Sairastuminen kesken työpäivän: palkka ja toimintaohje

Kun työntekijä sairastuu kesken työpäivän ja lähtee kotiin, hänellä on oikeus sairausajan palkkaan sairastumispäivästä alkaen. Työsopimuslain 2 luvun 11 §:n mukaan vähintään kuukauden jatkuneessa työsuhteessa työntekijä saa esteen ajalta täyden palkkansa sairastumispäivää seuranneen yhdeksännen arkipäivän loppuun, ja alle kuukauden työsuhteessa 50 % palkastaan. Laki ei erikseen säädä kesken jääneestä työpäivästä, joten jos yritystä sitoo työehtosopimus, sen määräys tarkistetaan.

Opas on perustajalle tai operatiiviselle vetäjälle 5–25 hengen yrityksessä, jossa ei ole HR-osastoa. Pidemmän sairausloman palkka ja Kelan päivärahan hakeminen käydään läpi oppaassa sairausloma ja palkka.

Mitä laki sanoo sairastumisesta kesken työpäivän?

Työsopimuslain 55/2001 2 luvun 11 §:n mukaan työntekijällä, joka on sairauden tai tapaturman vuoksi estynyt tekemästä työtään, on oikeus sairausajan palkkaan. Laki puhuu sairastumispäivästä ja esteen ajasta, eikä se erottele, sairastuiko työntekijä aamulla vai kesken päivän.

Työsuojeluhallinnon mukaan sairausajan palkkaa maksetaan sairastumispäivältä, jos se olisi ollut työntekijän työpäivä, ja sitä seuraaviin yhdeksään arkipäivään sisältyviltä työpäiviltä. Arkipäiviin ei lasketa pyhäpäiviä.

Saman pykälän mukaan oikeutta sairausajan palkkaan ei ole, jos työntekijä on aiheuttanut työkyvyttömyytensä tahallaan tai törkeällä huolimattomuudella. Työntekijän on pyydettäessä esitettävä työnantajalle luotettava selvitys työkyvyttömyydestään.

Sairastumispäivän palkka: miten sairastumispäivä ja 9 arkipäivää lasketaan?

Jakso alkaa sairastumispäivästä, ja sen jälkeen lasketaan yhdeksän arkipäivää. Sairausvakuutuslain 1224/2004 1 luvun 4 §:n mukaan arkipäiviä ovat muut päivät kuin sunnuntai-, pyhä- tai arkipyhäpäivät, joten lauantai on arkipäivä. Palkka maksetaan kuitenkin vain niiltä päiviltä, jotka olisivat olleet työpäiviä.

Esimerkki: työntekijä lähtee kotiin keskiviikkona puoliltapäivin, ja keskiviikko merkitään työkyvyttömyyden alkamispäiväksi. Yhdeksän seuraavaa arkipäivää ovat torstaista seuraavan viikon lauantaihin, jos väliin ei osu pyhäpäivää. Maanantaista perjantaihin töitä tekevälle sairausajan palkka maksetaan näihin päiviin sisältyviltä työpäiviltä.

Työehtosopimus: miten TES voi muuttaa sääntöä?

Työsopimuslain 13 luvun 7 §:n mukaan työnantajien ja työntekijöiden valtakunnalliset yhdistykset voivat sopia sairausajan palkasta toisin kuin 2 luvun 11 §:ssä säädetään. Työsuojeluhallinnon mukaan työehtosopimusten sairausajan palkkamääräykset poikkeavat yleensä lain vähimmäisehdosta, ja maksukausi on niissä usein pidempi.

Työehtosopimuksessa voi olla myös oma määräys kesken työpäivän sairastumisesta tai selvityksestä. Älä päättele sääntöä toisen alan sopimuksesta: tarkista juuri teidän työsuhteissanne sovellettava sopimus ja kirjaa tulkinta palkanlaskennan ohjeeseen. Jos TES ei sido yritystä, käytä vähintään lain tasoa ja kirjaa oma käytäntö.

Kelan omavastuuaika: mistä se alkaa?

Sairausvakuutuslain 8 luvun 7 §:n mukaan sairauspäivärahaa ei makseta työkyvyttömyyden alkamispäivältä eikä yhdeksältä sitä lähinnä seuraavalta arkipäivältä. Kelan työnantajaohjeen mukaan omavastuuaika on sairastumispäivä ja sitä yhtäjaksoisesti seuraavat 9 arkipäivää, ja arkipäivillä tarkoitetaan päiviä maanantaista lauantaihin, paitsi jos niille osuu pyhäpäivä.

Kelan mukaan omavastuuaika alkaa yleensä päivästä, joka on merkitty lääkärintodistukseen työkyvyttömyyden alkamispäiväksi. Alkamispäiväksi voidaan hyväksyä myös työntekijän itse ilmoittama sairauden alkamispäivä, jos työnantaja sallii poissaolon omalla ilmoituksella. Jos työkyvyttömyys alkaa samasta syystä uudelleen 30 kalenteripäivän kuluessa edellisen sairauspäivärahan päättymisestä, omavastuuaika on vain sairastumispäivä. Kelan henkilöasiakkaiden sivulla on myös laskuri, jolla työntekijä voi arvioida omavastuuajan.

Miten kotiin lähdöstä ilmoitetaan ja mikä selvitys riittää?

Työntekijä ilmoittaa lähdöstä esihenkilölle ennen kuin lähtee, jos se on mahdollista. Ilmoitukseen riittää tieto siitä, että hän lähtee sairauden vuoksi, mitä työtä jäi kesken ja milloin hän kertoo tilanteesta seuraavan kerran. Diagnoosia tai oireita ei tarvitse kertoa, eikä niitä kirjata yhteisiin kanaviin: katso terveystiedot työpaikalla.

Selvityksestä sovitaan etukäteen poissaolo-ohjeessa. Lyhyt poissaolo voidaan hoitaa omalla ilmoituksella, jos työnantaja sallii sen, ja pidemmästä tarvitaan yleensä sairauslomatodistus. Kerro ohjeessa, koskeeko oma ilmoitus myös kesken jäänyttä päivää.

Työntekijän viesti esihenkilölle, jonka voi kopioida:

Hei [nimi], voin huonosti ja lähden kotiin kello [aika]. Kesken jäi [tehtävä], ja sen hoitaa tarvittaessa [nimi]. Kerron huomenna kello [aika] mennessä, olenko töissä. Toimitan selvityksen poissaolo-ohjeen mukaan.

Ensiapu ja 112: milloin soitetaan hätänumeroon?

Työturvallisuuslain 738/2002 46 §:n mukaan työnantajan on huolehdittava ensiavun järjestämisestä, ja työntekijöille on annettava ohjeet toimenpiteistä, joihin tapaturman tai sairastumisen sattuessa on ensiavun saamiseksi ryhdyttävä. Työsuojeluhallinnon ensiapuohjeen mukaan apua hälytetään tarvittaessa soittamalla hätänumeroon 112. Ensiaputaitoisten määrä ja välineet käydään läpi oppaassa ensiapuvalmius työpaikalla.

Hätäkeskuslaitoksen mukaan hätänumeroon soitetaan kiireellisissä hätätilanteissa, eli kun tiedät tai epäilet hengen, terveyden, omaisuuden tai ympäristön olevan vaarassa. Jos olet epävarma tilanteen kiireellisyydestä, soita 112. Kiireettömissä äkillisissä terveysongelmissa neuvoo Päivystysapu 116117, joka on käytössä kaikkialla Suomessa Ahvenanmaata lukuun ottamatta.

Työturvallisuuslain 8 §:n mukaan työnantajan on huolehdittava työntekijöiden turvallisuudesta ja terveydestä työssä, mutta esihenkilön ei tarvitse arvioida, mikä työntekijää vaivaa. Riittää, että hän varmistaa, ettei huonovointinen jää yksin, sopii turvallisesta kotimatkasta ja ohjaa tarvittaessa terveydenhuoltoon.

Etätyöntekijä sairastuu kesken päivän: mikä muuttuu?

Sairausajan palkan säännös ei tee eroa sen mukaan, tehdäänkö työtä toimistolla vai kotona. Etätyöntekijä ilmoittaa työn keskeytymisestä samaa kanavaa pitkin kuin muutkin, ja poissaolo kirjataan samalla tavalla.

Työturvallisuuslain 5 §:n mukaan lakia sovelletaan myös työhön, jota työntekijä sopimuksen mukaan tekee kotonaan, mutta velvoitteissa otetaan huomioon työnantajan rajalliset mahdollisuudet vaikuttaa oloihin. Etätyön ohjeeseen kannattaa kirjata, miten apua hälytetään ja kenelle ilmoitetaan, jos työntekijä on yksin kotona: katso etätyö ja työnantajan vastuut ja yksintyöskentely.

Kesken työpäivän sairastuminen: tilanne, palkka ja mitä tehdä

Jos poissaolo jatkuu omavastuuajan yli ja maksat palkkaa TES:n tai työsopimuksen perusteella, voit hakea Kelalta sairauspäivärahaa. Kesken työpäivän tehtävät lääkärikäynnit ovat eri asia: katso lääkärissä käynti työaikana.

Miten työterveyshuolto auttaa?

Työterveyshuolto auttaa kahdessa kohdassa: se arvioi ensiapuvalmiuden tarpeen ehkäisevässä työssä, ja jos yritys on ostanut sairaanhoitoa työterveyshuollosta, työntekijä saa sieltä hoitoa ja arvion työkyvystään.

StartHealthin Basic-paketissa lääkärin vastaanotto onnistuu etänä video-, chat- tai puheyhteydellä, ja sairauslomatodistukset annetaan soveltuvin osin; terveydenhuollon ammattilainen arvioi, riittääkö etäarvio. Minimum-paketti on lakisääteinen ehkäisevä työterveyshuolto ilman sairaanhoitoa. Pakettien sisältö on palvelusivulla ja hinnat hintasivulla.

Työnantajan muistilista: sairastuminen kesken päivän

1. Tarkista, sitooko yritystä työehtosopimus, ja lue sen sairausajan palkan ja selvityksen määräykset.
2. Kirjaa poissaolo-ohjeeseen ilmoituskanava, kenelle ilmoitetaan ja mitä viestissä kerrotaan.
3. Päätä, koskeeko oma ilmoitus myös kesken jäänyttä päivää ja milloin tarvitaan todistus.
4. Varmista ensiapuohjeet ja hätänumeron käyttö toimistolla ja etätyössä.
5. Kirjaa palkanlaskentaan sairastumispäivä, tehdyt tunnit ja poissaolon alku.
6. Laske sairausajan palkan jakso sairastumispäivästä ja yhdeksästä arkipäivästä, ja hae Kelan päivärahaa, jos palkanmaksu jatkuu sen jälkeen.
7. Säilytä selvitykset erillään muista henkilötiedoista ja rajaa käsittely nimetyille henkilöille.

Usein kysytyt kysymykset