Kuntoutus työssä käyvälle: Kela, työeläke ja työnantaja
Toimituksellinen päivitys 16.11.2026
Toimitus: StartHealth (yleinen työnantajaopas, lääketieteellinen tarkistus kesken)
Työssä käyvän työntekijän kuntoutus järjestyy kolmesta suunnasta: työterveyshuolto ohjaa kuntoutukseen ja voi järjestää varhaiskuntoutusta, kuten työkokeilun, työeläkelaitos järjestää ammatillista kuntoutusta, kun työkyvyttömyyseläkkeen uhka on lähivuosina todennäköinen, ja Kela järjestää muun muassa Kiila-kuntoutusta, kuntoutuskursseja ja kuntoutuspsykoterapiaa. Työntekijä hakee kuntoutusta yleensä itse; poikkeus on Kiila-kurssi, jota työnantaja hakee. Kelan kuntoutusraha maksetaan työnantajalle, jos työnantaja maksaa kuntoutuksen ajalta palkkaa.
Tämä opas on perustajalle tai tiiminvetäjälle 5–25 hengen yrityksessä, jossa ei ole HR-osastoa. Työkokeilun kolme reittiä on kuvattu tarkemmin oppaassa työkokeilu sairausloman jälkeen, ja ostettavan valmennuksen ero lakisääteiseen kuntoutukseen oppaassa työkykyvalmennus. Tämä sivu kokoaa reitit, rahat ja työnantajan tehtävät.
Tällä sivulla
Kuka järjestää kuntoutuksen työssä käyvälle?
Kelan kuntoutusvaihtoehdot työnantajille ja Työeläke.fi:n kuntoutussivu jakavat vastuun näin:
| Kuntoutus | Kuka järjestää ja hakee | Kenelle | Toimeentulo kuntoutuksen ajalta |
|---|---|---|---|
| Työterveyshuollon työkokeilu tai kuntoremontti | Työterveyshuolto ja työnantaja | Työntekijä, jonka työ- tai ansiokyvyssä on havaittu ongelmia | Kelan kuntoutusraha työnantajalle, kun työnantaja maksaa palkkaa |
| Työeläkekuntoutus | Työeläkelaitos; työntekijä hakee itse | Työelämässä oleva, jolla on lähivuosina todennäköinen työkyvyttömyyseläkkeen uhka | Työeläkelaitoksen kuntoutusraha |
| Kiila-kuntoutus | Kela; työnantaja hakee kurssin, työntekijä hakee paikan | Työntekijä tai yrittäjä, jonka työkykyä jaksamisvaikeudet ja kuormitus vaarantavat | Kelan kuntoutusraha |
| Kuntoutuskurssit (harkinnanvarainen kuntoutus) | Kela; työntekijä hakee itse | Sairaus tai vamma heikentää työkykyä tai arjessa toimimista | Kelan kuntoutusraha, kun ehdot täyttyvät |
| Kuntoutuspsykoterapia | Kela; työntekijä hakee itse | 16–67-vuotias, jonka työkyky on uhattuna mielenterveyden häiriön vuoksi | Kela korvaa terapiaa; kuntoutusrahaa ei makseta alle 4 tunnin kuntoutuksesta |
| Kelan muu ammatillinen kuntoutus | Kela; työntekijä hakee itse | Erityisesti nuoret ja työttömät, joilla on vähän työkokemusta | Kelan kuntoutusraha |
Kela ei maksa kuntoutusrahaa työeläke- tai vakuutusyhtiön järjestämästä kuntoutuksesta, koska niillä on omat etuutensa.
Mitä Kelan kuntoutus työikäisille sisältää?
Työssä käyvälle tärkein Kelan palvelu on Kiila-kuntoutus. Se on Kelan ammatillista kuntoutusta, jonka tavoite on tukea jatkamista omassa työssä. Kuntoutukseen kuuluu alkukartoitus ja tapaaminen työpaikalla, 1–5 valmennustapaamista, 10–13 kuntoutuspäivää ryhmässä ja päätöskeskustelu. Se kestää yleensä 1–1,5 vuotta ja on maksuton.
Kelan Kiila-ohjeen työnantajille mukaan työnantaja voi hakea työntekijöilleen Kiila-kurssia Kelan asiointipalvelussa milloin tahansa vuoden aikana, ja kurssille osallistuu 5–8 henkilöä. Pienelle yritykselle oma kurssi on usein liian suuri, joten työntekijä voi hakea myös Kiila-yksilökuntoutukseen, jossa palveluntuottaja kokoaa ryhmän eri työpaikoista. Työntekijä tarvitsee hakemukseen lomakkeen KU 101, lääkärin B- tai BC-lausunnon ja lomakkeen KU 200, joka täytetään yhdessä esihenkilön kanssa. Mukana kuntoutuksessa ovat myös esihenkilö ja työterveyshuollon edustaja.
Muita työikäisen Kela-reittejä:
- Harkinnanvarainen kuntoutus. Yleensä ryhmässä järjestettäviä kuntoutus- ja sopeutumisvalmennuskursseja eri sairauksiin. Hakemukseen tarvitaan B- tai BC-lausunto, ja toteutus riippuu eduskunnan vuosittain myöntämästä määrärahasta.
- Kuntoutuspsykoterapia. Kelan mukaan edellytyksenä on, että työ- tai opiskelukyky on uhattuna mielenterveyden häiriön vuoksi, asianmukainen hoito on jatkunut vähintään 3 kuukautta ja psykiatrin lausunto puoltaa terapiaa. Terapiaa voi saada enintään 3 vuotta, enintään 80 käyntiä vuodessa. Työterveyshuollon roolista kertoo opas työterveyspsykologi.
Ammatillinen kuntoutus: Kela vai työeläkelaitos?
Ammatillista kuntoutusta järjestävät sekä Kela että työeläkelaitokset, ja järjestäjä ratkeaa työhistoriasta. Kelan ammatillisen kuntoutuksen sivun mukaan Kela järjestää ammatillista kuntoutusta erityisesti nuorille ja työttömille, joilla on vain vähän työkokemusta, ja työeläkelaitos silloin, kun henkilö on työelämässä tai hänen yhteytensä työelämään ei ole katkennut pysyvästi.
Työeläke.fi:n mukaan työeläkekuntoutukseen on oikeus, kun nämä täyttyvät:
- olet alle alimman vanhuuseläkeikäsi
- sairaus tai vamma aiheuttaa lähivuosina todennäköisen uhan joutua työkyvyttömyyseläkkeelle, ja kuntoutuksella uhkaa voidaan siirtää tai estää
- viiden viime kalenterivuoden työansiot ovat yhteensä vähintään 43 028,38 euroa (vuoden 2026 tasossa).
Työntekijä hakee työeläkekuntoutusta itse omasta työeläkelaitoksestaan B-lausunnon kanssa. Työterveyshuolto ei voi täyttää hakemusta hänen puolestaan. Myönteinen ennakkopäätös on voimassa 9 kuukautta, ja sen aikana laaditaan kuntoutussuunnitelma. Työntekijän eläkelain 28 §:n mukaan kuntoutusraha on laskennallinen työkyvyttömyyseläke korotettuna 33 prosentilla. Jos kuntoutus ei auta ja työkyvyttömyys pitkittyy, seuraava vaihe on työkyvyttömyyseläke.
Kuntoutusraha: kenelle se maksetaan ja kuinka paljon?
Kelan kuntoutusraha turvaa toimeentulon kuntoutuksen ajalta. Kelan kuntoutusrahasivun mukaan sitä voi saada 18–67-vuotias, jolle Kela, työterveyshuolto tai hyvinvointialue on myöntänyt kuntoutusta, kun kuntoutus estää työnteon ja kestää matkoineen vähintään 4 tuntia päivässä.
Kelan työnantajaohjeen mukaan raha menee sille, joka kantaa ansionmenetyksen:
- Työnantaja maksaa palkkaa. Kuntoutusraha maksetaan työnantajalle.
- Kuntoutus on palkatonta. Kuntoutusraha maksetaan työntekijälle. Laki ei velvoita maksamaan palkkaa kuntoutuksen ajalta, mutta palkanmaksusta on voitu sopia työehtosopimuksessa tai työsopimuksessa.
- Osan päivästä kuntoutuksessa. Osakuntoutusrahaa voi saada, kun päivittäistä työaikaa on lyhennetty kuntoutuksen vuoksi vähintään 40 prosenttia. Se on puolet täydestä kuntoutusrahasta.
Määrä riippuu vuosituloista. Vähimmäismäärä on 31,99 euroa arkipäivältä, ja Kelan esimerkissä 40 000 euron vuosituloilla kuntoutusraha on 1 779,25 euroa kuukaudessa. Omavastuuaika on esimerkiksi Kiila-kuntoutuksessa ja työterveyshuollon työkokeilussa 1 päivä, eikä sitä ole, jos työntekijä on saanut sairauspäivärahaa kuntoutuksen alkuun asti.
Työnantaja hakee kuntoutusrahaa 6 kuukauden kuluessa kuntoutuksen alkamisesta Kelan työnantajan päiväraha- ja korvauspalvelussa tai lomakkeella Y 17. Jos kuntoutuksen järjestää muu kuin Kela, liitteeksi tarvitaan kuntoutuksen järjestäjän täyttämä ilmoitus KU 114; työterveyshuoltolain mukaisessa kuntoutuksessa sen täyttää työterveyshuolto. Jos työntekijä osallistuu kuntoutukseen palkallisen vuosiloman, ylityövapaan tai säästövapaan aikana, kuntoutusrahaa ei makseta työnantajalle. Tyky-, loma- ja virkistystoiminta ei oikeuta kuntoutusrahaan lainkaan. Kuntoutusraha on eri asia kuin työterveyshuollon Kela-korvaus, jota haetaan työterveyshuollon kustannuksista.
Mikä on työnantajan ja työterveyshuollon rooli kuntoutuksessa?
Työterveyshuoltolain 12 §:n mukaan työterveyshuoltoon kuuluu vajaakuntoisen työntekijän työssä selviytymisen seuranta ja edistäminen, kuntoutusta koskeva neuvonta sekä ohjaaminen hoitoon tai lääkinnälliseen tai ammatilliseen kuntoutukseen. Työterveyslaitoksen mukaan työterveyshuollolla on työkyvyn tukemisen koordinointivastuu riippumatta siitä, missä hoito ja kuntoutus toteutetaan.
Työnantajan tehtävät ovat käytännöllisiä:
- Ilmoitus. Työterveyshuoltolain 10 a §:n mukaan työnantajan on ilmoitettava sairauspoissaolosta työterveyshuoltoon viimeistään, kun poissaolo on jatkunut kuukauden.
- Mahdollistaminen. Sovi kuntoutuspäivien vapaasta ja palkanmaksusta ennen kuin kuntoutus alkaa.
- Kuntoremontti. Kuntoremontti on työnantajan ja työterveyshuollon suunnittelemaa varhaiskuntoutusta. Kela voi maksaa sen ajalta kuntoutusrahaa työnantajalle, kun työnantaja osallistuu kustannuksiin ja maksaa palkkaa, mutta Kela ei korvaa itse kuntoremontin kustannuksia.
- Muutokset työssä. Kiila-kuntoutuksessa työnantaja vastaa siitä, että sovitut muutokset tehdään työpaikalla.
- Yksityisyys. Kela ei kerro työnantajalle kuntoutuspäätöksestä tai sen sisällöstä, koska ne ovat terveydentilaan liittyviä tietoja. Esihenkilö puhuu työstä ja järjestelyistä, ei diagnooseista; tästä enemmän oppaassa terveystiedot työpaikalla.
Paluusta ja työjärjestelyistä sovitaan yhdessä työkykyneuvottelussa. Työkyvyn kokonaisuus on oppaassa työkyky.
Kuntoutus työssä jaksamisen tukena
Kuntoutus ei ole ensimmäinen keino, kun jaksaminen horjuu. Työpaikan omat keinot, kuten työmäärän rajaus, tauot ja esihenkilön tuki, on koottu pilarioppaaseen työssä jaksaminen. Kiila-kuntoutus on tarkoitettu tilanteeseen, jossa työpaikan ja työterveyshuollon toimet eivät ole riittäneet ja kuormitus vaarantaa työkyvyn olennaisesti sairauden tai vamman lisäksi. Kiilaan voi hakea jo silloin, kun sairauden arvioidaan heikentävän työkykyä lähivuosina.
Jos työntekijä on jo sairauslomalla uupumuksen vuoksi, paluun vaiheet ovat oppaassa työuupumus ja sairausloma. Kiila-kuntoutus on Kelan mukaan tarkoitettu myös yrittäjille; perustajan omasta jaksamisesta kertoo opas yrittäjän jaksaminen.
Työnantajan muistilista kuntoutukseen
- Ota muutos työn sujumisessa puheeksi ajoissa varhaisen tuen mallin mukaisesti, ennen kuin poissaolot pitkittyvät.
- Pyydä työterveyshuoltoa arvioimaan työkyky ja kuntoutustarve sekä kertomaan, mikä reitti sopii.
- Kerro työntekijälle vaihtoehdoista, mutta jätä hakeminen hänelle; poikkeus on Kiila-kurssi, jonka työnantaja hakee.
- Sovi kirjallisesti kuntoutuspäivien vapaasta, palkanmaksusta ja tavoitettavuudesta.
- Jos maksat palkkaa, hae kuntoutusrahaa 6 kuukauden kuluessa kuntoutuksen alusta ja pyydä ilmoitus KU 114, kun kuntoutuksen järjestää työterveyshuolto.
- Toteuta kuntoutuksessa sovitut muutokset työhön ja nimeä yhteyshenkilö työterveyshuoltoon.
- Arvioi tilanne kuntoutuksen jälkeen: paluu, osa-aikatyö tai seuraava vaihe työterveyshuollon kanssa.
StartHealth hoitaa pienten yritysten lakisääteistä työterveyshuoltoa, johon työterveyshuoltolain mukaan kuuluu myös kuntoutukseen ohjaaminen. Pakettien sisältö on palvelusivulla.
Usein kysytyt kysymykset
Kuka hakee Kelan kuntoutusta työntekijälle?
Työntekijä hakee Kelan kuntoutusta yleensä itse, ja hakemukseen tarvitaan lääkärin lausunto. Poikkeus on Kiila-kurssi, jota työnantaja voi hakea työntekijöilleen Kelan asiointipalvelussa, minkä jälkeen työntekijät hakevat kurssipaikkaa. Työnantaja voi kertoa vaihtoehdoista ja täyttää Kiila-hakemuksen ammatillisen selvityksen yhdessä työntekijän kanssa.
Maksetaanko Kelan kuntoutusraha työnantajalle?
Kyllä, jos työnantaja maksaa kuntoutuksen ajalta palkkaa ja kuntoutus estää työnteon vähintään 4 tunnin ajan matkoineen. Jos kuntoutus on palkatonta, kuntoutusraha maksetaan työntekijälle. Työnantaja hakee rahaa 6 kuukauden kuluessa kuntoutuksen alkamisesta.
Mitä eroa on Kelan ja työeläkelaitoksen ammatillisella kuntoutuksella?
Työeläkelaitos järjestää ammatillista kuntoutusta työelämässä oleville, kun työkyvyttömyyseläkkeen uhka on lähivuosina todennäköinen ja viiden vuoden työansiot ylittävät rajan. Kela järjestää ammatillista kuntoutusta erityisesti nuorille ja työttömille, joilla on vähän työkokemusta.
Mikä on Kiila-kuntoutus ja kenelle se sopii?
Kiila-kuntoutus on Kelan maksutonta ammatillista kuntoutusta työntekijälle tai yrittäjälle, jonka työkykyä jaksamisvaikeudet ja kuormitus vaarantavat sairauden lisäksi. Se kestää yleensä 1–1,5 vuotta ja sisältää valmennustapaamisia ja ryhmäpäiviä, ja mukana ovat myös esihenkilö ja työterveyshuolto.
Kertooko Kela työnantajalle, mihin kuntoutukseen työntekijä osallistuu?
Ei. Kelan mukaan kuntoutuspäätös ja sen sisältö ovat työntekijän terveydentilaan liittyviä tietoja, joten Kela ei kerro niitä työnantajalle. Työnantaja sopii työntekijän kanssa poissaoloista ja työjärjestelyistä.
Maksaako Kela kuntoutusrahaa tyky-toiminnan ajalta?
Ei. Kelan mukaan työkykyä ylläpitävä tyky-toiminta sekä loma- ja virkistystoiminta eivät ole kuntoutusrahaan oikeuttavaa kuntoutusta. Kuntoutusrahaa voi saada Kelan, työterveyshuollon tai hyvinvointialueen myöntämän kuntoutuksen ajalta.
Lähteet
Lähteet
Lähteet tarkistettu 16.11.2026. Tämä on toimituksellinen opas; kliininen tarkistus on kesken, eikä teksti ole yksittäistä yritystä tai henkilöä koskevaa neuvontaa.
- Finlex: Työterveyshuoltolaki 1383/2001, ajantasainen säädös (10 a ja 12 §)
- Finlex: Työntekijän eläkelaki 395/2006, ajantasainen säädös (25–28 §)
- Kela: Kuntoutusvaihtoehdot, työnantajat (päivitetty 26.9.2026)
- Kela: Kuntoutusraha, työnantajat
- Kela: Kiila-kuntoutus työntekijöille, työnantajat (päivitetty 1.10.2026)
- Kela: Kiila-kuntoutus työssä oleville (päivitetty 13.10.2026)
- Kela: Kuntoutusraha (päivitetty 16.10.2026)
- Kela: Ammatillinen kuntoutus
- Kela: Harkinnanvarainen kuntoutus (päivitetty 2.10.2026)
- Kela: Kuntoutuspsykoterapia
- Työeläke.fi: Kuntoutus, reitti takaisin työelämään
- Työterveyslaitos: Työhön paluun tuki