Kehityskeskustelu: pohja, kysymykset ja työssä jaksaminen
Toimituksellinen päivitys 16.11.2026
Toimitus: StartHealth (yleinen työnantajaopas, lääketieteellinen tarkistus kesken)
Kehityskeskustelu on esihenkilön ja työntekijän säännöllinen, kahdenkeskinen ja ennalta sovittu keskustelu työn tavoitteista, osaamisesta, työmäärästä ja jaksamisesta. Laki ei velvoita käymään kehityskeskusteluja: tarkistamissamme keskeisissä työlaeissa ei ole sellaista säännöstä, mutta työehtosopimus tai yrityksen oma käytäntö voi edellyttää niitä. Työnantajan on silti seurattava työn kuormitusta ja pyrittävä edistämään työntekijän kehittymistä, ja työsuojeluviranomaisen mukaan kehityskeskustelut ovat yksi hyvä keino seurata työyhteisön työkuormitusta.
Tämä opas on 5–25 hengen kasvuyhtiön perustajalle tai tiiminvetäjälle, jolla ei ole HR-osastoa. Saat pohjan, kysymykset työmäärästä ja jaksamisesta sekä ohjeen siihen, mitä tehdä, jos keskustelussa nousee huoli. Laajempi kuva työssä jaksamisesta on työssä jaksamisen oppaassa, ja kuormituksen syistä kertoo opas työstressi.
Tällä sivulla
Onko kehityskeskustelu pakollinen ja mitä laki sanoo?
Kehityskeskustelusta ei ole omaa lakia. Kävimme läpi työsopimuslain, työturvallisuuslain, työterveyshuoltolain, työaikalain ja yhteistoimintalain, eikä niissä ole velvollisuutta käydä kehityskeskusteluja. Tarkista kuitenkin alasi työehtosopimus ja omat sopimuksenne, koska niissä voi olla määräyksiä.
Kolme lain kohtaa tekee keskustelusta silti hyödyllisen:
- Kehittyminen. Työsopimuslain 2 luvun 1 §:n mukaan työnantajan on pyrittävä edistämään työntekijän mahdollisuuksia kehittyä kykyjensä mukaan työurallaan etenemiseksi.
- Kuormituksen selvittäminen. Työturvallisuuslain 10 §:n mukaan työnantajan on riittävän järjestelmällisesti selvitettävä ja tunnistettava työstä, työajoista ja työolosuhteista aiheutuvat haitta- ja vaaratekijät. Tämä on riskien arviointia.
- Toimiminen yksittäisen työntekijän kuormituksessa. Työturvallisuuslain 25 §:n mukaan, jos työntekijän todetaan kuormittuvan työssään terveyttään vaarantavalla tavalla, työnantajan on asiasta tiedon saatuaan ryhdyttävä toimiin kuormitustekijöiden selvittämiseksi sekä vaaran välttämiseksi tai vähentämiseksi.
Työsuojeluhallinnon psykososiaalisen kuormituksen sivun mukaan esihenkilöiden tehtävä on seurata työyhteisön tilaa, ja hyviä keinoja seurata työkuormitusta ovat esimerkiksi kehityskeskustelut, henkilöstökyselyt ja turvallisten työtapojen valvominen arkityössä. Kuormitustekijöistä kertoo tarkemmin opas psykososiaalinen kuormitus.
Mikä on kehityskeskustelun tarkoitus?
Kehityskeskustelu katsoo eteenpäin: mitä on saatu aikaan, mitä seuraavaksi tavoitellaan, mitä osaamista tarvitaan ja onko työmäärä kestävä. Se ei ole palkkaneuvottelu, varoitus eikä terveystarkastus. Kun nämä pidetään erillään, työntekijän on helpompi puhua avoimesti.
Pienessä yrityksessä keskustelut sekoittuvat helposti, joten erottele ne:
| Keskustelu | Milloin | Ketkä | Tarkoitus |
|---|---|---|---|
| Kehityskeskustelu | Sovitusti, esimerkiksi kerran vuodessa ja lyhyemmin välillä | Esihenkilö ja työntekijä | Tavoitteet, osaaminen, työmäärä ja jaksaminen |
| Varhaisen tuen keskustelu | Kun huoli työkyvystä herää tai sovittu raja täyttyy | Esihenkilö ja työntekijä | Työn järjestelyt ja tuki ennen kuin tilanne pahenee |
| Työterveysneuvottelu | Kun työkyky on alentunut tai paluu sairauslomalta suunnitellaan | Työntekijä, esihenkilö ja työterveyshuolto | Työkykyä tukevat toimet ja työn muokkaus |
| Palkkakeskustelu | Yrityksen palkkakäytännön mukaan | Esihenkilö ja työntekijä | Palkka ja sen perusteet |
Työterveyslaitoksen työkyvyn tuen sivun mukaan esihenkilö voi kutsua koolle työterveysneuvottelun, jossa kartoitetaan työkykyä tukevia toimenpiteitä. Kehityskeskustelu on siis usein se kohta, jossa tarve tällaiselle tuelle huomataan ensimmäisen kerran.
Kehityskeskustelu pohja: rakenne ja lomake
Varaa keskusteluun noin tunti tai puolitoista, jotta se voidaan käydä rauhassa ilman kiirettä seuraavaan palaveriin. Lähetä lomake työntekijälle viikkoa ennen, jotta hän voi valmistautua. Tämä kehityskeskustelun lomake toimii pienessä tiimissä:
- Edellisen jakson katsaus: mitä saatiin aikaan, mikä onnistui ja mikä jäi kesken.
- Työn sisältö ja rooli: onko tehtävä selvä, ja mitä siitä toivotaan jatkossa.
- Työmäärä ja työajat: onko työtä sopivasti, venyvätkö päivät ja jääkö aikaa palautua.
- Jaksaminen ja työolot: mikä kuormittaa ja mikä antaa voimia, myös etätyössä.
- Osaaminen ja kehittyminen: mitä työntekijä haluaa oppia ja mitä yritys tarvitsee.
- Tavoitteet seuraavalle jaksolle: kolme tai neljä selkeää tavoitetta ja niiden mittarit.
- Sovitut toimet ja seuranta: kuka tekee mitä, mihin mennessä ja milloin palataan asiaan.
Kirjaa lomakkeeseen sovitut asiat ja tavoitteet, ei arvioita työntekijän terveydestä. Molemmat saavat yhteenvedon, ja seuraava keskustelu alkaa sen läpikäynnillä.
Kehityskeskustelun kysymykset työmäärästä ja jaksamisesta
Hyvät kehityskeskustelun kysymykset ovat avoimia ja koskevat työtä, eivät diagnooseja. Valitse muutama kysymys kustakin ryhmästä:
- Työmäärä: Miten työmäärä on ollut viimeisen kolmen kuukauden aikana? Mitkä tehtävät vievät eniten aikaa ilman, että ne ovat tärkeimpiä? Mistä voisimme luopua tai mitä siirtää?
- Työajat ja palautuminen: Kuinka usein teet töitä iltaisin tai viikonloppuisin? Saatko pidettyä tauot ja lomat? Lepoaikojen säännöt ovat oppaassa tauot ja lepoajat.
- Selkeys ja vaikutusmahdollisuudet: Tiedätkö, mikä on tärkeintä juuri nyt? Voitko vaikuttaa siihen, miten ja milloin teet työsi?
- Tuki ja yhteistyö: Saatko apua, kun tarvitset? Onko tiimissä asioita, jotka kuormittavat?
- Jaksaminen: Mikä työssä antaa sinulle energiaa? Mikä vie sitä? Mitä voisin esihenkilönä tehdä toisin?
Kysymyksiin vastataan omin sanoin, eikä niihin tarvitse antaa terveystietoja. Jos haluatte koko tiimin näkymän, nimetön työhyvinvointikysely täydentää kahdenkeskisiä keskusteluja.
Mitä terveydestä saa kysyä ja kirjata?
Kehityskeskustelussa puhutaan työstä ja sen kuormittavuudesta. Työntekijällä ei ole velvollisuutta kertoa terveydestään, eikä esihenkilön pidä kysellä diagnooseja tai hoitoja.
Työelämän tietosuojalain 5 §:n mukaan työnantaja saa käsitellä työntekijän terveydentilaa koskevia tietoja vain rajatuissa tilanteissa: kun tiedot on saatu työntekijältä itseltään tai hänen kirjallisella suostumuksellaan muualta ja käsittely on tarpeen esimerkiksi sairausajan palkan maksamiseksi, poissaolon perusteen selvittämiseksi tai jos työntekijä nimenomaisesti haluaa työkykyään selvitettävän. Tietoja saavat käsitellä vain nimetyt henkilöt, ja heillä on vaitiolovelvollisuus.
Käytännössä: jos työntekijä kertoo terveydestään, kirjaa vain sovittu työjärjestely, esimerkiksi "työmäärää kevennetään kahdeksi kuukaudeksi", ei syytä. Lisää tietoa on oppaassa terveystiedot työpaikalla.
Mitä teet, jos kehityskeskustelussa nousee huoli jaksamisesta?
Jos työntekijä kertoo uupumuksesta tai huomaat itse merkkejä liiallisesta kuormituksesta, älä yritä ratkaista kaikkea yhdessä keskustelussa. Työsuojeluhallinto mainitsee esimerkkeinä hälytysmerkeistä esimerkiksi jatkuvasti pitkittyvät työpäivät, työn laadun heikkenemisen, vetäytymisen sosiaalisista kontakteista ja lisääntyneet sairauslomat.
- Kuuntele ja kiitä avoimuudesta. Kerro, että asia otetaan vakavasti ja että työtä voidaan muuttaa.
- Sovi heti yksi konkreettinen muutos. Esimerkiksi jonkin tehtävän siirto, päivystyksen tauko tai selkeä raja iltatyölle.
- Ohjaa työterveyshuoltoon. Työntekijä voi varata ajan työterveyshoitajalle, -lääkärille tai työterveyspsykologille, ja esihenkilö voi pyytää työterveysneuvottelua.
- Käytä varhaisen tuen mallia. Sovi seurantakeskustelu parin viikon päähän.
- Kriisissä apu heti. Jos työntekijä on akuutissa kriisissä, MIELI ry:n Kriisipuhelin päivystää numerossa 09 2525 0111 joka päivä ympäri vuorokauden. Hengenvaarallisessa tilanteessa soita hätänumeroon 112.
Jos työntekijä on jo sairauslomalla, työnantajan on työterveyshuoltolain 10 a §:n mukaan ilmoitettava sairauspoissaolosta työterveyshuoltoon viimeistään, kun poissaolo on jatkunut kuukauden ajan. Huomaa myös oma jaksamisesi: esihenkilön kuormitusta käsittelee opas esihenkilön jaksaminen.
Kuka käy kehityskeskustelut ja kuinka usein pienessä yrityksessä?
Alle kymmenen hengen yrityksessä keskustelut käy yleensä perustaja tai toimitusjohtaja. Kun tiimiin tulee ensimmäiset esihenkilöt, keskustelut siirtyvät heille, ja perustaja keskustelee esihenkilöiden kanssa. Kasvun vaiheista kertoo opas kasvuyhtiön henkilöstön terveys.
Rytmi kannattaa sopia yrityksen omaan tahtiin. Toimiva malli on yksi laajempi keskustelu vuodessa ja lyhyet välikeskustelut, esimerkiksi neljännesvuosittain, joissa käydään läpi tavoitteet ja työmäärä. Etätiimissä keskustelu käydään videolla kamerat päällä, ja etätyön kuormitustekijät on koottu oppaaseen etätyö ja jaksaminen.
Kehityskeskustelut ovat osa työkykyjohtamista: niistä saatava kokonaiskuva, ilman yksittäisten työntekijöiden tietoja, kannattaa käydä läpi työterveyshuollon kanssa, kun toimintasuunnitelmaa päivitetään.
Muistilista kehityskeskusteluun
- Varaa aika vähintään viikkoa etukäteen ja lähetä lomake ja kysymykset työntekijälle.
- Lue edellisen keskustelun yhteenveto ja sovitut toimet.
- Varaa rauhallinen tila tai videoyhteys ja vähintään tunti ilman keskeytyksiä.
- Aloita työntekijän näkemyksestä: anna hänen puhua ensin.
- Käy läpi työmäärä ja jaksaminen joka kerta, myös silloin, kun kaikki näyttää sujuvan.
- Kirjaa sovitut tavoitteet ja toimet, älä terveystietoja, ja lähetä yhteenveto molemmille.
- Palaa sovittuihin asioihin välikeskustelussa ja ohjaa tarvittaessa työterveyshuoltoon.
StartHealth hoitaa pienten yritysten lakisääteisen työterveyshuollon, ja Basic- ja Support-paketteihin kuuluu myös etänä toimiva työterveyspsykologi. Pakettien erot ovat palvelusivulla.
Usein kysytyt kysymykset
Onko kehityskeskustelu pakollinen?
Työlainsäädännössä ei ole yleistä velvollisuutta käydä kehityskeskusteluja. Työehtosopimuksessa tai yrityksen omissa käytännöissä voi kuitenkin olla määräyksiä. Työnantajan on joka tapauksessa seurattava työn kuormitusta, ja kehityskeskustelu on yksi hyvä keino siihen.
Kuinka usein kehityskeskustelu kannattaa käydä?
Laki ei määrää rytmiä. Pienessä yrityksessä toimii usein yksi laajempi keskustelu vuodessa ja lyhyet välikeskustelut esimerkiksi neljännesvuosittain, joissa tarkistetaan tavoitteet ja työmäärä.
Saako kehityskeskustelussa kysyä terveydestä?
Keskustelussa voi kysyä työmäärästä, työajoista ja jaksamisesta, mutta diagnooseja tai hoitoja ei pidä kysellä. Työnantaja saa käsitellä terveystietoja vain työelämän tietosuojalain rajoissa, joten kirjaa vain sovitut työjärjestelyt.
Mitä teen, jos työntekijä kertoo kehityskeskustelussa uupumuksesta?
Kuuntele, sovi heti yksi konkreettinen muutos työhön ja ohjaa työntekijä työterveyshuoltoon. Sovi seurantakeskustelu parin viikon päähän ja harkitse työterveysneuvottelua. Akuutissa kriisissä Kriisipuhelin päivystää numerossa 09 2525 0111, ja hengenvaarassa soitetaan 112.
Kuka käy kehityskeskustelut, jos yrityksessä ei ole esihenkilöitä?
Pienessä yrityksessä keskustelut käy yleensä perustaja tai toimitusjohtaja. Kun yritykseen tulee esihenkilöitä, keskustelut siirtyvät heille ja perustaja käy omat keskustelunsa esihenkilöiden kanssa.
Pitääkö kehityskeskustelusta tehdä muistiinpanot?
Lyhyt yhteenveto sovituista tavoitteista ja toimista kannattaa tehdä ja jakaa molemmille. Terveyttä koskevia tietoja ei kirjata, vaan pelkästään sovittu työjärjestely ja seuraava tarkistuspäivä.
Lähteet
Lähteet
Lähteet tarkistettu 16.11.2026. Tämä on toimituksellinen opas; kliininen tarkistus on kesken, eikä teksti ole yksittäistä yritystä tai henkilöä koskevaa neuvontaa.
- Finlex: Työsopimuslaki 55/2001, ajantasainen säädös (2 luvun 1 §)
- Finlex: Työturvallisuuslaki 738/2002, ajantasainen säädös (10 ja 25 §)
- Finlex: Laki yksityisyyden suojasta työelämässä 759/2004, ajantasainen säädös (5 §)
- Finlex: Työterveyshuoltolaki 1383/2001, ajantasainen säädös (10 a §)
- Finlex: Työaikalaki 872/2019, ajantasainen säädös
- Finlex: Yhteistoimintalaki 1333/2021, ajantasainen säädös
- Työsuojeluhallinto: Psykososiaalinen kuormitus
- Työterveyslaitos: Työkyvyn tuki
- MIELI ry: MIELI Kriisipuhelin 09 2525 0111