Tauot ja lepoajat: työaikalain säännöt ja tiimin malli
Toimituksellinen päivitys 16.11.2026
Toimitus: StartHealth (yleinen työnantajaopas, lääketieteellinen tarkistus kesken)
Työaikalain 872/2019 mukaan yli kuuden tunnin työpäivään kuuluu vähintään tunnin tauko, josta voi sopia vähintään puolen tunnin mittaisen. Työvuoron alkamista seuraavan 24 tunnin aikana työntekijälle on annettava vähintään 11 tunnin keskeytymätön vuorokausilepo ja kerran seitsemän päivän aikana vähintään 35 tunnin viikkolepo. Työaika ylityö mukaan lukien saa olla keskimäärin enintään 48 tuntia viikossa neljän kuukauden aikana. Säännöt koskevat myös joustavaa asiantuntijatyötä ja etätyötä; lain ulkopuolelle jäävät lähinnä lain 2 §:n poikkeukset, kuten yrityksen johtaminen.
Opas on 5–25 hengen startupin tai kasvuyhtiön perustajalle ja tiiminvetäjälle, ja se on osa opasta työssä jaksaminen. Palautumisen tutkimustieto ja keinot ovat oppaassa palautuminen työstä; tässä käydään läpi lain säännöt ja niiden soveltaminen joustavaan työhön. Työehtosopimus voi poiketa laista, joten tarkista ensin, noudattaako yritys työehtosopimusta.
Tällä sivulla
Työaikalain tauot, lepoajat ja ylityö taulukkona
| Sääntö | Pääsääntö | Joustot ja poikkeukset | Pykälä |
|---|---|---|---|
| Päivittäinen tauko | Yli 6 tunnin yhtäjaksoisessa työssä vähintään 1 tunnin tauko, jonka aikana saa poistua työpaikalta | Sopimalla vähintään 30 minuuttia; yli 10 tunnin päivässä oikeus enintään 30 minuutin lisätaukoon 8 tunnin jälkeen | 24 § |
| Vuorokausilepo | Vähintään 11 tunnin keskeytymätön lepo työvuoron alkamista seuraavan 24 tunnin aikana | Liukuvassa työajassa ja joustotyöajassa työntekijän aloitteesta 7 tuntia; tilapäisesti 7 tuntia työntekijöiden edustajan kanssa sovittaessa, jos työntekijä suostuu | 25 § |
| Viikkolepo | Kerran 7 päivässä vähintään 35 tunnin keskeytymätön lepo, mahdollisuuksien mukaan sunnuntain yhteydessä | Keskimäärin 35 tuntia 14 vuorokauden aikana, kuitenkin vähintään 24 tuntia joka 7 päivän jaksossa | 27 ja 28 § |
| Säännöllinen työaika | Enintään 8 tuntia vuorokaudessa ja 40 tuntia viikossa | Keskimäärin 40 tuntia enintään 52 viikon aikana; liukuva työaika ja joustotyöaika | 5, 12 ja 13 § |
| Ylityö | Työnantajan aloitteesta tehty työ yli 8 tunnin vuorokauden tai 40 tunnin viikon | Vaatii työntekijän suostumuksen kutakin kertaa varten tai lyhyehköksi ajaksi kerrallaan | 16 ja 17 § |
| Työajan enimmäismäärä | Ylityö mukaan lukien keskimäärin enintään 48 tuntia viikossa neljän kuukauden aikana | Valtakunnallisella työehtosopimuksella tasoittumisjakso voi olla pidempi | 18 § |
Mitä työaikalaki sanoo tauoista?
Työaikalain 872/2019 (Finlex) 24 §:n mukaan, jos vuorokautinen yhtäjaksoinen työaika on yli kuusi tuntia eikä työntekijän läsnäolo ole työn jatkumisen kannalta välttämätöntä, hänelle on annettava vähintään tunnin tauko, jonka aikana hän saa poistua työpaikalta. Taukoa ei saa sijoittaa työpäivän alkuun eikä loppuun. Lyhyemmästä, vähintään puolen tunnin tauosta työnantaja ja työntekijä voivat sopia työehtosopimuksen estämättä. Jos työaika ylittää 10 tuntia vuorokaudessa, työntekijällä on lisäksi oikeus pitää enintään puolen tunnin tauko kahdeksan tunnin työskentelyn jälkeen.
Työsuojeluhallinnon ruokataukoa koskevan vastauksen mukaan taukoa ei lueta työaikaan eikä siltä makseta palkkaa, jos työntekijä saa poistua työpaikalta. Jos ruokatauon antaminen ei ole työn jatkumisen kannalta mahdollista, esimerkiksi eväiden syömiseen käytettävältä ajalta maksetaan palkkaa. Lyhyistä kahvitauoista työaikalaissa ei säädetä, mutta työehtosopimuksessa voi olla niistä määräyksiä.
Työturvallisuuslaki täydentää työaikalakia. Työturvallisuuslain 738/2002 (Finlex) 31 §:n mukaan yhtäjaksoista paikallaoloa vaativaan tai yhtäjaksoisesti kuormittavaan työhön on järjestettävä mahdollisuus tarvittaessa taukoihin, jotka sallivat lyhytaikaisen poistumisen työpisteestä. Näyttöpäätetyössä nämä lyhyet tauot voi käyttää liikkumiseen; ideoita on oppaassa taukoliikunta työpaikalla.
Mitä työaikalaki sanoo 11 tunnin lepoajasta?
Lain 25 §:n mukaan työntekijälle on annettava jokaisen työvuoron alkamista seuraavan 24 tunnin aikana vähintään 11 tunnin keskeytymätön lepoaika varallaoloaikana tehtyä työtä lukuun ottamatta. Esimerkki: jos työvuoro alkaa kello 9, seuraavaan aamuun kello 9 mennessä on jäätävä 11 tunnin yhtenäinen lepo, joten työt on lopetettava viimeistään kello 22. Jos tiedät illan venyvän esimerkiksi julkaisun tai toisen aikavyöhykkeen palaverin vuoksi, aloita päivä vastaavasti myöhemmin.
Liukuvassa työajassa ja joustotyöajassa vuorokausilepo saadaan työntekijän aloitteesta lyhentää seitsemään tuntiin. Työsuojeluhallinnon lepoaikoja ja taukoja käsittelevän sivun mukaan tätä lyhennystä ei tarvitse korvata. Lisäksi työnantaja ja luottamusmies tai, jos sellaista ei ole valittu, työsuojeluvaltuutettu, luottamusvaltuutettu tai muu työntekijöiden edustaja voivat sopia tilapäisestä lyhentämisestä seitsemään tuntiin, jos työntekijä suostuu ja työn järjestely sitä edellyttää. Silloin on annettava korvaava lepo seuraavan vuorokausilevon yhteydessä tai viimeistään 14 vuorokauden kuluessa.
Etätyössä lepoaika katkeaa helposti huomaamatta. Työpäivän rajoista ja tavoitettavuuden pelisäännöistä kertoo opas etätyö ja jaksaminen.
Mitä työaikalaki sanoo viikoittaisesta lepoajasta?
Lain 27 §:n mukaan työaika on järjestettävä niin, että työntekijä saa kerran seitsemän päivän aikana vähintään 35 tunnin keskeytymättömän lepoajan, mahdollisuuksien mukaan sunnuntain yhteydessä. Viikkolepo voidaan järjestää myös keskimäärin 35 tunniksi 14 vuorokauden aikana, kunhan lepo on vähintään 24 yhdenjaksoista tuntia joka seitsemän päivän jaksossa.
Lain 28 §:n mukaan viikkolevosta saa poiketa, jos työnantaja tarvitsee työntekijää tilapäisesti toimintansa jatkuvuuden ylläpitämiseksi. Menetetty lepo on silloin korvattava viimeistään kolmen kuukauden kuluessa lyhentämällä säännöllistä työaikaa vastaavasti, tai työntekijän suostumuksella rahakorvauksena. Viikonlopun messut eivät siis ole pelkkä palkkakysymys.
Ylityö ja ylityöraja: kuinka paljon saa tehdä?
Lain 16 §:n mukaan lisä- ja ylityön tekeminen edellyttää työnantajan aloitetta. Yleistyöajassa vuorokautista ylityötä on työ, joka ylittää kahdeksan tuntia vuorokaudessa, ja viikoittaista ylityötä työ, joka ylittää 40 tuntia viikossa olematta vuorokautista ylityötä. Liukuvassa työajassa ja joustotyöajassa lisä- ja ylityöstä on sovittava nimenomaisesti. Työsuojeluhallinnon lisä- ja ylityösivun mukaan työntekijän vapaaehtoisesti omasta aloitteestaan tekemä ylimääräinen työ ei pääsääntöisesti ole lisä- tai ylityötä, mutta ylityötä voi syntyä myös työnantajan hiljaisen suostumuksen perusteella.
Lain 17 §:n mukaan ylityön teettäminen edellyttää, että työntekijä antaa siihen suostumuksensa kutakin kertaa varten erikseen tai määrätyksi lyhyehköksi ajanjaksoksi kerrallaan. Työsuojeluhallinnon mukaan ylityö perustuu aina vapaaehtoisuuteen, eikä työntekijä voi työsopimuksella sitoutua tekemään ylityötä tarvittaessa.
Ylityöraja tulee 18 §:stä: työntekijän työaika ylityö mukaan lukien ei saa ylittää keskimäärin 48:aa tuntia viikossa neljän kuukauden ajanjakson aikana. Työsuojeluhallinnon työajan enimmäismäärää käsittelevän sivun mukaan raja koskee kokonaistyöaikaa kaikissa työaikamuodoissa, myös liukuvassa työajassa ja joustotyöajassa. Sivun seurantamallissa, jossa säännöllisen työajan ylittävä työ on yksinomaan ylityötä, neljän kuukauden jakson suurin sallittu ylityömäärä on 138 tuntia ja vuositasolla rajana voitaneen pitää 330 tuntia. Valtakunnallisella työehtosopimuksella tasoittumisjaksoa voidaan pidentää.
Lain 20 §:n mukaan vuorokautisen ylityön kahdelta ensimmäiseltä tunnilta maksetaan 50 prosentilla ja seuraavilta 100 prosentilla korotettu palkka, viikoittaisesta ylityöstä 50 prosentilla korotettu palkka. Rajojen ylittämisellä on seurauksia: työsuojeluhallinnon työaikasivulla mainitussa korkeimman oikeuden ratkaisussa KKO:2021:52 työnantajan edustajat tuomittiin työturvallisuusrikoksesta, kun ylityötä oli teetetty huomattavasti yli työaikalaissa sallitun enimmäismäärän.
Liukuva työaika, joustotyöaika ja luottamustyöaika startupissa
Asiantuntijatyössä työaika halutaan usein jättää työntekijän päätettäväksi. Laki tarjoaa siihen kaksi sopimusmallia:
- Liukuva työaika (12 §). Työntekijä päättää sovituissa rajoissa päivittäisen työaikansa sijoittamisesta. Liukuma-aika on enintään neljä tuntia, viikkotyöaika keskimäärin enintään 40 tuntia neljän kuukauden seurantajakson aikana, ja jakson päättyessä ylityksiä saa olla enintään 60 ja alituksia enintään 20 tuntia.
- Joustotyöaika (13 §). Vähintään puolet työajasta on sellaista, jonka sijoittelusta ja työntekopaikasta työntekijä voi päättää itsenäisesti. Sopimus on tehtävä kirjallisesti, ja siinä sovitaan ainakin päivistä, joille työaikaa saa sijoittaa, viikkolevon sijoittamisesta, mahdollisesta kiinteästä työajasta ja työajasta sopimuksen päättymisen jälkeen. Viikkotyöaika saa olla keskimäärin enintään 40 tuntia neljän kuukauden aikana. Työsuojeluhallinnon joustotyöaikaa käsittelevän sivun mukaan pääasiallinen soveltamisala on tietotyö.
Luottamustyöaika ei ole työaikalain käsite. Arkikielessä sillä tarkoitetaan järjestelyä, jossa työaikaa ei seurata tarkasti. Jos työ ei kuulu lain 2 §:n poikkeuksiin, laki koskee kuitenkin myös tällaista työtä: lepoaikoja ja enimmäistyöaikaa on noudatettava, ja työnantajan on 32 §:n mukaan kirjattava tehdyt työtunnit työntekijöittäin. Joustotyöajassa työntekijä toimittaa palkanmaksukausittain luettelon tunneista, josta ilmenevät viikoittainen työaika ja viikkolepo. Lain mukainen tapa antaa vapautta on siis liukuva työaika tai joustotyöaika, ei kirjanpidosta luopuminen. Etätyön työaikakysymyksistä kertoo myös opas etätyö ja työnantajan vastuut.
Kenen työhön työaikalakia ei sovelleta?
Lain 2 §:n mukaan lakia ei sovelleta työntekijään, jonka työaikaa ei ennalta määritellä eikä työajan käyttöä valvota ja joka siten voi itse päättää työajastaan, kun kyse on esimerkiksi
- työstä, jota tehtävien ja aseman perusteella on pidettävä yrityksen tai sen itsenäisen osan johtamisena tai siihen rinnastettavana itsenäisenä tehtävänä
- työnantajan perheenjäsenen työstä
- työstä, jota tehdään sellaisissa oloissa, ettei voida katsoa työnantajan asiaksi valvoa siihen käytettävän ajan järjestelyjä.
Molempien ehtojen on täytyttävä. Pelkkä johtajanimike tai vapaus valita työtunnit ei riitä, jos työaika on ennalta määritelty tai sitä valvotaan. Työsuojeluhallinnon työaikasivulla mainitussa ratkaisussa KKO 2002:36 kotona tehty työ kuului lain piiriin, koska työnantaja oli määrännyt työajan järjestelyistä ja valvonut työajan noudattamista.
Perustaja, joka johtaa yritystä ja päättää itse työajastaan, voi jäädä lain ulkopuolelle, jolloin oma lepo on hänen omalla vastuullaan. Siitä kertoo opas yrittäjän jaksaminen. Alle 18-vuotiaiden työajasta ja lepoajoista säädetään erikseen; ne on koottu oppaaseen nuori työntekijä.
Miksi tauot ja lepoajat ovat jaksamiskysymys?
Lain rajat ovat vähimmäistaso, eivät tavoite. Työterveyslaitoksen joustavaa työaikaa käsittelevän sivun mukaan asiantuntijatyössä työn ja vapaa-ajan raja hämärtyy helposti, ja useita yli 12 tunnin työpäiviä peräkkäin sekä yli 55 tunnin työviikkojen toistumista kannattaa välttää, vaikka työ tuntuisi mielekkäältä ja tärkeältä.
Työturvallisuuslain 25 §:n mukaan, jos työntekijän todetaan kuormittuvan työssään terveyttään vaarantavalla tavalla, työnantajan on asiasta tiedon saatuaan ryhdyttävä toimiin kuormitustekijöiden selvittämiseksi sekä vaaran välttämiseksi tai vähentämiseksi. Pitkät päivät ja katkenneet lepoajat kuuluvat siksi työn vaarojen arviointiin ja psykososiaalisen kuormituksen seurantaan. Jos pitkiä päiviä on kertynyt viikkoja, lue myös oppaat työstressi ja työuupumuksen ehkäisy. Työajasta ja palautumisesta kannattaa puhua säännöllisesti, esimerkiksi kehityskeskustelussa.
Tiimin työaikasäännöt: kopioitava malli
Malli on toimituksellinen pohja, ei viranomaisen lomake. Täydennä se työehtosopimuksen määräyksillä, jos yritys noudattaa sellaista.
- Työaikamuoto: Käytössämme on liukuva työaika tai joustotyöaika, ja sopimukset on tehty kirjallisesti. Kiinteä työaika on esimerkiksi tiistaista torstaihin kello 10–14.
- Kirjaus: Jokainen kirjaa tehdyt tunnit viikoittain sovittuun työkaluun.
- Tauko: Yli kuuden tunnin päivään kuuluu sovitun mittainen tauko, jota ei sijoiteta päivän alkuun eikä loppuun. Lounasaikaan ei varata palavereja.
- Vuorokausilepo: Työpäivän alusta laskettuna 24 tunnin sisällä on vähintään 11 tunnin yhtenäinen lepo. Kun ilta tiedetään pitkäksi, päivä aloitetaan vastaavasti myöhemmin.
- Viikkolepo: Viikossa on vähintään 35 tunnin yhtenäinen vapaa. Viikonlopputyöstä sovitaan etukäteen, ja menetetty lepo korvataan.
- Ylityö: Ylityötä tehdään vain esihenkilön pyynnöstä ja työntekijän suostumuksella, ja nimetty henkilö seuraa 48 tunnin keskiarvoa.
- Tavoitettavuus: Työajan ulkopuolella viesteihin ei odoteta vastausta. Päivystyksestä eli varallaolosta ja sen korvauksesta sovitaan erikseen (4 §).
- Seuranta: Työajat ja jaksaminen käydään läpi kuukausittain, ja työterveyshuolto otetaan mukaan, jos pitkät päivät toistuvat.
Työterveyshuolto voi auttaa, kun kuormitus jo näkyy. StartHealthin Basic-paketti lisää ehkäisevään työterveyshuoltoon lääkärin etävastaanotot sekä työterveyspsykologin etävastaanoton lääkärin arvion perusteella; paketit ovat palvelusivulla.
Usein kysytyt kysymykset
Onko ruokatauko työaikaa?
Ei yleensä. Jos työntekijä saa poistua työpaikalta ruokatauon ajaksi, taukoa ei lueta työaikaan eikä siltä makseta palkkaa. Jos tauon pitäminen ei ole työn jatkumisen kannalta mahdollista ja syöminen tapahtuu työn lomassa, siltä ajalta maksetaan palkkaa.
Voiko 11 tunnin vuorokausilevosta joustaa?
Voi rajatusti. Liukuvassa työajassa ja joustotyöajassa vuorokausilevon voi työntekijän omasta aloitteesta lyhentää seitsemään tuntiin. Tilapäisestä lyhentämisestä seitsemään tuntiin voidaan sopia myös työntekijöiden edustajan kanssa työntekijän suostuessa, ja silloin on annettava korvaava lepo viimeistään 14 vuorokauden kuluessa.
Mikä on ylityöraja vuodessa?
Työaikalaissa ei ole erillistä vuotuista ylityörajaa. Työaika ylityö mukaan lukien saa olla keskimäärin enintään 48 tuntia viikossa neljän kuukauden aikana. Työsuojeluhallinnon seurantamallissa se tarkoittaa enintään 138 ylityötuntia neljän kuukauden jaksossa ja vuositasolla noin 330 tuntia.
Saako työntekijä tehdä ylitöitä omasta aloitteestaan?
Ylityö edellyttää työnantajan aloitetta ja työntekijän suostumusta. Työsuojeluhallinnon mukaan työntekijän vapaaehtoisesti omasta aloitteestaan tekemä ylimääräinen työ ei pääsääntöisesti ole ylityötä, mutta ylityötä voi syntyä myös työnantajan hiljaisella suostumuksella. Siksi pitkiä päiviä kannattaa seurata ja niistä kannattaa sopia.
Mitä luottamustyöaika tarkoittaa?
Luottamustyöaika ei ole työaikalain käsite, vaan arkikielinen nimitys järjestelylle, jossa työaikaa ei seurata tarkasti. Jos työ kuuluu työaikalain piiriin, lepoajat ja enimmäistyöaika on silti noudatettava ja työtunnit kirjattava. Laissa joustoa tarjoavat liukuva työaika ja kirjallisesti sovittava joustotyöaika.
Pitääkö joustotyöajasta sopia kirjallisesti?
Kyllä. Joustotyöaikaa koskeva sopimus on tehtävä kirjallisesti, ja siinä sovitaan ainakin päivistä, joille työaikaa saa sijoittaa, viikkolevon sijoittamisesta, mahdollisesta kiinteästä työajasta ja työajasta sopimuksen päättymisen jälkeen. Työntekijä toimittaa palkanmaksukausittain luettelon tehdyistä tunneista.
Lähteet
Lähteet
Lähteet tarkistettu 16.11.2026. Tämä on toimituksellinen opas; kliininen tarkistus on kesken, eikä teksti ole yksittäistä yritystä tai henkilöä koskevaa neuvontaa.
- Finlex: Työaikalaki 872/2019, ajantasainen säädös (2, 4, 5, 12, 13, 16, 17, 18, 20, 24, 25, 27, 28 ja 32 §)
- Finlex: Työturvallisuuslaki 738/2002, ajantasainen säädös (25 ja 31 §)
- Työsuojeluhallinto: Työaika (päivitetty 12.1.2026)
- Työsuojeluhallinto: Lepoaika ja tauot (päivitetty 6.3.2026)
- Työsuojeluhallinto: Lisä- ja ylityöt (päivitetty 11.3.2026)
- Työsuojeluhallinto: Työajan enimmäismäärä (päivitetty 6.11.2026)
- Työsuojeluhallinto: Joustotyöaika (päivitetty 14.1.2026)
- Työsuojeluhallinto: Onko ruokatauko palkallista aikaa ja saanko poistua työpaikalta? (13.11.2024)
- Työterveyslaitos: Joustava työaika