Sairaanhoito työterveyshuollossa: mitä siihen kuuluu?

Työterveyshuollon sairaanhoito on yleislääkäritasoista, työterveyspainotteista hoitoa, jonka työnantaja voi järjestää lakisääteisen ehkäisevän työterveyshuollon lisäksi. Se on työterveyshuoltolain 14 §:n mukaan vapaaehtoista, ja sen sisältö ja laajuus sovitaan työterveyshuoltosopimuksessa. Kela korvaa työnantajalle 50 % hyväksytyistä sairaanhoidon kustannuksista, kun sairaanhoito on hankittu samalta palveluntuottajalta kuin ehkäisevä työterveyshuolto; sairaanhoidon osuus voi olla enintään 40 % enimmäismäärästä.

Opas on perustajalle tai operatiiviselle vetäjälle 5–25 hengen yrityksessä, joka päättää, ostetaanko sairaanhoitoa ja kuinka laajasti. Lakisääteinen minimi ja sen ero vapaaehtoiseen osaan käydään läpi oppaassa lakisääteinen työterveyshuolto.

Mitä työterveyshuollon sairaanhoito tarkoittaa?

Työterveyshuoltolain 1383/2001 14 §:n mukaan työnantaja voi 12 §:ssä tarkoitettujen ehkäisevien palvelujen lisäksi järjestää työntekijöille sairaanhoito- ja muita terveydenhuoltopalveluja. Työsuojeluhallinnon mukaan lakisääteinen työterveyshuolto ei sisällä sairaanhoitoa, ja sen järjestäminen on työnantajalle vapaaehtoista.

Yleislääkäritasoinen sairaanhoito tarkoittaa käytännössä yleislääkärin tasoista hoitoa: Kela ei korvaa työterveyshuoltona erikoissairaanhoitoa. Työterveyslaitoksen mukaan työterveyspainotteinen sairaanhoito eroaa perusterveydenhuollon sairaanhoidosta muun muassa siten, että sairauksien työperäisyyttä arvioidaan työlääketieteellisen osaamisen pohjalta ja työkykyä tuetaan vaikuttamalla yksilön lisäksi työtehtäviin, työympäristöön ja työyhteisöön. Käynneillä saatua tietoa voidaan hyödyntää myös ehkäisevässä työssä.

Työterveyslaitoksen mukaan työnantaja määrittelee tarjoamansa sairaanhoidon laajuuden. Sairaanhoidon tulee olla työntekijälle maksutonta ja sisällön laajuus sama koko henkilöstölle. Sisältö ja laajuus kirjataan myös työterveyshuollon toimintasuunnitelmaan.

Mitä työterveyden sairaanhoitoon kuuluu?

Taulukko kokoaa tavallisimmat työterveyshuollon sairaanhoitopalvelut. Sarake yleensä sopimuksen mukaan kertoo, mitä palveluun tyypillisesti kuuluu, kun se on sovittu. Huomioi-sarakkeen rajat perustuvat Kelan ohjeeseen korvattavasta työterveyshuollosta.

Ammattilaisten roolit kerrotaan oppaissa työterveyslääkäri, työterveyshoitaja, työfysioterapeutti ja työterveyspsykologi.

Mikä ei kuulu työterveyshuollon sairaanhoitoon?

Kelan ohjeen mukaan työterveyshuollon korvausta ei voi saada esimerkiksi erikoissairaanhoidosta, psykologin antamasta terapiasta eikä lääkkeistä, paitsi ulkomaan työmatkalle tarpeellisista lääkkeistä. Myös hammashoito on erillinen henkilöstöetu, ei työterveyshuoltoa.

Työterveyslaitoksen mukaan työnantaja voi järjestää sairaanhoitopalveluja myös henkilökuntaetuna, esimerkiksi sairauskuluvakuutuksen kautta, mutta ne eivät sisälly työterveyshuoltona korvattavaan toimintaan. Jos yrityksellä on sekä työterveyshuolto että vakuutus, kerro työntekijöille selvästi, kumpaa käytetään missäkin tilanteessa.

Työterveyslaitos muistuttaa, että sovituista käytännöistä on kerrottava koko henkilöstölle. Pienessä yrityksessä riittää lyhyt ohje perehdytysmateriaalissa: mistä ja millä kanavalla vastaanottoajan saa, mitä sairaanhoitoon kuuluu, mitä siihen ei kuulu ja miten poissaolosta ilmoitetaan. Sairauspoissaolon todistamisesta kertoo opas sairauslomatodistus työnantajalle.

Erikoislääkäri työterveydessä: milloin se kuuluu mukaan?

Erikoislääkäri kuuluu työterveyshuoltoon konsultaationa, ei hoidon antajana. Kelan mukaan erikoislääkärin palvelujen ja tutkimusten kustannukset voidaan korvata, kun työterveyslääkäri on pyytänyt konsultaatiota arvioidakseen työntekijän työkykyä ja hoitoa, ja työkyvyn arviointi- ja hoitovastuu säilyy työterveyslääkärillä. Korvausta voi saada käynnistä, erikoislääkärin lausunnosta ja lausunnon antamiseksi välttämättömistä tutkimuksista.

Jos työntekijä hakeutuu erikoislääkärille suoraan tai tarvitsee erikoislääkärin antamaa hoitoa, kyse ei ole korvattavasta työterveyshuollosta. Silloin hoito järjestetään muuta kautta, esimerkiksi julkisessa terveydenhuollossa. Työterveyslääkäri voi ohjata tarvittavaan hoitoon.

Miten Kela korvaa sairaanhoidon kustannukset?

Kelan mukaan ehkäisevän työterveyshuollon kustannuksista korvataan 60 % ja sairaanhoidon kustannuksista 50 %. Sairaanhoito kuuluu korvausluokkaan II, ja sitä korvataan vain, jos ehkäisevän työterveyshuollon kustannukset eivät täytä koko enimmäismäärää. Sairaanhoidon kustannusten korvattava osuus voi olla enintään 40 % enimmäismäärästä.

Kelan omassa esimerkissä 20 työntekijän yrityksen korvattavien kustannusten enimmäismäärä on 9 850 euroa. Yrityksellä on ehkäisevän työterveyshuollon kustannuksia 3 000 euroa ja sairaanhoidon kustannuksia 9 000 euroa. Ehkäisevästä korvataan 60 % eli 1 800 euroa. Sairaanhoidosta huomioidaan enintään 40 % enimmäismäärästä eli 3 940 euroa, ja siitä korvataan 50 % eli 1 970 euroa. Korvaus on yhteensä 3 770 euroa, joten suuri osa sairaanhoidon kustannuksista jää työnantajalle.

Korvauksen ehdot ovat samat kuin muussakin työterveyshuollossa: kirjallinen sopimus, työpaikkaselvitys ja toimintasuunnitelma, ja palvelut ovat työntekijälle maksuttomia. Enimmäismäärät ja laskuesimerkit ovat oppaassa Kela-korvaus työterveyshuollosta.

Kuinka laaja sairaanhoito 5–25 hengen yritykselle?

Sairaanhoito on pienelle yritykselle valinta, ei velvoite. Laajuus kannattaa päättää tiimin tarpeiden ja budjetin perusteella, ja koska laajuuden on oltava sama koko henkilöstölle, päätös koskee kaikkia.

• Ei sairaanhoitoa. Pelkkä lakisääteinen ehkäisevä työterveyshuolto. Työntekijät käyttävät sairauksissa julkista terveydenhuoltoa tai omia palvelujaan.
• Etäsairaanhoito. Lääkärin vastaanotot etänä. Sopii tiimille, joka työskentelee eri puolilla Suomea ja hoitaa tavalliset sairausasiat mieluiten videolla tai chatissa.
• Etä- ja lähivastaanotot. Etäarvion lisäksi lähivastaanotto ja tutkimukset silloin, kun etäarvio ei riitä. Sopii tiimille, jonka jäsenet asuvat lähivastaanoton lähellä.

Esimerkki (kuvitteellinen): yhdeksän hengen ohjelmistoyrityksen työntekijöistä kuusi asuu Helsingissä ja kolme muualla Suomessa. Yritys haluaa, että tavalliset sairausasiat hoituvat nopeasti, mutta budjetti on tiukka. Se valitsee etäsairaanhoidon kaikille, koska laajuuden on oltava sama koko henkilöstölle, ja arvioi lähivastaanottojen tarpeen uudelleen vuoden kuluttua. Esimerkki ei ole asiakastarina eikä suositus.

Etäpalvelujen käytännöistä kertoo opas työterveys etänä. Valtioneuvoston asetus 503/2026 tulee voimaan 1.1.2027, ja sen mukaan sopimuksessa on eriteltävä lakisääteinen työterveyshuolto sekä sairaanhoito- ja muut terveydenhuoltopalvelut viimeistään 1.1.2029. Sopimuksen muut kohdat käydään läpi oppaassa työterveyssopimus.

StartHealthin paketit ja sairaanhoito

StartHealthin paketeissa sairaanhoidon laajuus on porrastettu. Rajat vahvistetaan tarjouksessa, ja paketit ovat palvelusivulla.

• Minimum on lakisääteinen ehkäisevä työterveyshuolto. Siihen ei kuulu sairaanhoitoa.
• Basic lisää etänä toteutettavan sairaanhoidon: lääkärin etävastaanotot video-, chat- tai puheyhteydellä sekä työterveyspsykologin etävastaanoton ja fysioterapeutin etäohjauksen lääkärin arvion perusteella.
• Support lisää lääkärin lähivastaanoton etäarvion pohjalta, lääkärin määräämät sopimukseen rajatut laboratorio- ja kuvantamistutkimukset sekä psykologin ja fysioterapeutin lähivastaanotot etäarvion ja ohjauksen perusteella. Lähivastaanotot ovat Helsingissä.

Pakettien hinnat näkyvät hintasivulla. Startupin hankinnan kokonaisuus on koottu oppaaseen työterveys startupille.

Päätöslista: näin valitset sairaanhoidon laajuuden

1. Varmista ensin lakisääteinen ehkäisevä työterveyshuolto: sopimus, työpaikkaselvitys ja toimintasuunnitelma.
2. Selvitä, missä tiimi asuu ja työskentelee, ja tarvitaanko lähivastaanottoa vai riittääkö etäsairaanhoito.
3. Päätä, kuuluuko sopimukseen lääkärin ja hoitajan vastaanotto, ja millä kanavilla.
4. Kysy, mitkä laboratorio- ja kuvantamistutkimukset sisältyvät ja mitkä on rajattu pois.
5. Tarkista, miten erikoislääkärikonsultaatiot, fysioterapia ja psykologin käynnit järjestetään ja montako käyntiä sovitaan.
6. Laske budjetti niin, että Kelan korvaus sairaanhoidosta on 50 % ja enintään 40 % enimmäismäärästä, ei koko laskusta.
7. Kirjaa valittu laajuus sopimukseen ja toimintasuunnitelmaan, ja kerro sama tieto koko henkilöstölle.

Usein kysytyt kysymykset