Sairauspoissaoloprosentti: kaava, esimerkki ja vertailu
Toimituksellinen päivitys 16.11.2026
Toimitus: StartHealth (yleinen työnantajaopas, lääketieteellinen tarkistus kesken)
Sairauspoissaoloprosentti kertoo, kuinka suuri osa koko henkilöstön teoreettisesta säännöllisestä työajasta kului sairauspoissaoloihin: sairauspoissaolopäivät jaetaan teoreettisilla säännöllisillä työpäivillä ja kerrotaan sadalla. Esimerkiksi 12 hengen yrityksessä, jossa sairauspoissaolopäiviä oli vuodessa 104 ja teoreettisia työpäiviä 2 775, sairauspoissaoloprosentti on 3,7 %. Koko maan palkansaajille ei julkaista yhtä virallista prosenttilukua; Tilastokeskuksen työvoimatutkimuksen mukaan palkansaajilla oli vuonna 2022 keskimäärin 13 sairauspoissaolopäivää.
Tämä opas on perustajalle tai talousvastaavalle 5–25 hengen yrityksessä. Poissaolojen vähentämisen toimintamalli on oppaassa sairauspoissaolojen vähentäminen ja valtakunnalliset luvut oppaassa sairauspoissaolot ja työkyky Suomessa: tilastot. Tässä keskitytään luvun laskemiseen ja tulkintaan.
Tällä sivulla
Mikä on sairauspoissaoloprosentti?
Sairauspoissaoloprosentti (englanniksi sickness absence rate) on yleisesti käytetty henkilöstön poissaolomittari. Kunta- ja hyvinvointialuetyönantajat KT:n suosituksessa henkilöstökertomuksen laadintaan se määritellään sairauspoissaolojen osuutena teoreettisesta säännöllisestä työajasta. Suositus on tehty kunta-alalle, mutta sama laskutapa sopii mihin tahansa yritykseen.
Saman suosituksen mukaan sairauspoissaoloja ovat omasta sairaudesta johtuvat poissaolot sekä työtapaturmista, työmatkatapaturmista ja ammattitaudeista aiheutuvat poissaolot, sekä palkalliset että palkattomat. Lapsen sairastuminen ei ole työntekijän oma sairaus, joten se kirjataan omana poissaololajinaan; siitä kertoo opas lapsen sairastuminen. Mukaan lasketaan myös lyhyet poissaolot, kuten sairauspoissaolot omalla ilmoituksella.
Teoreettinen säännöllinen työaika tarkoittaa työaikaa, joka henkilöstöllä olisi työsopimusten mukaan ollut ilman poissaoloja. Ylityöt eivät kuulu säännölliseen työaikaan. Osa-aikaisen työntekijän teoreettinen työaika on hänen oma sovittu työaikansa, ja hänen sairauspoissaolonsa lasketaan vain niiltä päiviltä, joille työtä oli suunniteltu. Osa-aikaisella sairauslomalla eli osasairauspäivärahalla työntekijä tekee osan työajastaan. Kirjaa nämä jaksot erikseen ja päätä etukäteen, lasketaanko poissaoloksi vain tekemättä jäänyt osuus. Kerro valinta aina luvun yhteydessä, jotta vuosia voi verrata keskenään.
Miten sairauspoissaoloprosentti lasketaan? Kaava ja muut tunnusluvut
KT:n suosituksen kaava on:
Sairauspoissaoloaika (pv) / koko henkilöstön teoreettinen säännöllinen työaika (pv) × 100 = sairauspoissaolo %
Laskennan voi tehdä myös tunteina, jos työaika seurataan tunteina. Tärkeintä on, että osoittaja ja nimittäjä ovat samaa yksikköä ja samalta ajanjaksolta. Prosentti yksin ei kerro, ovatko poissaolot lyhyitä ja toistuvia vai yksi pitkä jakso, joten sen rinnalle kannattaa ottaa muutama muu tunnusluku.
| Tunnusluku | Laskutapa | Mitä se kertoo |
|---|---|---|
| Sairauspoissaoloprosentti | Sairauspoissaolopäivät / teoreettiset säännölliset työpäivät × 100 | Poissaolojen osuus työajasta |
| Sairauspoissaolot per henkilötyövuosi | Sairauspoissaolopäivät / henkilötyövuodet | Poissaolojen määrä henkilöä kohti; KT:n suosituksessa kalenteripäivinä |
| Henkilötyövuosi (KT) | Palkalliset palveluksessaolopäivät kalenteripäivinä / 365 × osa-aikaprosentti / 100 | Muuttaa osa-aikaiset ja kesken vuoden aloittaneet vertailukelpoisiksi |
| Lyhyiden poissaolojen määrä | 1–3 päivän poissaolojaksojen lukumäärä | Toistuvat lyhyet poissaolot, joista sovitaan varhaisen tuen mallissa |
| Poissaolot kestoluokittain | KT:n mallitaulukossa 1–7, 8–29, 30–59, 60–89, 90–179 ja yli 180 päivää | Pitkät jaksot, joissa työterveyshuolto on jo mukana |
| 0 päivää sairastaneiden osuus | Henkilöt ilman sairauspoissaoloja / koko henkilöstö × 100 | KT suosittaa raportoimaan tämän prosentin rinnalla |
Esimerkki: sairauspoissaoloprosentin laskeminen 12 hengen yrityksessä
Kuvitteellinen ohjelmistoyritys laskee kalenterivuoden luvut. Esimerkissä oletetaan, että kokoaikaisella työntekijällä on vuodessa 250 teoreettista työpäivää; oma lukunne saadaan työaikajärjestelmästä tai palkanlaskennasta.
| Ryhmä | Henkilöitä | Teoreettiset työpäivät | Sairauspoissaolopäivät |
|---|---|---|---|
| Kokoaikaiset koko vuoden | 10 | 10 × 250 = 2 500 | 88, joista yhden henkilön 40 päivän jakso |
| Osa-aikainen 60 %, kolme päivää viikossa | 1 | 150 | 6 |
| Kokoaikainen, aloitti 1.7. | 1 | 125 | 10 |
| Yhteensä | 12 | 2 775 | 104 |
Laskelma: 104 / 2 775 × 100 = 3,7 %. Ilman yhtä 40 päivän poissaoloa luku olisi 64 / 2 775 × 100 = 2,3 %. Yksi pitkä sairausloma muuttaa siis prosenttia 1,4 prosenttiyksikköä, ja jokainen yksittäinen sairauspäivä noin 0,04 prosenttiyksikköä.
Henkilötyövuosina laskettuna yrityksessä oli 10 + 0,6 + 184 / 365 eli noin 11,1 henkilötyövuotta, joten sairauspoissaolopäiviä kertyi noin 9,4 työpäivää henkilötyövuotta kohti. Huomaa, että KT laskee tämän luvun kalenteripäivinä, joten työpäivinä ja kalenteripäivinä laskettuja lukuja ei voi verrata keskenään.
Laskuri taulukkolaskentaan. Erillistä laskuria ei tarvita. Tee taulukko, jossa on sarakkeet henkilö, teoreettiset työpäivät ja sairauspoissaolopäivät, ja laske prosentti kaavalla, joka jakaa sairauspoissaolopäivien summan teoreettisten työpäivien summalla ja kertoo tuloksen sadalla. Kirjaa poissaolot päivinä, älä diagnooseina.
Mikä on sairauspoissaoloprosentti Suomessa keskimäärin?
Tarkistamissamme virallisissa lähteissä ei julkaista koko maan palkansaajia koskevaa sairauspoissaoloprosenttia. Lähimmät vertailukohdat ovat Tilastokeskuksen työvoimatutkimus, joka kertoo päiviä palkansaajaa kohti, ja Kelan sairausvakuutustilasto, joka kattaa vain pitkät poissaolot.
| Lähde | Luku | Vuosi ja väestö | Mitä luku kattaa |
|---|---|---|---|
| Tilastokeskus, työvoimatutkimus | 13 sairauspoissaolopäivää palkansaajaa kohti (miehet 12, naiset 14) | 2022; Suomessa vakinaisesti asuvat 15–74-vuotiaat palkansaajat | Vastaajien itse ilmoittamat poissaolot, myös lyhyet |
| Tilastokeskus, työvoimatutkimus | Johtajat 4 päivää, erityisasiantuntijat noin 6 päivää | 2022; samat palkansaajat ammattiryhmittäin | Asiantuntijatyön vertailukohta |
| Tilastokeskus, työvoimatutkimus | Noin 168 000 palkansaajaa eli reilut 7 % oli viikoittain sairauden takia poissa | 2022; samat palkansaajat | Poissaolojen yleisyys työviikolla |
| Kela, sairausvakuutustilasto | 243 868 palkansaajaa sai sairauspäivärahaa, keskimäärin 37 korvattua päivää saajaa kohti | 2025; sairauspäivärahan saajat, jotka olivat palkansaajia työkyvyttömyyden alkaessa | Vain omavastuuajan ylittävät sairausjaksot |
Tilastokeskuksen artikkelin mukaan sairauspoissaolot vaihtelevat paljon ammattiryhmittäin: eniten sairauspoissaolopäiviä oli asiakaspalvelutyössä terveydenhoitoalalla, ja vähiten johtajilla ja erityisasiantuntijoilla. Tilastokeskus huomauttaa myös, että eri ammateissa on erilaiset mahdollisuudet työskennellä sairaanakin, lähinnä etätyömahdollisuuksien vuoksi. Toimialoittaisia sairauspoissaoloprosentteja emme löytäneet avoimista virallisista lähteistä, joten ammattiryhmien erot ovat lähin vertailukohta.
Kelan sairausvakuutustilaston 2025 mukaan sairauspäivärahatilastot eivät kuvaa lyhytaikaista sairastavuutta eikä niitä voi käyttää kuvaamaan työstä poissaoloa, koska päivärahaa maksetaan vasta omavastuuajan jälkeen. Kelan luvut ja niiden taustat ovat oppaassa tilastot 2026.
Miksi pienen yrityksen sairauspoissaoloprosentti heiluu?
Pienessä yrityksessä luku on herkkä, koska nimittäjä on pieni. Esimerkin 12 hengen yrityksessä yksi pitkä sairausloma nosti prosenttia 2,3:sta 3,7:ään, vaikka muiden poissaolot pysyivät ennallaan. Samoin yksi influenssakausi, rekrytoinnit tai osa-aikaisuuden muutokset näkyvät suoraan.
Siksi:
- Laske liukuva 12 kuukauden luku. Kuukausi- tai neljännesvuosiluku vaihtelee pienessä tiimissä liikaa.
- Katso lukujen rakennetta. Erottele lyhyet ja pitkät jaksot ennen johtopäätöksiä.
- Vertaa omaan historiaan. Valtakunnalliset luvut on laskettu eri väestöstä ja eri tavalla, joten ne sopivat vain suuntaa antavaksi taustaksi.
- Suojaa yksityisyys. Viiden hengen tiimissä prosentti voi paljastaa, kuka on sairastanut. Laki yksityisyyden suojasta työelämässä 5 § sallii terveydentilaa koskevien tietojen käsittelyn vain tietyissä tilanteissa, ja tietoja saavat käsitellä vain nimetyt henkilöt. Jaa tiimille vain yhteenveto ja lue lisää oppaasta terveystiedot työpaikalla.
Mitä sairauspoissaoloprosentilla kannattaa tehdä?
Luku on keskustelun pohja, ei tavoite. Sairauspoissaoloprosentti ei kerro syytä, eikä prosenttitavoite erottele, väheneekö sairastaminen vai tullaanko töihin sairaana. Hyödyllisempiä ovat sovitut käytännöt, joihin luku liittyy.
Työterveyslaitoksen mukaan sairauspoissaolot on aina syytä kirjata henkilöstöhallinnon rekisteriin, jotta niitä voidaan seurata, ja varhaisen tuen mallissa sovitaan, milloin esihenkilö ottaa puheeksi toistuvat lyhytaikaiset poissaolot. Työterveyshuoltolain 10 a §:n mukaan työnantajan on ilmoitettava työntekijän sairauspoissaolosta työterveyshuoltoon viimeistään silloin, kun poissaolo on jatkunut kuukauden ajan.
Käykää luvut läpi työterveyshuollon kanssa toimintasuunnitelman vuositarkistuksessa. Jos poissaolot kasvavat, tarkistakaa myös työn kuormitus: apuna ovat opas psykososiaalinen kuormitus ja työhyvinvointikysely. StartHealth hoitaa pienten yritysten lakisääteisen työterveyshuollon; pakettien sisältö on palvelusivulla ja hinnat hintasivulla.
Muistilista: sairauspoissaolojen seuranta pienessä yrityksessä
- Päätä, mitä lasketaan sairauspoissaoloksi: oma sairaus ja työtapaturmat, mutta ei lapsen sairastumista.
- Kirjaa jokainen poissaolo päivinä tai tunteina samaan paikkaan ilman diagnoosia.
- Selvitä kunkin työntekijän teoreettinen säännöllinen työaika, myös osa-aikaisten ja kesken vuoden aloittaneiden.
- Laske sairauspoissaoloprosentti ja lyhyiden jaksojen määrä liukuvalta 12 kuukaudelta.
- Sovi varhaisen tuen malliin raja, jonka jälkeen esihenkilö ottaa poissaolot puheeksi.
- Ilmoita työterveyshuoltoon viimeistään, kun poissaolo on jatkunut kuukauden.
- Käy luvut läpi työterveyshuollon kanssa kerran vuodessa ja kirjaa sovitut toimet toimintasuunnitelmaan.
Usein kysytyt kysymykset
Miten sairauspoissaoloprosentti lasketaan?
Sairauspoissaolopäivät jaetaan koko henkilöstön teoreettisilla säännöllisillä työpäivillä ja kerrotaan sadalla. Jos 12 hengen yrityksessä on vuodessa 104 sairauspoissaolopäivää ja 2 775 teoreettista työpäivää, sairauspoissaoloprosentti on 3,7. Laskennan voi tehdä myös tunteina.
Mikä on hyvä sairauspoissaoloprosentti?
Yleistä hyvää tai huonoa rajaa ei ole, eikä virallisissa lähteissä julkaista koko maan palkansaajia koskevaa prosenttia. Pienessä yrityksessä tärkeintä on oman luvun suunta liukuvalla 12 kuukauden jaksolla ja se, ovatko poissaolot lyhyitä ja toistuvia vai yksittäisiä pitkiä jaksoja.
Montako sairauspoissaolopäivää palkansaajalla on keskimäärin vuodessa?
Tilastokeskuksen työvoimatutkimuksen mukaan palkansaajilla oli vuonna 2022 keskimäärin 13 sairauspoissaolopäivää, miehillä 12 ja naisilla 14. Johtajilla luku oli 4 ja erityisasiantuntijoilla noin 6 päivää. Luvut perustuvat vastaajien omiin ilmoituksiin.
Lasketaanko lapsen sairastuminen sairauspoissaoloprosenttiin?
Ei yleensä. Sairauspoissaoloihin lasketaan työntekijän oma sairaus sekä työtapaturmista, työmatkatapaturmista ja ammattitaudeista johtuvat poissaolot. Lapsen sairastumisen vuoksi pidetty tilapäinen hoitovapaa kirjataan omana poissaololajinaan.
Lasketaanko sairauspoissaolot työpäivinä vai kalenteripäivinä?
Kumpikin on mahdollinen, kunhan samaa yksikköä käytetään johdonmukaisesti. Prosentissa sairauspoissaolopäiviä verrataan teoreettisiin työpäiviin, kun taas kunta-alan suosituksessa päivät per henkilötyövuosi lasketaan kalenteripäivinä. Eri tavoin laskettuja lukuja ei voi verrata keskenään.
Mitä sairauspoissaoloprosentti on englanniksi ja ruotsiksi?
Englanniksi sairauspoissaoloprosentista käytetään nimitystä sickness absence rate. Ruotsiksi se on sjukfrånvaroprocent. Kansainvälisessä vertailussa kannattaa aina tarkistaa, miten luku on laskettu.
Lähteet
Lähteet
Lähteet tarkistettu 16.11.2026. Tämä on toimituksellinen opas; kliininen tarkistus on kesken, eikä teksti ole yksittäistä yritystä tai henkilöä koskevaa neuvontaa.
- Kunta- ja hyvinvointialuetyönantajat KT: Suositus henkilöstökertomuksen laadintaan, 2021 (PDF; tunnusluvut 1 ja 4)
- Tilastokeskus: Yhden ja kahden päivän sairauspoissaolot yleisiä, Tieto&trendit 10.8.2023
- Kela: Kelan sairausvakuutustilasto 2025, Suomen virallinen tilasto (taulukko Työtilanne työkyvyttömyyden alkaessa)
- Finlex: Työterveyshuoltolaki 1383/2001, ajantasainen säädös (10 a §)
- Finlex: Laki yksityisyyden suojasta työelämässä 759/2004, ajantasainen säädös (5 §)
- Työterveyslaitos: Sairauspoissaolot