Työkokeilu sairausloman jälkeen: vaihtoehdot ja työnantaja

Työkokeilu sairausloman jälkeen on ammatillista kuntoutusta, jossa työntekijä kokeilee omaa, muokattua tai uutta työtä tuettuna, jotta paluu töihin onnistuu. Reittejä on kolme: työterveyshuollon järjestämä työkokeilu, jonka ajalta Kela voi maksaa työnantajalle kuntoutusrahaa enintään 45 arkipäivältä; työeläkelaitoksen työkokeilu, joka kestää tyypillisesti 2–3 kuukautta ja perustellusta syystä enintään 6 kuukautta; ja Kelan työkokeilu niille, joiden kuntoutuksesta työeläkelaitos ei vastaa. Työnantaja tarjoaa työn ja tehtävät, nimeää yhteyshenkilön ja sopii palkasta.

Tämä opas on perustajalle tai tiiminvetäjälle 5–25 hengen yrityksessä, jossa ei ole HR-osastoa. Työkyvyn käsitteet ja tukikeinot on koottu oppaaseen työkyky. Tämä sivu keskittyy työkokeiluun ja paluun suunnitteluun.

Mikä on työkokeilu sairausloman jälkeen?

Työkokeilussa selvitetään, miten työntekijä selviytyy työstä terveydentilansa kanssa, ja harjoitellaan paluuta vähitellen. Kokeilu voi koskea omaa työtä muokattuna, uusia tehtäviä samalla työnantajalla tai kokonaan uutta työtä. Se ei ole sama asia kuin pelkkä lyhyempi työaika: Kelan mukaan kyse ei ole kuntoutusrahaan oikeuttavasta työkokeilusta, jos tarkoituksena on ainoastaan lyhentää työaikaa.

Työterveyshuoltolain 12 §:n mukaan työterveyshuoltoon kuuluu vajaakuntoisen työntekijän työssä selviytymisen seuranta ja edistäminen, kuntoutusta koskeva neuvonta sekä hoitoon tai kuntoutukseen ohjaaminen. Työterveyshuolto on siis yleensä ensimmäinen, jonka kanssa vaihtoehdot käydään läpi. Kuntoutushakemuksiin tarvittavan B-lausunnon voi kirjoittaa esimerkiksi työterveyslääkäri, joka tuntee työn ja työolot.

Mitä vaihtoehtoja työkokeiluun on?

Taulukko vertaa reittejä. Etuuksista päättää aina Kela tai työeläkelaitos, ei työnantaja.

Kaksi viimeistä riviä ovat mukana vertailun vuoksi: ne eivät ole kuntoutusta työsuhteessa olevalle.

Miten työterveyshuollon työkokeilu toimii?

Kelan kuntoutusvaihtoehtojen mukaan työterveyshuoltolain mukainen työkokeilu on varhaisen vaiheen ammatillista kuntoutusta. Se järjestetään yleensä työntekijän omalla työpaikalla tai saman työnantajan toisessa yksikössä, ja työterveyshuolto vastaa toteutuksesta ja seurannasta yhdessä työnantajan kanssa.

Kela voi maksaa työnantajalle kuntoutusrahaa työkokeilun ajalta enintään 45 arkipäivältä, kun kaikki ehdot täyttyvät:

• kuntoutusrahan yleiset ehdot täyttyvät
• kuntoutus perustuu työterveyshuollossa havaittuihin työ- tai ansiokykyongelmiin
• työtehtäviä muutetaan olennaisesti tai työntekijä kokeilee uutta työtä
• työnantaja maksaa palkkaa työkokeilun ajalta
• työntekijällä ei ole oikeutta työeläkelakien mukaiseen ammatilliseen kuntoutukseen.

Kelan kuntoutusrahasivun mukaan kuntoutusraha on haettava 6 kuukauden kuluessa kuntoutuksen alkamisesta. Työterveyshuolto täyttää ilmoituksen kuntoutuspäätöksestä (KU 114), ja työnantaja ilmoittaa maksamansa palkan. Kela ei maksa kuntoutusrahaa, jos kuntoutuksen järjestää työeläke- tai vakuutusyhtiö.

Miten työeläkelaitoksen työkokeilu toimii?

Työeläke.fi:n kuntoutussivun mukaan työeläkekuntoutusta voi saada, kun sairaus tai vamma aiheuttaa lähivuosina todennäköisen uhan joutua työkyvyttömyyseläkkeelle ja kuntoutuksella voidaan estää tai siirtää sitä. Lisäksi viiden viime kalenterivuoden työansioiden on oltava yhteensä vähintään 43 028,38 euroa (vuoden 2026 tasossa), ja muita ehtoja on.

• Haku. Työntekijä hakee itse, ja liitteeksi tarvitaan lääkärin B-lausunto. Työterveyshuolto ei voi täyttää hakemusta hänen puolestaan.
• Päätös. Myönteinen ennakkopäätös on voimassa 9 kuukautta, ja kuntoutussuunnitelma toimitetaan työeläkelaitokselle hyväksyttäväksi.
• Kesto ja työaika. Työkokeilu kestää tyypillisesti 2–3 kuukautta, mutta perustellusta syystä sitä voidaan jatkaa 6 kuukauteen. Työaika on noin 20 tunnista viikossa kokoaikaiseen.
• Palkallinen työkokeilu. Työnantaja maksaa kokoaikatyön mukaista palkkaa tunneista riippumatta, kuntoutusraha maksetaan työnantajalle, ja mahdollinen erotus maksetaan kuntoutujalle.
• Palkaton työkokeilu. Kuntoutuja saa kuntoutusrahaa, työnantajalle ei aiheudu kuluja, ja työeläkelaitos huolehtii tapaturmavakuutuksesta kokeilun ajalta.

Kuntoutusraha on laskennallinen työkyvyttömyyseläke korotettuna 33 prosentilla.

Milloin Kelan työkokeilu on vaihtoehto?

Kelan työkokeilu on osa Kelan ammatillista kuntoutusta. Se sopii, kun sairaus tai vamma olennaisesti heikentää työkykyä, työkokemusta on vähän eikä työeläkelaitos vastaa kuntoutuksesta. Kokeilussa on enintään 15 tapaamista valmentajan kanssa ja enintään 45 kuntoutuspäivää työpaikalla, yhteensä enintään 5 kuukautta. Kokeilupaikka etsitään yhdessä valmentajan kanssa. Hakemukseen tarvitaan B-lausunto tai vastaava lääkärinlausunto, ja kuntoutus on maksutonta.

Mitä työnantaja tekee työkokeilussa?

Työnantajan rooli on käytännöllinen: tarjota sopiva työ ja tehdä kokeilusta selkeä.

• Työsuunnitelma. Kirjatkaa tehtävät, työaika, alku- ja loppupäivä sekä tavoitteet. Työterveyshuollon kokeilussa tehtävien on muututtava olennaisesti, jotta kuntoutusraha on mahdollinen.
• Yhteyshenkilö. Nimeä yksi ihminen, joka perehdyttää, seuraa ja on yhteydessä työterveyshuoltoon tai valmentajaan.
• Palkka. Kelan mukaan laki ei velvoita maksamaan palkkaa kuntoutuksen ajalta, mutta palkanmaksusta on voitu sopia työehtosopimuksessa tai työntekijän ja työnantajan kesken. Työterveyshuollon kokeilussa kuntoutusraha edellyttää, että työnantaja maksaa palkkaa; työeläkelaitoksen kokeilu voi olla palkallinen tai palkaton.
• Tiimi ja tiedot. Sovi työntekijän kanssa, mitä tiimille kerrotaan, ja kerro vain se. Terveystietojen käsittelystä kertoo opas terveystiedot työpaikalla.

Jos kaipaat ostettavaa valmennusta, katso ero lakisääteiseen kuntoutukseen oppaasta työkykyvalmennus.

Mitä eroa on työkokeilulla ja osasairauspäivärahalla?

Osasairauspäiväraha on keino tehdä omaa työtä lyhennetyllä työajalla (40–60 % kokoaikatyöstä), kun työntekijä on sairauden vuoksi työkyvytön mutta pystyy osaan tehtävistään. Työkokeilu taas on kuntoutusta, jossa tehtäviä muutetaan olennaisesti tai kokeillaan uutta työtä. Valinta tehdään lääkärin arvion ja työterveyshuollon kanssa, ja reitit voivat seurata toisiaan.

Työttömille työnhakijoille tarkoitettu työkokeilu on eri asia: Työmarkkinatorin mukaan se sovitaan alueen työvoimaviranomaisen kanssa, se ei ole työsuhde ja voi kestää enintään kuusi kuukautta.

Paluu töihin sairauslomalta: suunnitelma vaihe vaiheelta

Pitkä sairausloma tuo työnantajalle määräaikoja. Kelan esihenkilöille suunnatun artikkelin mukaan työkyvyn tuen vaihtoehtoja on hyvä pohtia jo työkyvyttömyyden alussa eikä vasta 60 tai 90 sairauspäivärahapäivän kohdalla. Palkanmaksusta poissaolon aikana kertoo opas sairausloma ja palkka.

1. Pidä yhteyttä. Sovi työntekijän kanssa, miten ja kuinka usein pidätte yhteyttä poissaolon aikana.
2. Ilmoita työterveyshuoltoon. Työterveyshuoltolain 10 a §:n mukaan työnantajan on ilmoitettava sairauspoissaolosta työterveyshuoltoon viimeistään, kun poissaolo on jatkunut kuukauden.
3. Selvitä vaihtoehdot ajoissa. Käy työterveyshuollon kanssa läpi työn muokkaus, osasairauspäiväraha ja työkokeilun reitit. Kelan mukaan se tarvitsee työterveyshuollon lausunnon 90 sairauspäivärahapäivän kohdalla.
4. Pidä työkykyneuvottelu. Sovi paluusta työkykyneuvottelussa: tehtävät, työaika, rajoitukset ja vastuut.
5. Kirjaa suunnitelma. Työkokeilussa kirjataan kesto, tehtävät, yhteyshenkilö, palkka ja seurantapäivät; työntekijä hakee etuudet, ja työterveyshuolto tai valmentaja tukee.
6. Seuraa kokeilun aikana. Sovi viikoittainen lyhyt tarkistus ja väliarvio kokeilun puolivälissä.
7. Päätä jatkosta. Kokeilun lopussa arvioikaa yhdessä työterveyshuollon kanssa: paluu kokoaikatyöhön, osasairauspäiväraha, muokattu työ tai muu kuntoutus.

Puheeksi oton runko on oppaassa varhaisen tuen malli. Jos poissaolon taustalla on uupumus, katso myös työuupumus ja sairausloma.

StartHealth hoitaa pienten yritysten lakisääteistä työterveyshuoltoa, johon työterveyshuoltolain mukaan kuuluu myös kuntoutukseen ohjaaminen. Pakettien sisältö on palvelusivulla.

Esimerkki (kuvitteellinen): paluu 12 hengen ohjelmistoyrityksessä

Asiakastiimin vetäjä on ollut neljä kuukautta sairauslomalla. Työterveyshuolto arvioi, että hän pystyy palaamaan, mutta ei vielä asiakasvastuisiin. Työkykyneuvottelussa sovitaan työterveyshuollon työkokeilusta: kuuden viikon ajan hän tekee sisäistä dokumentaatiota ja perehdytystä ilman asiakaspalavereja, työaika nousee portaittain, ja tuotepäällikkö toimii yhteyshenkilönä. Yritys maksaa palkkaa, ja koska tehtävät muuttuvat olennaisesti, työterveyshuolto ja yritys hakevat Kelalta kuntoutusrahaa. Kokeilun lopussa sovitaan osittaisesta paluusta asiakastyöhön. Esimerkki ei ole asiakastarina, ja etuudesta päättää aina Kela.

Pitkän aikavälin malli tällaisille tilanteille on työkykyjohtaminen: sovitut käytännöt, vastuut ja seuranta ennen kuin poissaoloja tulee.

Usein kysytyt kysymykset