Osasairauspäiväraha: työaika, määrä ja työnantajan rooli

Osasairauspäiväraha on Kelan etuus, jonka turvin sairauden vuoksi työkyvytön kokoaikainen työntekijä voi tehdä osa-aikatyötä: työaika vähenee 40–60 prosenttiin kokoaikatyöstä, järjestely sovitaan vähintään 12 arkipäiväksi ja rahaa maksetaan enintään 150 arkipäivältä. Osasairauspäiväraha on puolet sairauspäivärahan määrästä. Järjestely on vapaaehtoinen: työntekijä ja työnantaja sopivat siitä lääkärin arvion perusteella, ja jos työnantaja maksaa osa-aikatyön ajalta kokoaikatyön mukaista täyttä palkkaa, Kela maksaa osasairauspäivärahan työnantajalle.

Tämä opas on perustajalle tai tiiminvetäjälle 5–25 hengen yrityksessä, jossa ei ole HR-osastoa. Lyhyt yleiskuva on oppaassa sairausloma ja palkka, ja työkyvyn kokonaisuus oppaassa työkyky. Tässä mennään syvemmälle: ehdot, määrä, sopiminen, palkka ja vuosiloma.

Mikä on osasairauspäiväraha ja kenelle se sopii?

Arjessa puhutaan osa-aikaisesta tai osittaisesta sairauslomasta. Laissa järjestely on osasairauspäiväraha, ja sen ehdot ovat sairausvakuutuslain 8 luvussa. Lain 11 §:n mukaan osasairauspäiväraha on tarkoitettu tukemaan työkyvyttömän 18–67-vuotiaan vakuutetun pysymistä työelämässä ja paluuta kokoaikaiseen työhön.

Ehdot ovat lain ja Kelan osasairauspäivärahasivun mukaan nämä:

• Lääkärin arvio. Työntekijä pystyy terveyttään ja toipumistaan vaarantamatta hoitamaan osan työtehtävistään.
• Kokoaikatyö ennen järjestelyä. Kelan mukaan kokoaikatyöllä tarkoitetaan yleensä ansiotyötä, jossa säännöllinen työaika on vähintään 30 tuntia viikossa.
• Sopimus osa-aikatyöstä. Sopimuksen on oltava voimassa koko osasairauspäivärahakauden, ja osa-aikatyön on oltava suunniteltu kestämään yhdenjaksoisesti vähintään 12 arkipäivää.
• Omavastuuaika. Osasairauspäivärahaa maksetaan omavastuuajan jälkeen, joka on sairastumispäivä ja sitä seuraavat 9 arkipäivää, tai suoraan sairauspäivärahan tai kuntoutusrahan jälkeen. Osa-aikatyö voi alkaa jo omavastuuaikana.

Työsopimuslain 2 luvun 11 a § (osa-aikainen sairauspoissaolo) täydentää tätä työsuhteen puolelta: sopimus osa-aikatyöstä tehdään työntekijän terveydentilaa koskevan selvityksen perusteella, määräaikainen sopimus päättyy kesken, jos työntekijä ei sairautensa vuoksi enää suoriudu osa-aikatyöstä, ja sopimuksen päättyessä työntekijällä on oikeus palata kokoaikaisen työsopimuksensa ehtoihin. Kelan esihenkilöille suunnatun artikkelin mukaan osa-aikatyö osasairauspäivärahalla voi olla vaihtoehto jo työkyvyttömyyden alussa.

Päätoiminen YEL- tai MYEL-vakuutettu yrittäjä voi Kelan mukaan saada osasairauspäivärahaa, kun työ omassa yrityksessä vähenee 40–60 prosenttia. Perustajan oma työterveys on kuvattu oppaassa yrittäjän työterveyshuolto.

Kuinka paljon osasairauspäivärahaa saa?

Osasairauspäiväraha on aina puolet sairauspäivärahasta, joten määrä muodostuu sairauspäivärahan laskentasäännöistä. Kelan sivuilla (vuositulot, vuositulojen laskukaavat ja sairauspäiväraha) laskenta etenee näin:

• Vuositulo. Kela laskee vuositulon edellisen 12 kalenterikuukauden jaksolta, ja tarkastelujakson ja päivärahan alun väliin jää yksi kalenterikuukausi. Tiedot tulevat yleensä tulorekisteristä.
• Vähennys. Palkkatulosta tehdään vähennys, joka on 9,07 prosenttia vuonna 2026.
• Kaava. Kun vuositulo on 13 713–28 899 euroa, sairauspäiväraha on 0,7 × (vuositulo / 300). Yli 28 899 euron vuositulolla se on 0,7 × (vuositulo / 300) − 0,55 × ((vuositulo − 28 899) / 300).
• Puolet ja vähimmäismäärä. Osasairauspäiväraha on puolet tuloksesta. Lain mukaan se on aina vähintään puolet vähimmäismääräisestä sairauspäivärahasta, joka on 31,99 euroa arkipäivältä vuonna 2026.

Kuvitteellinen esimerkki: jos palkkatulo tarkastelujaksolla on 36 000 euroa, vuositulo vähennyksen jälkeen on 32 734,80 euroa. Kaavalla sairauspäiväraha on noin 69,35 euroa ja osasairauspäiväraha noin 34,67 euroa arkipäivältä (maanantaista lauantaihin). Esimerkki ei ole päätös: Kela ratkaisee määrän, ja arvion saa Kelan sairauspäivärahan laskurilla.

Verotus. Kelan mukaan osasairauspäiväraha on veronalaista tuloa, ja veroprosentti on yleensä sama kuin palkan. Työntekijä voi tarvittaessa hakea muutosverokortin.

Mikä on osasairauspäivärahan työaika?

Työajan pitää vähentyä 40–60 prosenttiin kokoaikatyön työajasta. Kun kokoaikatyö on 37,5 tuntia viikossa, osa-aikatyö on siis 15–22,5 tuntia viikossa; 60 prosentin työaika tarkoittaa enintään 22,5 tuntia. Tarkistamissamme lähteissä ei määrätä, miten tunnit jaetaan viikolle, joten jako sovitaan lääkärin arvion pohjalta: lyhyemmät päivät tai osa viikon päivistä.

Työmäärän on vähennyttävä samassa suhteessa. Kokopäivän tehtävien tiivistäminen lyhyempään päivään ei tue toipumista. Rajaa asiakasvastuut, palaverit ja tavoitettavuus, ja kirjaa, kuka hoitaa työt sovitun työajan ulkopuolella. Tämä on erityisen tärkeää, kun paluu tapahtuu työuupumukseen liittyvän sairausloman jälkeen.

Kuka sopii osa-aikaisesta sairauslomasta ja miten?

Järjestelyyn tarvitaan kolme osapuolta: lääkäri arvioi, työntekijä ja työnantaja sopivat, ja Kela päättää etuudesta. Pienessä yrityksessä paluu kannattaa käydä läpi työkykyneuvottelussa, jossa työterveyshuolto on mukana.

Työnantaja hakee Kelan työnantajaohjeen mukaan työnantajan päiväraha- ja korvauspalvelussa tai lomakkeilla SV 28 ja Y 17. Työnantaja voi hakea jatkoa kahden kuukauden kuluessa edellisen jakson päättymisestä.

Järjestely on vapaaehtoinen: Kelan mukaan se vaatii sekä työntekijän että työnantajan suostumuksen. Sopimiseen riittää tieto työkyvystä ja työn rajoituksista. Siitä, miten todistuksia ja muita terveystietoja käsitellään, kertoo opas terveystiedot työpaikalla.

Mitä osa-aikainen sairausloma tarkoittaa palkalle?

Vaihtoehtoja on kaksi:

• Työnantaja maksaa täyden palkan. Kun työnantaja maksaa osa-aikatyön ajalta kokoaikatyön mukaista täyttä palkkaa, Kela maksaa osasairauspäivärahan työnantajalle.
• Työnantaja maksaa palkan tehdystä osa-aikatyöstä. Silloin Kela maksaa osasairauspäivärahan työntekijälle, ja palkka määräytyy työsopimuksen ja työehtosopimuksen mukaan.

Tarkista ensin työehtosopimus, koska siinä voi olla määräyksiä sairausajan palkasta. Sairausajan palkan perussäännöt ovat oppaassa sairausloma ja palkka.

Vuosiloma ja loman kertyminen osasairauspäivärahalla

Vuosiloman pitäminen. Kelan ohjeen vuosilomasta ja osasairauspäivärahasta mukaan työnantaja ja työntekijä voivat valita kahdesta tavasta, kun osa-aikatyö keskeytyy tilapäisesti vuosiloman vuoksi:

• Sopimus pidetään voimassa. Osasairauspäivärahan maksaminen jatkuu sopimuksen mukaisesti.
• Sopimus keskeytetään. Osasairauspäivärahan maksaminen lakkaa keskeytyksen ajaksi. Jos työntekijällä on lääkärintodistus vuosiloman ajalle, hänelle voidaan maksaa sairauspäivärahaa, mutta ei työnantajalle, koska loma-ajan palkka ei ole sairausajan palkkaa.

Jos työntekijä sairastuu kesken loman, loman siirrosta kerrotaan oppaassa sairastuminen lomalla.

Loman kertyminen. Vuosilomalaissa ei ole erillistä säännöstä loman kertymisestä osasairauspäivärahan aikana. Laki mainitsee osa-aikatyösopimuksen vain 7 a §:ssä: kun työntekijällä on oikeus vuosilomaa täydentäviin lisävapaapäiviin sairauspoissaolon vuoksi, osa-aikatyön päivät eivät katkaise poissaolon yhdenjaksoisuutta. Muuten kertyminen ratkeaa lain yleisillä säännöillä. Lain 6 §:n mukaan täysi lomanmääräytymiskuukausi on kuukausi, jona kertyy vähintään 14 työssäolopäivää tai työssäolon veroista päivää, ja 7 §:n mukaan sairauspoissaolo on työssäolon veroista aikaa enintään 75 työpäivää lomanmääräytymisvuodessa. Työehtosopimus voi sisältää omia määräyksiään, joten tarkista kertymä palkanlaskennasta.

Osa-aikainen sairausloma raskauden aikana

Osasairauspäivärahan ehdot ovat raskauden aikana samat kuin muulloinkin: edellytyksenä on sairauden aiheuttama työkyvyttömyys ja lääkärin arvio. Sairausvakuutuslain 8 luvun 12 §:n mukaan enimmäisaikaan lasketaan myös päivät, joilta osasairauspäivärahaa ei ole maksettu sen vuoksi, että samalta ajalta on maksettu vanhempainpäivärahaa.

Työn vaaroista raskauden aikana ja erityisraskausvapaasta kertoo opas raskaus työssä. Työsopimuslain mukaan työnantaja ja työntekijä voivat sairausvakuutuslain 9 luvun 4 a §:ssä tarkoitetussa tilanteessa sopia osittaisesta erityisraskausvapaasta.

Työnantajan muistilista osasairauspäivärahaan

1. Ota osa-aikainen paluu puheeksi ajoissa, jo sairausloman alussa, esimerkiksi varhaisen tuen mallin mukaisesti.
2. Pyydä lääkärin arvio osa-aikatyön sopivuudesta: A-todistus tai B-lausunto.
3. Sovi kirjallisesti työaika (40–60 %), alku- ja loppupäivä, tehtävät, tavoitettavuus ja seurantapäivä.
4. Päätä palkkamalli: kokoaikatyön mukainen täysi palkka ja etuus työnantajalle, tai palkka tehdystä työstä ja etuus työntekijälle.
5. Hae osasairauspäiväraha kahden kuukauden kuluessa alkupäivästä, jos se maksetaan työnantajalle.
6. Sovi etukäteen, pidetäänkö sopimus voimassa vuosiloman aikana, ja ilmoita muutoksista Kelaan.
7. Arvioi tilanne ennen jakson loppua: jatko, paluu kokoaikatyöhön vai muu tuki, kuten työkokeilu.

StartHealth hoitaa pienten yritysten lakisääteisen työterveyshuollon, ja Basic- ja Support-paketteihin kuuluu myös sairaanhoitoa. Pakettien erot ovat palvelusivulla.

Usein kysytyt kysymykset