelu.

Työkyvyn kokonaisuudesta kertoo opas työkyky ja palautumisesta opas palautuminen työstä. Henkisen kuormituksen asiantuntija on työterveyspsykologi.

Usein kysytyt kysymykset