Etätyö ulkomailla: työnantajan muistilista ja A1-todistus

    Toimituksellinen päivitys 17.11.2026

    Toimitus: StartHealth (yleinen työnantajaopas, lääketieteellinen tarkistus kesken)

    Etätyö ulkomailla kuuluu Eläketurvakeskuksen mukaan lähtökohtaisesti sen maan sosiaaliturvaan, jossa työ fyysisesti tehdään, ja silloin sosiaalivakuutusmaksut maksetaan työskentelymaahan. Suomen sosiaaliturvassa työntekijä voi pysyä vain, jos etätyö on tilapäistä ja työnantaja hakee hänelle A1-todistuksen tai vastaavan todistuksen. Siksi työnantajan kannattaa sopia maasta ja kestosta ennen kuin työntekijä lähtee, ei vasta jälkikäteen.

    Opas on 5–25 hengen startupin tai kasvuyhtiön perustajalle, jonka työntekijä haluaa tehdä töitä esimerkiksi talven Espanjassa, viikon workationin tai pidemmän jakson puolison työn takia. Suomessa tehtävän etätyön vastuut käydään läpi oppaassa etätyö ja työnantajan vastuut, ja tilanne, jossa ulkomailla asuva henkilö tulee töihin Suomeen, oppaassa ulkomaisen työntekijän palkkaaminen.

    Tällä sivulla

    Mitä työnantajan pitää ratkaista ennen etätyötä ulkomailla?

    Eläketurvakeskuksen mukaan työnantaja päättää, missä etätyötä saa tehdä, eikä sillä ole merkitystä, kumman aloitteesta järjestely syntyy. Ratkaisevaa on maa ja kesto. Eläketurvakeskuksen muistilistassa työnantaja

    • sopii työntekijän kanssa, mihin maahan ja kuinka pitkäksi aikaa etätyö tehdään
    • selvittää, kuuluuko työntekijä Suomen vai työskentelymaan sosiaaliturvaan
    • hakee tarvittaessa A1-todistuksen Eläketurvakeskuksesta
    • sopii tarvittaessa ulkomaantyön vakuutuspalkasta
    • selvittää muut velvoitteet, kuten verotuksen ja työluvat.

    Sama logiikka koskee ulkomaille lähetettyä työntekijää ja työmatkoja: Eläketurvakeskuksen mukaan ulkomailla tehtävään etätyöhön sovelletaan samoja sosiaaliturvasääntöjä kuin lähetettyyn työntekijään. Etätyö ulkomailta suomalaiselle työnantajalle ei siis ole vapaa-ajan asia, vaikka se tehtäisiin lomakohteesta.

    Mikä on A1-todistus ja milloin sitä tarvitaan?

    A1-todistus osoittaa, minkä maan sosiaaliturvaan ulkomailla työskentelevä kuuluu. Eläketurvakeskuksen mukaan todistus on maksuton, työnantaja hakee sen työntekijälleen, ja sitä voi hakea enintään kuusi kuukautta etukäteen. A1-todistus koskee työtä EU- ja ETA-maissa, Sveitsissä ja Isossa-Britanniassa. Sosiaaliturvasopimusmaihin, kuten Yhdysvaltoihin, Kanadaan ja Japaniin, haetaan vastaava todistus.

    Todistuksen voi hakea myös jälkikäteen, jos etätyö on jo alkanut tai päättynyt. Ehdot eivät kuitenkaan välttämättä enää täyty, jos maksuja on jo maksettu toiseen maahan. Muutaman päivän matkalle suomalaisen työnantajan palveluksessa A1-todistusta ei yleensä tarvita, ellei työskentelymaa sitä edellytä, mutta sen voi hakea matkan kestosta riippumatta.

    Ilman A1-todistusta ulkomailla työskentelevä ei kuulu Suomen sosiaaliturvaan. Eläketurvakeskuksen mukaan seuraukset ovat käytännössä nämä: toisen maan viranomainen voi vaatia maksut työskentelymaahan, työeläkettä ei kerry Suomessa, Kelan etuuksia ei välttämättä saa, eikä eurooppalainen sairaanhoitokortti ole voimassa. Matkavakuutus ei korvaa A1-todistusta.

    Päätöstaulukko: mitä etätyö ulkomailla vaatii tilanteittain?

    Taulukko kokoaa Eläketurvakeskuksen etätyöohjeen ja Verohallinnon pääsäännöt. Se on suunnistusapu, ei päätös yksittäisestä tapauksesta.

    TilanneSosiaaliturvaMitä työnantaja tekeeVerotus pääpiirteissä
    Lyhyt workation EU- tai ETA-maassaVoi jatkua Suomessa, kun työ on tilapäistä ja työntekijä oli vakuutettu Suomessa vähintään kuukauden juuri ennen lähtöäHakee A1-todistuksen työjaksolle; muutaman päivän matkalle sitä ei yleensä tarvita, ellei maa vaadiPalkka verotetaan yleensä Suomessa kuten ennenkin
    Pidempi etätyö EU- tai ETA-maassaVoi jatkua Suomessa enintään 2 vuotta; laskenta alkaa alusta, jos maa vaihtuuHakee A1-todistuksen, maksaa maksut Suomeen ja sopii vakuutuspalkasta, jos jakso ylittää 6 kuukauttaTyöskentelymaa voi saada verotusoikeuden, esimerkiksi verosopimuksen 183 päivän säännön perusteella
    Työntekijä asuu toisessa EU-maassa ja on osan ajasta SuomessaPuitesopimuksella Suomessa, jos etätyötä on vähintään 25 % mutta alle 50 % työajasta ja molemmat maat soveltavat sopimustaSopii sopimuksen soveltamisesta ja hakee A1-todistuksen, enintään 3 vuodeksi kerrallaanSelvitä Verohallinnosta, koska asuinmaa vaikuttaa verotukseen
    Etätyö sosiaaliturvasopimusmaassaVoi jatkua Suomessa tilapäisessä työssä; enimmäisaika 3–5 vuotta maasta riippuenHakee Eläketurvakeskukselta todistuksen ja maksaa maksut Suomeen; työskentelymaa voi vaatia myös omia maksujaanTyöskentelymaan oikeus verottaa riippuu verosopimuksesta
    Etätyö maassa, jonka kanssa Suomella ei ole sopimustaTodistusta ei myönnetä; työntekijä vakuutetaan TyEL:n mukaan Suomessa ja muut maksut maksetaan yleensä SuomeenIlmoittaa työskentelystä Kelaan ja selvittää työskentelymaan omat maksutTyöskentelymaa voi verottaa; kaksinkertainen verotus poistetaan Suomessa
    Pysyvä muutto ulkomailleEi voi jatkua SuomessaJärjestää sosiaaliturvan työskentelymaan sääntöjen mukaanSelvitä työntekijän verotus ja yrityksen velvoitteet Verohallinnosta ja työskentelymaan viranomaisilta

    Rajat ylittävää etätyötä koskeva puitesopimus on tarkoitettu tilanteeseen, jossa työntekijä asuu toisessa EU-maassa ja tekee osan työstä Suomessa työnantajan tiloissa. Sitä soveltavat vain osa EU-maista, eikä työtä saa tehdä muissa maissa. Suomessa asuvan työntekijän workationiin sitä ei sovelleta.

    Workation on yhdistelmä etätyötä ja lomaa. Eläketurvakeskuksen esimerkissä työntekijä tekee Espanjassa kahden kuukauden etätyöjakson ja pitää siellä kuukauden kesäloman. A1-todistus haetaan vain työjaksolle, ja loman ajaksi työntekijä huolehtii itse matka- ja tapaturmavakuutuksesta sekä varmistaa, että eurooppalainen sairaanhoitokortti on voimassa.

    Lähetetty työntekijä vai etätyö: mitä Kelalle ilmoitetaan?

    Lähetetty työntekijä on työntekijä, jonka suomalainen työnantaja lähettää tilapäisesti töihin toiseen maahan. Eläketurvakeskuksen mukaan EU-maahan lähetetty voi kuulua Suomen sosiaaliturvaan enintään kaksi vuotta. Jos työ kestää 2–5 vuotta, työnantajan on haettava poikkeusta samalla A1-hakemuksella, ja työskentelymaan on hyväksyttävä se.

    Kelan työnantajaohjeen mukaan Kela saa tiedon A1-todistuksesta suoraan Eläketurvakeskukselta, joten EU- ja ETA-maiden osalta työnantajan ei tarvitse tehdä erillistä ilmoitusta Kelaan. Muiden kuin sopimusmaiden osalta Kela ratkaisee työnantajan ilmoituksen perusteella, kuuluuko työntekijä Suomen sosiaaliturvaan. Työnantaja ilmoittaa asiasta Työnantajan päiväraha- ja korvauspalvelussa tai lomakkeella Y 38T, ja työntekijä tekee lisäksi oman ilmoituksensa. Ilmoitukset kannattaa tehdä ajoissa ennen lähtöä, koska käsittely vie aikaa.

    Muutoksista ilmoitetaan Eläketurvakeskukselle: jos jakso keskeytyy tai päättyy, työntekijä jää maahan pysyvästi tai työskentelymaa vaihtuu, tarvitaan uusi todistus. Kelan mukaan ulkomaille muuttava menettää yleensä oikeuden Kelan etuuksiin, jos oleskelun on tarkoitus kestää yli kuusi kuukautta, mutta lähetetyt työntekijät voivat säilyttää oikeuden pidempään.

    Miten vakuutukset ja maksut hoidetaan?

    Kun työntekijä kuuluu Suomen sosiaaliturvaan, työnantaja maksaa Eläketurvakeskuksen mukaan lakisääteiset maksut Suomeen kuten ennenkin: TyEL-maksun, tapaturmavakuutusmaksun, työttömyysvakuutusmaksun ja sairausvakuutusmaksun. Jos ulkomaantyö kestää yli kuusi kuukautta, työntekijälle on sovittava vakuutuspalkka. Jos lyhyeksi suunniteltu jakso venyy yli kuuden kuukauden, vakuutuspalkka määritetään takautuvasti ulkomaantyön alusta.

    Työtapaturma- ja ammattitautilain 14 §:n mukaan lakia sovelletaan ulkomailla tehtävään työhön, jos työntekijä kuuluu EU:n sosiaaliturva-asetusten tai sosiaaliturvasopimuksen perusteella Suomen lainsäädännön piiriin. Sopimuksettomassa maassa laki koskee suomalaisen työnantajan lähettämää työntekijää, kun työsuhde suomalaiseen yritykseen jatkuu ja työntekijä kuului lähtiessään Suomen sosiaaliturvaan. Ilmoita siis vakuutusyhtiölle ennen lähtöä, missä ja kuinka kauan työntekijä työskentelee. Vakuutuksista kokonaisuutena kertoo opas työnantajan vakuutukset.

    Etätyön rajaus pätee ulkomaillakin. Tapaturmavakuutuskeskuksen mukaan etätyössä korvataan vain työnteon yhteydessä sattuneet tapaturmat, ei esimerkiksi lounastauolla sattunutta haavaa. Lain 204 §:n mukaan suomalainen työnantaja voi tietyin edellytyksin ottaa ulkomailla työskentelevälle vapaaehtoisen työajan vakuutuksen. Jos jotain sattuu, toimi kuten oppaassa työtapaturma kerrotaan.

    Miten etätyö ulkomailla verotetaan?

    Verotus on oma kokonaisuutensa, ja yksityiskohdat kannattaa tarkistaa Verohallinnosta ennen kuin järjestelystä sovitaan. Pääpiirteet ovat nämä:

    • Kuuden kuukauden sääntö ei yleensä koske etätyötä. Verohallinnon mukaan sääntö ei yleensä sovellu ulkomailla tehtyyn etätyöhön, koska ulkomailla oleskelu ei johdu työstä.
    • 183 päivän raja. Monen verosopimuksen mukaan työskentelymaa voi verottaa palkkaa, jos työntekijä oleskelee siellä yli 183 päivää sopimuksessa määrättynä ajanjaksona. Kaksinkertainen verotus poistetaan Suomessa, ja sen voi ottaa huomioon jo verokortilla.
    • Kiinteä toimipaikka. Verohallinnon työnantajaohjeen mukaan kiinteä toimipaikka tuo yleensä mukanaan työnantaja- ja verovelvoitteita työskentelymaassa. Tarkista tilanne työskentelymaan veroviranomaiselta, erityisesti pitkäaikaisessa työskentelyssä.

    Miten työturvallisuus ja työaika hoidetaan ulkomailla?

    Työturvallisuuslain 5 §:n mukaan lakia sovelletaan myös työhön, jota työntekijä sopimuksen mukaan tekee kotonaan tai muussa valitsemassaan paikassa, ja työnantajan rajalliset vaikutusmahdollisuudet otetaan huomioon. Työsuojeluhallinnon etätyösivu ei käsittele ulkomaille erikseen, mutta sen pääsäännöt ovat käyttökelpoisia: etätyö on lähtökohtaisesti työaikalain piirissä ja edellyttää työajan seurantaa, ja työnantajan on seurattava järjestelmällisesti haitallista kuormitusta.

    Ulkomailla tavallisimmat riskit ovat arkisia: sohvalla tai hotellihuoneessa tehtävä työ, aikaeron venyttämät päivät ja yhteydet, joiden tietoturvasta ei ole varmuutta. Sopikaa työpisteestä samaan tapaan kuin kotona, ja käyttäkää opasta etätyön ergonomia. Kuormituksen ja yksinäisyyden merkkejä käsittelee opas etätyö ja jaksaminen.

    Mitä työterveyshuolto kattaa, kun työntekijä on ulkomailla?

    Työsuhde ja työnantajan velvollisuus järjestää ehkäisevä työterveyshuolto jatkuvat. Työterveyshuoltolain 2 §:n mukaan lakia sovelletaan työhön, jossa työnantajan on noudatettava työturvallisuuslakia. Käytännössä ulkomaanjakso vaikuttaa työterveyshuoltoon kolmella tavalla:

    • Etäasiointi voi jatkua. Kelan mukaan se korvaa myös etäpalveluna, kuten videoyhteydellä, annettuja työterveyshuollon palveluja. Sovi palveluntuottajan kanssa, mitkä palvelut ovat käytettävissä ulkomailta. Etäasioinnin käytännöt kuvataan oppaassa työterveys etänä.
    • Terveystarkastukset ja selvitykset. Ajoita tarkastukset, joihin kuuluu mittauksia tai näytteitä, Suomessa olon ajalle. Kuvaa pidemmät ulkomaanjaksot työpaikkaselvityksen lähtötiedoissa. Kelan mukaan työmatkojen vuoksi välttämättömien rokotusten kustannukset korvataan, kun tarvearvio perustuu työpaikkaselvitykseen.
    • Sairaanhoito ulkomailla ei ole työterveyshuoltoa. Äkillinen sairaus tai tapaturma hoidetaan paikallisesti, eurooppalaisella sairaanhoitokortilla, matkavakuutuksella tai työtapaturmana vakuutuksen kautta. Ilman A1-todistusta eurooppalainen sairaanhoitokortti ei ole voimassa.

    StartHealthin etäpalvelut kattavat Suomen ja lähipalvelut ovat Helsingissä. StartHealth ei lupaa ulkomaille järjestettyä hoitoa, ja palvelujen rajat vahvistetaan tarjouksessa. Pakettien sisällön voit verrata palvelusivulla.

    Muistilista ennen kuin hyväksyt etätyön ulkomailla

    1. Kysy työntekijältä maa, kesto ja onko kyse lomaan yhdistetystä workationista, pidemmästä jaksosta vai muutosta.
    2. Tarkista Eläketurvakeskuksen ohjeesta, kuuluuko maa EU- ja ETA-maihin, sosiaaliturvasopimusmaihin vai sopimuksettomiin maihin.
    3. Varmista, että työntekijä on ollut vakuutettu Suomessa vähintään kuukauden juuri ennen lähtöä.
    4. Hae A1-todistus tai vastaava todistus Eläketurvakeskuksen asiointipalvelussa ennen lähtöä, enintään kuusi kuukautta etukäteen.
    5. Tee Kelalle ilmoitus, jos työ tehdään maassa, jonka kanssa Suomella ei ole sosiaaliturvasopimusta.
    6. Ilmoita vakuutusyhtiölle ulkomaanjaksosta ja sovi vakuutuspalkasta, jos jakso kestää yli kuusi kuukautta.
    7. Tarkista verotus Verohallinnon ohjeesta ja tarvittaessa työskentelymaan viranomaiselta.
    8. Kirjaa työaika, tavoitettavuus, tietoturva, työpiste ja paluupäivä etätyösopimukseen.
    9. Kerro työntekijälle, mitä työterveyshuolto kattaa ulkomailla ja mitä ei.

    Etätyöohjeen runko pienelle yritykselle

    Kun ensimmäinen työntekijä kysyy etätyöstä ulkomailla, sama kysymys tulee pian muiltakin. Lyhyt etätyöohje säästää jokaisen tapauksen erillisen selvittelyn:

    • Sallitut maat ja kesto. Esimerkiksi EU- ja ETA-maat, Sveitsi ja Iso-Britannia, enintään sovittu määrä viikkoja vuodessa. Muut maat ja pidemmät jaksot erillisellä hyväksynnällä.
    • Hakemus ja aikataulu. Pyyntö esihenkilölle vähintään kuukautta ennen lähtöä, jotta A1-todistus ja vakuutusasiat ehditään hoitaa.
    • Työaika. Suomen työaika tai sovitut ydinajat, tavoitettavuus ja työajan kirjaaminen.
    • Tietoturva. Yrityksen laitteet, suojattu yhteys ja julkisten verkkojen käyttö.
    • Vakuutukset ja terveys. Mitä työnantajan vakuutus kattaa, työntekijän oma matkavakuutus ja työterveyshuollon käyttö ulkomailta.
    • Työpiste ja jaksaminen. Ergonomian vähimmäistaso ja kuormituksesta kertominen.
    • Muutokset ja paluu. Velvollisuus kertoa, jos maa tai kesto muuttuu, ja oikeus perua järjestely.

    Usein kysytyt kysymykset

    Saako työntekijä tehdä etätyötä ulkomailta?

    Työnantaja päättää, missä etätyötä saa tehdä. Ennen hyväksyntää on selvitettävä maa ja kesto, koska niistä riippuu, kuuluuko työntekijä Suomen vai työskentelymaan sosiaaliturvaan ja mitä vakuutuksia ja veroja järjestelyyn liittyy.

    Kuka hakee A1-todistuksen ja mitä se maksaa?

    Työnantaja hakee A1-todistuksen työntekijälleen Eläketurvakeskuksesta, ja todistus on maksuton. Sitä voi hakea enintään kuusi kuukautta etukäteen ja tarvittaessa myös jälkikäteen. Jos työntekijällä on useita työnantajia, hän hakee todistuksen itse.

    Tarvitaanko A1-todistus lyhyelle workationille?

    Muutaman päivän matkalle suomalaisen työnantajan palveluksessa A1-todistusta ei yleensä tarvita, ellei työskentelymaa sitä edellytä. Pidemmälle etätyöjaksolle se haetaan, ja sen voi hakea kestosta riippumatta. Lomapäiviä todistus ei koske.

    Kuinka kauan työntekijä voi tehdä etätyötä EU-maassa Suomen sosiaaliturvassa?

    Eläketurvakeskuksen mukaan tilapäinen työskentely toisessa EU-maassa tarkoittaa enintään kahden vuoden jaksoa, ja laskenta alkaa alusta, jos maa vaihtuu. Pysyvä etätyö ulkomailla ei voi kuulua Suomen sosiaaliturvaan.

    Maksetaanko etätyöstä ulkomailla veroa Suomeen?

    Usein maksetaan, mutta se riippuu kestosta, maasta ja verosopimuksesta. Verohallinnon mukaan kuuden kuukauden sääntö ei yleensä sovellu ulkomailla tehtyyn etätyöhön. Työskentelymaa voi saada verotusoikeuden esimerkiksi yli 183 päivän oleskelun perusteella, ja kaksinkertainen verotus poistetaan Suomessa.

    Kattaako työterveyshuolto työntekijän ulkomailla?

    Ehkäisevä työterveyshuolto ja sovitut etäpalvelut voivat jatkua, ja Kela korvaa myös etäpalveluna annettuja työterveyshuollon palveluja. Ulkomailla tarvittava sairaanhoito ei ole työterveyshuoltoa, vaan se hoidetaan paikallisesti sairaanhoitokortilla, matkavakuutuksella tai tapaturmavakuutuksen kautta.

    Lähteet

    Lähteet

    Lähteet tarkistettu 17.11.2026. Tämä on toimituksellinen opas; tarkistus on kesken, eikä teksti ole yksittäistä yritystä tai henkilöä koskevaa oikeudellista, vero- tai vakuutusneuvontaa.