Ammattitauti: määritelmä, ilmoitus ja työnantajan rooli
Toimituksellinen päivitys 16.11.2026
Toimitus: StartHealth (yleinen työnantajaopas, lääketieteellinen tarkistus kesken)
Ammattitauti on työtapaturma- ja ammattitautilain 459/2015 26 §:n mukaan sairaus, joka on todennäköisesti pääasiallisesti aiheutunut työntekijälle altistumisesta fysikaaliselle, kemialliselle tai biologiselle tekijälle työssä. Kun lääkäri perustellusti epäilee ammattitautia, hänen on ilmoitettava siitä työsuojeluviranomaiselle, ja työnantajan on ilmoitettava ammattitaudista vakuutusyhtiölleen viipymättä ja viimeistään kymmenen arkipäivän kuluessa siitä, kun se sai tiedon asiasta. Korvauksesta päättää vakuutusyhtiö, ei työnantaja eikä työsuojeluviranomainen.
Tämä opas on perustajalle tai operatiiviselle vastuuhenkilölle 5–25 hengen yrityksessä, jossa tehdään toimisto-, IT- tai asiantuntijatyötä. Yleisimpien ammattitautien altisteita, kuten kovaa melua, asbestia tai kemikaaleja, on tällaisessa työssä harvoin, mutta epäily voi tulla eteen esimerkiksi sisäilman vuoksi, ja silloin työnantajalla on omat tehtävänsä. Äkillisistä vahingoista kertoo opas työtapaturma, ja pakollinen vakuutus on kuvattu oppaassa työnantajan lakisääteiset vakuutukset. Diagnooseista ja hoidosta päättää aina lääkäri.
Tällä sivulla
Mikä on ammattitauti ammattitautilain mukaan?
Arkikielen ammattitautilaki tarkoittaa nykyään työtapaturma- ja ammattitautilakia 459/2015, joka korvasi aiemman ammattitautilain vuoden 2016 alussa. Lain määritelmässä on kolme ehtoa:
- Altiste on fysikaalinen, kemiallinen tai biologinen. Esimerkiksi melu, tärinä, pölyt, kemikaalit ja mikrobit ovat tällaisia tekijöitä.
- Altistuminen on tapahtunut työssä. Kotona tehtävässä työssä edellytyksenä on, että altistus johtuu työtehtävistä (26 §).
- Syy-yhteys on todennäköinen ja pääasiallinen. Sairauden toteaminen ammattitaudiksi edellyttää lääketieteellistä tutkimusta, jossa on käytettävissä riittävä tieto työolosuhteista ja altistuksesta.
Ammattitautiluettelo. Lain 27 §:n nojalla annetussa valtioneuvoston asetuksessa ammattitautiluettelosta 769/2015 luetellaan fysikaalisia, kemiallisia ja biologisia tekijöitä ja niihin liittyviä tyypillisiä sairauksia. Luettelon sairaus korvataan ammattitautina, kun työntekijän osoitetaan altistuneen tekijälle niin paljon, että se on voinut pääasiallisesti aiheuttaa sairauden, eikä syy ole selvästi muu. Työsuojeluhallinnon ammattitautisivun mukaan sairaus voidaan korvata ammattitautina, vaikka sitä ei mainita asetuksessa, jos syy-yhteys altistavaan tekijään on osoitettavissa riittävällä todennäköisyydellä.
Erityissäännöt. Sormien, ranteen ja kyynärvarren jännetulehdus ja olkaluun sivunastan tulehdus korvataan ammattitautina, jos työntekijä on ennen oireita tehnyt yläraajaa kuormittavia, tavan takaa toistuvia työliikkeitä, jotka ovat yksipuolisia tai työntekijälle outoja (28 §). Rannekanavaoireyhtymälle on oma pykälänsä (29 §), ja myös muun sairauden olennainen paheneminen voidaan korvata, jos sen aiheuttaa sama työn altiste (30 §).
Psyykkinen kuormitus ei ole ammattitauti. Tapaturmavakuutuskeskuksen ammattitautisivun mukaan psyykkisen tekijän aiheuttamat sairaudet eivät ole korvattavia ammattitauteja. Työuupumuksen kysymykset ovat oppaassa työuupumus ja sairausloma.
Ammattitauti, työperäinen sairaus vai työtapaturma: mikä ero?
Työterveyslaitoksen ammattitautisivun mukaan työperäiset sairaudet käsittävät ammattitaudit ja osittain työperäiset sairaudet, joiden synnyssä työllä on osuutta mutta joiden pääasiallinen syy se ei ole. Kaikki työperäiset sairaudet eivät siis ole korvattavia ammattitauteja.
| Käsite | Mitä se tarkoittaa | Korvataanko työnantajan vakuutuksesta? | Lähde |
|---|---|---|---|
| Ammattitauti | Sairaus, jonka todennäköinen pääasiallinen syy on työn fysikaalinen, kemiallinen tai biologinen tekijä | Kyllä, kun vakuutusyhtiö toteaa ammattitaudin | Laki 459/2015, 26–29 § |
| Työssä paheneva sairaus | Muun sairauden olennainen paheneminen, jonka aiheuttaa sama työn altiste | Kyllä, olennaisen pahenemisen ajalta | Laki 459/2015, 30 § |
| Työperäinen sairaus | Sairaus, jonka syntyyn työ on vaikuttanut, mutta työ ei välttämättä ole pääasiallinen syy | Vain jos se täyttää ammattitaudin ehdot | Työterveyslaitos; Tapaturmavakuutuskeskus |
| Työtapaturma | Ulkoisesta tekijästä johtuva äkillinen ja odottamaton tapahtuma työssä | Kyllä, omien ehtojensa mukaan | Laki 459/2015, 17 ja 20 § |
| Työliikekipeytyminen | Lihaksen tai jänteen äkillinen kipeytyminen yksittäisessä kuormittavassa työliikkeessä | Kyllä, enintään kuuden viikon ajalta | Laki 459/2015, 33 § |
Kuka tekee ammattitauti-ilmoituksen ja kenelle?
Ammattitautiepäilyssä kulkee kaksi eri ilmoitusta. Lääkärin ammattitauti-ilmoitus menee työsuojeluviranomaiselle, joka valvoo työoloja. Työnantajan ilmoitus menee vakuutusyhtiölle, joka ratkaisee korvaukset. Molemmat ilmoitukset ovat lakisääteisiä.
| Kuka ilmoittaa | Kenelle | Milloin | Lähde |
|---|---|---|---|
| Työntekijä | Työnantajalle tai tämän edustajalle | Heti, kun se on olosuhteet huomioon ottaen mahdollista | Laki 459/2015, 110 § |
| Lääkäri | Työsuojeluviranomaiselle eli Lupa- ja valvontaviraston työsuojeluosastolle | Viipymättä, kun lääkäri perustellusti epäilee ammattitautia; salassapito ei estä ilmoitusta | Laki 44/2006, 46 a § |
| Työnantaja | Vakuutusyhtiölle, jossa työtapaturma- ja ammattitautivakuutus oli voimassa | Viipymättä ja viimeistään kymmenen arkipäivän kuluessa tiedon saamisesta | Laki 459/2015, 111 ja 113 § |
| Työntekijä tai terveydenhuolto | Vakuutuslaitokselle, jos työnantajan ilmoitusta ei ole tehty | Korvausasia on saatettava vireille viiden vuoden kuluessa siitä, kun lääkäri on ensimmäisen kerran arvioinut sairauden johtuvan työstä | Laki 459/2015, 112 ja 116 § |
Lääkärin ilmoitus. Ilmoituksesta käyvät ilmi muun muassa sairastuneen ja työnantajan tiedot, altistumisen laatu ja kesto sekä tieto sairaudesta. Työsuojeluviranomainen toimittaa tiedot Työterveyslaitokselle työperäisten sairauksien rekisteriä varten (46 a §). Työsuojeluhallinnon ohjeen ammattitauti-ilmoituksesta mukaan ilmoitus on tallennettava Kanta-palveluihin 1.10.2026 alkaen, ja viranomainen arvioi, onko ilmoituksen perusteella syytä selvittää työpaikan olosuhteita esimerkiksi työsuojelutarkastuksella. Sama ohje korostaa, että työsuojeluviranomainen ei ota kantaa ammattitaudin määrittelyyn eikä korvauksiin.
Työnantajan ilmoitus vakuutusyhtiölle. Ammattitautiepäilyn ja vakuutusyhtiön suhde on yksinkertainen: korvausasia tulee vireille, kun vakuutusyhtiö saa työnantajan ilmoituksen (112 §). Tapaturmavakuutuskeskuksella on erillinen lomake ammattitaudista ilmoittamiseen. Jos asia on tullut vireille muuta kautta, vakuutusyhtiö pyytää työnantajaa toimittamaan ilmoituksen viipymättä. Vakuutusyhtiön on aloitettava selvittäminen viimeistään seitsemän arkipäivän kuluessa vireilletulosta (119 §).
Mitä ammattitaudista korvataan ja kuka maksaa?
Ammattitaudin korvaa se vakuutusyhtiö, jossa työnantajan vakuutus oli voimassa ammattitaudin ilmenemispäivänä. Ilmenemispäivä on lain 31 §:n mukaan päivä, jona työntekijä ensimmäisen kerran hakeutui lääkärin tutkittavaksi sittemmin ammattitaudiksi todetun sairauden vuoksi. Jos hän ei ole enää samassa työssä, korvausvelvollisuus määräytyy sen työn mukaan, jossa altistuminen pääasiallisesti tapahtui (32 §).
- Tutkimukset. Tarpeellisen lääkärissäkäynnin ja lääkärin tekemän tai määräämän tutkimuksen kulut korvataan, vaikka sairaus ei osoittautuisi korvattavaksi (38 §).
- Ammattitauti korvaus. Työterveyslaitoksen oppaan sosiaaliturvasta ammattitautia epäiltäessä mukaan korvattavia ovat muun muassa sairaanhoito, lääkkeet, matkakulut, ansionmenetys, ammatillinen kuntoutus ja pysyvästä haitasta maksettava haittaraha.
- Päiväraha ja palkka. Päivärahaa maksetaan, jos työkyvyttömyys kestää vähintään kolme peräkkäistä päivää vahinkopäivää lukuun ottamatta (56 §). Jos työnantaja on maksanut samalta ajalta palkkaa, korvaus maksetaan työnantajalle enintään maksetun palkan määräisenä (139 §).
- Työnantaja ei ole asianosainen. Korvausasiassa asianosainen on työntekijä, ei työnantaja (117 §).
Vakuutuksen puuttuminen ei vie työntekijältä korvausta: vakuuttamattomassa työssä ilmoitus tehdään Tapaturmavakuutuskeskukselle (113 §). Pakollisen vakuutuksen rajat ovat oppaassa työnantajan lakisääteiset vakuutukset.
Voiko toimistotyössä saada ammattitaudin?
Voi, jos laissa mainitut ehdot täyttyvät, mutta tavallisimmat ammattitaudit syntyvät muissa töissä. Tapaturmavakuutuskeskuksen ammattitautitilaston mukaan Suomessa kirjattiin vuonna 2022 Työperäisten sairauksien rekisteriin 3 856 ammattitautia tai ammattitautiepäilyä, joista vahvistettuja ammattitauteja oli 2 576. Yleisin oli COVID-19-infektio, jota todettiin eniten sosiaali- ja terveydenhuollossa. Muuten yleisimpiä ovat meluvammat, hengitystieallergiat, ihosairaudet, asbestisairaudet ja yläraajojen rasitusvammat.
Toimistotyössä kysymys nousee yleensä kolmessa tilanteessa:
- Sisäilma. Kosteusvauriomikrobit ovat biologinen tekijä, mutta syy-yhteys pitää osoittaa tutkimuksella. Korkeimman oikeuden ratkaisussa KKO:2019:43 työntekijän astman ei katsottu todennäköisesti pääasiallisesti aiheutuneen työpaikan kosteusvauriomikrobeista. Työnantajan toimet on koottu oppaaseen sisäilmaongelma työpaikalla.
- Yläraajojen rasitus. Laki ei mainitse näyttöpäätetyötä. Ratkaisevaa on 28 §:n mukaan se, ovatko työliikkeet olleet yläraajaa kuormittavia, tavan takaa toistuvia ja yksipuolisia tai työntekijälle outoja, ja sen arvioi vakuutusyhtiö lääketieteellisen selvityksen perusteella. Ennaltaehkäisy kuuluu ergonomiaan.
- Tartuntataudit. Biologinen altiste voi olla ammattitaudin syy, kun tartunta liittyy työhön. Vuoden 2022 COVID-19-tapauksia todettiin tilaston mukaan eniten sosiaali- ja terveydenhuollossa.
Mitä työnantaja tekee, kun työntekijällä epäillään ammattitautia?
- Ohjaa työntekijä työterveyshuoltoon, joka arvioi työn terveydellisen merkityksen ja ohjaa tarvittaessa lisätutkimuksiin.
- Tee ilmoitus vakuutusyhtiölle viimeistään kymmenen arkipäivän kuluessa siitä, kun sait tiedon epäilystä, ja anna työntekijälle vakuutusyhtiön tiedot.
- Anna työterveyshuollolle ja vakuutusyhtiölle tiedot työstä, työoloista ja altisteista; työterveyshuoltolain 15 § velvoittaa kertomaan myös ammattitaudeista.
- Käsittele terveystietoja vain siltä osin kuin työn järjestäminen vaatii; rajat ovat oppaassa terveystiedot työpaikalla.
- Järjestä työ niin, ettei työntekijä altistu sairastuttavalle tekijälle, ja käytä työterveyshuollon asiantuntemusta.
- Päivitä riskien arviointi: työturvallisuuslain 10 §:n mukaan arvioinnissa on otettava huomioon esiintyneet ammattitaudit ja työperäiset sairaudet.
- Varaudu siihen, että työsuojeluviranomainen kysyy työoloista lääkärin ilmoituksen perusteella, ja pidä asiakirjat saatavilla.
- Sovi työssä jatkamisesta työkykyneuvottelussa, ja selvitä tarvittaessa kuntoutuksen mahdollisuudet.
Työsuojeluhallinnon mukaan työnantajan on huomioitava sairauden aiheuttanut vaaratekijä kaikkien työntekijöiden kannalta: tekijä poistetaan tai vaara vähennetään mahdollisimman alhaiselle tasolle, ja toimien vaikutusta seurataan.
Mikä on työterveyshuollon rooli ammattitautiepäilyssä?
Työterveyshuoltolain 12 §:n mukaan työterveyshuoltoon kuuluu työperäisten terveysvaarojen ja -haittojen selvittäminen, arviointi ja seuranta sekä toimenpide-ehdotukset työn terveellisyyden parantamiseksi. Käytännössä työterveyshuolto tuntee työpaikan työpaikkaselvityksen kautta, ja juuri tätä tietoa lääkäri tarvitsee arvioidessaan, voiko oire liittyä työhön. Ammattitautien selvittely tehdään Työterveyslaitoksen mukaan useimmiten erikoissairaanhoidossa, työlääketieteen poliklinikoilla tai Työterveyslaitoksella.
StartHealth hoitaa pienten yritysten lakisääteisen työterveyshuollon. Pakettien sisältö on palvelusivulla, ja hinnat ovat hinnoittelusivulla.
Usein kysytyt kysymykset
Mitä ammattitauti tarkoittaa laissa?
Työtapaturma- ja ammattitautilain mukaan ammattitauti on sairaus, joka on todennäköisesti pääasiallisesti aiheutunut altistumisesta fysikaaliselle, kemialliselle tai biologiselle tekijälle työssä. Toteaminen edellyttää lääketieteellistä tutkimusta, jossa on tieto työoloista ja altistuksesta.
Kuka tekee ammattitauti-ilmoituksen työsuojeluviranomaiselle?
Ilmoituksen tekee lääkäri, joka perustellusti epäilee ammattitautia tai muuta työstä johtuvaa sairautta. Ilmoitus tehdään viipymättä Lupa- ja valvontaviraston työsuojeluosastolle, eikä salassapito estä sitä. Työnantaja ilmoittaa samasta asiasta erikseen vakuutusyhtiölle.
Missä ajassa työnantajan on ilmoitettava ammattitaudista vakuutusyhtiölle?
Viipymättä ja viimeistään kymmenen arkipäivän kuluessa siitä, kun työnantaja sai tiedon asiasta. Ilmoitus tehdään siihen vakuutusyhtiöön, jossa työtapaturma- ja ammattitautivakuutus oli voimassa.
Kuka maksaa ammattitautiepäilyn tutkimukset?
Ammattitautiepäilyn selvittämiseksi tarpeellisen lääkärissäkäynnin ja lääkärin määräämien tutkimusten kulut korvaa työnantajan vakuutusyhtiö. Ne korvataan, vaikka sairaus ei osoittautuisi ammattitaudiksi.
Onko työperäinen sairaus sama asia kuin ammattitauti?
Ei ole. Työperäinen sairaus on laajempi käsite, johon kuuluvat myös sairaudet, joiden synnyssä työllä on osuutta mutta joiden pääasiallinen syy se ei ole. Vakuutuksesta korvataan vain sairaus, joka täyttää ammattitaudin ehdot.
Voiko ammattitaudista hakea korvausta vielä vuosien päästä?
Korvausasia on saatettava vireille viiden vuoden kuluessa siitä päivästä, jolloin lääkäri ensimmäisen kerran arvioi sairauden johtuvan työstä. Myöhemminkin asia voidaan ottaa käsittelyyn, jos viive ei johdu työntekijästä ja tutkimatta jättäminen olisi kohtuutonta.
Lähteet
Lähteet
Lähteet tarkistettu 16.11.2026. Tämä on toimituksellinen opas; kliininen tarkistus on kesken, eikä teksti ole yksittäistä yritystä tai henkilöä koskevaa neuvontaa.
- Finlex: Työtapaturma- ja ammattitautilaki 459/2015, ajantasainen säädös (15, 17, 20, 26–33, 38, 56, 110–113, 116, 117, 119 ja 139 §)
- Finlex: Valtioneuvoston asetus ammattitautiluettelosta 769/2015
- Finlex: Laki työsuojelun valvonnasta ja työpaikan työsuojeluyhteistoiminnasta 44/2006, ajantasainen säädös (46 a §)
- Finlex: Työterveyshuoltolaki 1383/2001, ajantasainen säädös (12 ja 15 §)
- Finlex: Työturvallisuuslaki 738/2002, ajantasainen säädös (10 §)
- Työsuojeluhallinto: Ammattitaudit ja työperäiset sairaudet (päivitetty 9.11.2026)
- Työsuojeluhallinto: Ammattitauti-ilmoitus
- Tapaturmavakuutuskeskus: Mikä on ammattitauti?
- Tapaturmavakuutuskeskus: Ammattitautitilasto
- Työterveyslaitos: Ammattitaudit
- Työterveyslaitos: Sosiaaliturva ammattitautia epäiltäessä (päivitetty 12.5.2025)