Työterveyspsykologi: käynnit, lähete ja luottamuksellisuus

Työterveyspsykologi on työterveyshuollon asiantuntija, joka arvioi työhön liittyvää psyykkistä kuormitusta ja työkykyä, neuvoo ja ohjaa tarvittaessa hoitoon. Se, miten psykologille ohjaudutaan ja montako käyntiä on käytettävissä, sovitaan työterveyssopimuksessa, ja käynnin tarpeen arvioi terveydenhuollon ammattilainen. Työnantaja ei saa tietää, mitä vastaanotolla käsitellään: asiakastiedot ovat pysyvästi salassa pidettäviä, ja niitä saa luovuttaa vain työntekijän suostumuksella tai lain nojalla.

Opas on perustajalle tai operatiiviselle johtajalle 5–25 hengen yrityksessä, jossa ei ole HR-osastoa. Se ei ole hoito-ohje. Työssä jaksamisen kokonaisuus on koottu oppaaseen työssä jaksaminen.

Mitä työterveyspsykologi tekee?

Työterveyshuoltolain 1383/2001 3 §:n mukaan työterveyshuollon asiantuntijoita ovat muun muassa henkilöt, joilla on psykologin pätevyys ja riittävät tiedot työterveyshuollosta. Työterveyshuollon ammattihenkilöitä taas ovat työterveyslääkäri, työterveyshoitaja ja Kelan tiedotteen mukaan 1.1.2022 alkaen myös työfysioterapeutti. Psykologi toimii siis tiimissä, jossa ovat myös työterveyslääkäri ja työterveyshoitaja.

Lain 12 § luettelee työterveyshuollon tehtävät. Psykologin työssä niistä korostuvat nämä:

• Kuormituksen ja työkyvyn arviointi: työn kuormittavuuden ja työjärjestelyjen merkitys terveydelle sekä työntekijän työ- ja toimintakyky.
• Neuvonta ja ohjaus: mukaan lukien selvitys, jota työntekijä perustellusta syystä pyytää omasta työkuormituksestaan.
• Toimenpide-ehdotukset: ehdotukset työn sopeuttamiseksi työntekijän edellytyksiin ja työkyvyn ylläpitämiseksi.
• Ohjaus hoitoon tai kuntoutukseen: kun tilanne vaatii muuta kuin työterveyshuollon käyntejä.

Psykologi voi työskennellä myös työyhteisön tasolla. Kelan ohjeen työterveyshuollon järjestämisestä mukaan työterveyshuollon asiantuntijat voivat osallistua työpaikkaselvitykseen, kun ammattihenkilöt arvioivat sen tarpeelliseksi. Työn psyykkisistä kuormitustekijöistä kertoo opas psykososiaalinen kuormitus.

Englanniksi työterveyspsykologi on occupational psychologist, kuten Työturvallisuuskeskuksen englanninkielinen sivu työterveyshuollon sairaanhoidosta sen kääntää.

Tarvitaanko työterveyspsykologille lähete?

Kelan mukaan työterveyshuollon asiantuntijoiden palveluista aiheutuneita kustannuksia voidaan korvata työnantajalle vain, kun työterveyshuollon ammattihenkilö on arvioinut palvelut tarpeellisiksi. Sairaanhoitona korvattava psykologin terveydentilan selvittäminen tai hoitomahdollisuuksien arviointi perustuu Kelan mukaan ammattihenkilön konsultaatiopyyntöön tai tarvearvioon.

Siksi psykologin käyntiä edeltää tavallisesti lääkärin, hoitajan tai fysioterapeutin arvio. Miten ohjautuminen käytännössä toimii, sovitaan työterveyssopimuksessa. StartHealthin Basic-paketissa työterveyspsykologin etävastaanotto perustuu lääkärin arvioon, ja Support lisää psykologin lähivastaanotot Helsingissä etäarvion ja ohjauksen perusteella. Minimum on ehkäisevää työterveyshuoltoa ilman sairaanhoitoa; eron avaa opas sairaanhoito työterveyshuollossa. Paketit ovat palvelusivulla.

Montako käyntikertaa työterveyspsykologilla on?

Työterveyshuoltolaki ei määrää psykologikäyntien määrää. Käyntikerrat riippuvat kahdesta asiasta: mitä työterveyssopimukseen on kirjattu ja mitä ammattilainen arvioi tilanteessa tarpeelliseksi. Sopimuksen rakenteesta kertoo opas työterveyssopimus.

Työterveyshuollon käynnit ovat lyhytkestoista tukea työkykyyn. Jos tarve jatkuu pidempään, psykologi tai lääkäri ohjaa jatkohoitoon. Sopimusta tehdessä kannattaa kysyä, onko psykologikäynneille määrä- tai kustannusraja ja kuka päättää lisäkäynneistä.

Millainen käynti työterveyspsykologilla on?

Moni etsii kokemuksia ennen ensimmäistä käyntiä. Sisältö riippuu tilanteesta, mutta lain tehtävien perusteella käynnillä yleensä:

• käydään läpi, mikä työssä tai sen ulkopuolella kuormittaa ja miten se näkyy työssä
• arvioidaan työkykyä ja sitä, tarvitaanko muutoksia työhön
• sovitaan jatkosta: uusi käynti, yhteydenotto lääkäriin, ehdotus työjärjestelyistä tai ohjaus hoitoon.

Käynti voi olla vastaanotolla tai etäyhteydellä, jos palveluntuottaja sitä tarjoaa ja ammattilainen pitää sitä sopivana. Kela korvaa myös etäpalveluna annettuja työterveyshuollon palveluja. Käynti ei takaa tiettyä tulosta, todistusta tai poissaolon pituutta.

Mitä työnantaja saa tietää ja mitä se voi pyytää?

Asiakastiedot ovat asiakastietolain 703/2023 4 §:n mukaan pysyvästi salassa pidettäviä, eikä niitä saa näyttää tai luovuttaa sivulliselle. Työnantaja on sivullinen. Salassapidosta saa poiketa asiakkaan suostumuksella tai jos laissa niin säädetään (6 §).

Lain yksityisyyden suojasta työelämässä 759/2004 5 §:n mukaan työnantaja saa käsitellä terveydentilaa koskevia tietoja vain rajatuissa tilanteissa, esimerkiksi sairausajan palkan maksamiseksi tai jos työntekijä itse haluaa työkykynsä selvitettävän niiden perusteella. Tarkemmin asiasta kertoo opas terveystiedot työpaikalla.

• Työnantaja voi ohjata työntekijän työterveyshuoltoon varhaisen tuen mallin mukaisesti, pyytää arviota työn kuormituksesta työpaikan tasolla, osallistua työkykyneuvotteluun ja saada työterveyshuollolta tietoja, joilla on merkitystä työntekijöiden terveyden ja työolojen kehittämisen kannalta (työterveyshuoltolaki 17 §).
• Työnantaja ei voi vaatia työntekijää kertomaan, mitä psykologin kanssa puhuttiin, eikä saada vastaanoton tietoja ilman työntekijän suostumusta.

Milloin kannattaa ottaa yhteyttä, ja kuka maksaa?

Työnantajan on työterveyshuoltolain 4 §:n mukaan järjestettävä työterveyshuolto kustannuksellaan. Kela korvaa osan hyväksytyistä kustannuksista työnantajalle jälkikäteen.

Äkillisessä hädässä soita hätänumeroon 112. MIELI Kriisipuhelin antaa keskusteluapua ympäri vuorokauden numerossa 09 2525 0111. Kuormituksen tunnistamisesta kertovat oppaat työstressi ja palautuminen työstä.

Työterveyspsykologi vai psykoterapia: mikä ero?

Työterveyspsykologin käynnit ovat työkykyyn liittyvää arviointia, neuvontaa ja ohjausta. Psykoterapia on eri asia: Kela ei korvaa psykologin antamaa terapiaa työterveyshuollon kustannuksena.

Kelan mukaan kuntoutuspsykoterapiaa voi saada 16–67-vuotias, jonka työ- tai opiskelukyky on uhattuna mielenterveyden häiriön vuoksi, kun häiriöön on saatu asianmukaista hoitoa vähintään 3 kuukauden ajan ja psykiatrin lausunnon perusteella terapia on tarpeen. Työterveyshuolto voi olla yksi paikka, jossa hoito aloitetaan. Työnantajan näkökulmasta mielenterveyden tukea käsittelee opas mielenterveys työpaikalla.

Korvaako Kela työterveyspsykologin käynnit?

Kela korvaa kustannuksia työnantajalle, ei työntekijälle. Kelan mukaan asiantuntijan palvelut korvataan vain, kun työterveyshuollon ammattihenkilö on arvioinut ne tarpeellisiksi, ja sairaanhoitona annetut palvelut vain, kun sairaanhoito on hankittu samalta palveluntuottajalta kuin ehkäisevä työterveyshuolto. Korvausluokat ja enimmäismäärät on koottu oppaaseen Kela-korvaus työterveyshuollosta.

Mikä pätevyys työterveyspsykologilla pitää olla?

Valtioneuvoston asetuksen 708/2013 14 §:n mukaan työterveyshuollon asiantuntijalla on riittävät tiedot työterveyshuollosta, jos hänellä on laillistetun psykologin pätevyyden lisäksi vähintään 15 opintopisteen laajuinen työterveyshuollon koulutus kahden vuoden kuluessa siitä, kun hän aloittaa asiantuntijatoiminnan. Pätevyyden voi kysyä palveluntuottajalta.

Näin käytät työterveyspsykologia 5–25 hengen yrityksessä

Kuvitteellinen esimerkki: 12 hengen ohjelmistoyrityksen kehittäjä kertoo esihenkilölle, ettei julkaisukiireen jälkeen enää palaudu viikonloppuisin. Esihenkilö keskustelee työmäärästä ja ehdottaa yhteydenottoa työterveyteen. Lääkäri arvioi tilanteen etänä ja ohjaa psykologille. Esihenkilö ei kysy, mitä vastaanotolla puhuttiin; hän saa tietää vain sen, mitä työntekijä itse haluaa kertoa, ja sopii työntekijän kanssa prioriteettien karsimisesta. Esimerkki havainnollistaa käytäntöä eikä ole asiakastarina.

1. Tarkista sopimuksesta, kuuluuko psykologi palveluun ja millä ehdoilla: ohjautuminen, käyntimäärä ja etä- tai lähivastaanotto.
2. Kerro tiimille perehdytyksessä, miten työterveyteen otetaan yhteyttä ja että käynnin sisältö on luottamuksellinen.
3. Sovi varhaisen tuen mallissa, milloin esihenkilö ehdottaa yhteydenottoa työterveyteen.
4. Kun työntekijä kertoo kuormituksesta, keskustele työstä: työmäärästä, prioriteeteista ja tauoista, ei terveydestä.
5. Pyydä työterveyshuollolta arviota, jos kuormitus koskee koko tiimiä.
6. Sovi työjärjestelyistä työntekijän ja tarvittaessa työterveyshuollon kanssa, ja kirjaa vain sovitut järjestelyt.
7. Seuraa vuosittain toimintasuunnitelman tarkistuksessa, riittääkö palvelu.

Poissaolon aikaisista asioista kertoo opas työuupumus ja sairausloma, ja työkyvyn kokonaisuudesta opas työkyky. Fyysisen kuormituksen asiantuntija on työfysioterapeutti.

Usein kysytyt kysymykset