Päihdeohjelma työpaikalla: laki, malli ja hoitoonohjaus

Päihdeohjelma on työpaikan kirjallinen sopimus siitä, miten päihdehaittoja ehkäistään, miten huoli otetaan puheeksi ja miten työntekijä ohjataan hoitoon. Työterveyshuoltolain 11 §:n mukaan työnantajalla on oltava kirjallinen päihdeohjelma, jos työnhakijalle tai työntekijälle on tarkoitus tehdä huumausainetesti. Muulloin laki ei suoraan vaadi ohjelmaa, mutta Työterveyslaitoksen mukaan se kannattaa tehdä, koska se kertoo esihenkilölle etukäteen, mitä tehdä, kun huoli herää.

Opas on perustajalle tai tiiminvetäjälle 5–25 hengen yrityksessä, jossa ei ole HR-osastoa. Se ei ole hoito-ohje: päihteiden käytön arvioi ja hoidon suunnittelee aina terveydenhuollon ammattilainen.

Onko päihdeohjelma pakollinen?

Päihdeohjelma on lain mukaan pakollinen vain yhdessä tilanteessa. Työterveyshuoltolain 1383/2001 11 §:n mukaan, jos työnhakijalle tai työntekijälle on tarkoitus tehdä huumausainetesti, työnantajalla on oltava kirjallinen päihdeohjelma. Ohjelman tulee sisältää työpaikan yleiset tavoitteet ja noudatettavat käytännöt päihteiden käytön ehkäisemiseksi ja päihdeongelmaisten hoitoon ohjaamiseksi. Ohjelma voi olla osa työterveyshuollon toimintasuunnitelmaa.

Ennen hyväksymistä ohjelmaan liittyvät huumetestauksen tehtäväkohtaiset perusteet käsitellään yhteistoiminnassa. Yrityksessä, joka ei kuulu yhteistoimintalain piiriin, työnantajan on ennen päätöstä varattava työntekijöille tai heidän edustajilleen tilaisuus tulla kuulluksi huumausainetestien tehtäväkohtaisista perusteista.

Työterveyslaitoksen päihdeohjelmatyökalun mukaan laki ei suoraan velvoita kaikkia organisaatioita laatimaan päihdeohjelmaa. Työturvallisuuslain velvoite huolehtia työntekijöiden turvallisuudesta ja terveydestä koskee Työterveyslaitoksen mukaan myös päihteisiin liittyviä riskejä, joten ne kuuluvat työpaikan riskien arviointiin.

Mitä päihdeohjelmaan kirjataan?

Työterveyslaitoksen mukaan päihdeohjelma kertoo organisaation linjan alkoholiin, huumeisiin, tupakkatuotteisiin ja rahapelaamiseen, sen miten ongelmat otetaan puheeksi, miten hoitoonohjaus etenee ja kuka vastaa mistäkin. Ohjelma koskee kaikkia, myös esihenkilöitä ja johtoa, ja myös etätyötä. Taulukossa on päihdeohjelman pohja, jonka osiot sopivat pienelle asiantuntijayritykselle.

Miten päihdeohjelma laaditaan pienessä yrityksessä?

Päihdeohjelman laatiminen ei vaadi raskasta prosessia. Työterveyslaitoksen Työpiste-artikkelin mukaan ohjelma tehdään aina yhteistoiminnassa johdon, henkilöstön, työsuojelun ja työterveyshuollon kanssa. Päihdeohjelmatyökalussa on valmis perusmalli, jota voi muokata.

1. Päätä, käytetäänkö huumausainetestejä. Jos ei, kirjaa se ohjelmaan; jos kyllä, tunnista tehtävät, joissa laki sen sallii.
2. Pyydä työterveyshuollolta luonnos tai kommentit ja sovi sen rooli hoitoonohjauksessa.
3. Täytä osiot taulukon mukaan ja kirjoita ne työpaikan omalla kielellä.
4. Käsittele luonnos henkilöstön kanssa ja kirjaa, miten kuuleminen tehtiin.
5. Hyväksy ohjelma, liitä se toimintasuunnitelmaan ja kerro siitä perehdytyksessä.
6. Tarkista ohjelma toimintasuunnitelman vuositarkistuksen yhteydessä.

Miten hoitoonohjaus etenee työpaikalla?

Hoitoonohjaus tarkoittaa sovittua tapaa ohjata työntekijä arvioon ja tarvittaessa hoitoon, kun päihteiden käyttö näkyy työssä. Työterveyslaitoksen mukaan puheeksiotto on esihenkilön tehtävä, ja huoli kannattaa ottaa puheeksi ajoissa eikä lykätä sitä. Hoitoonohjauksen malli voi olla tällainen:

1. Esihenkilö kirjaa havainnot työstä: poissaolot, myöhästelyt, virheet tai muutokset yhteistyössä. Hän ei arvaa syytä eikä tee diagnoosia.
2. Jos työntekijä on työpaikalla päihtyneenä, turvallisuus ensin: työnteko keskeytetään ja kotimatka järjestetään turvallisesti. Asiasta puhutaan seuraavana työpäivänä.
3. Esihenkilö ottaa huolen puheeksi kahden kesken, kertoo havaintonsa ja kysyy, miten työntekijä voi.
4. Työntekijä ohjataan työterveyshuoltoon, joka arvioi tilanteen ja ohjaa tarvittaessa hoitoon. Aika sovitaan saman tien.
5. Työntekijä, esihenkilö ja työterveyshuolto sopivat kirjallisesti hoidon aikaisista työjärjestelyistä ja seurannasta, tarvittaessa työkykyneuvottelussa.
6. Seurantatapaamiset pidetään sovitusti. Terveystiedot jäävät työterveyshuoltoon; esihenkilö seuraa työtä ja sovittuja järjestelyjä.
7. Jos sovittu ei toteudu, tilanne käydään uudelleen läpi. Hoitoonohjaus on tukea, mutta työsuhteen velvollisuudet ovat voimassa myös hoidon aikana.

Sama keskustelutapa toimii myös varhaisen tuen mallissa, ja esihenkilön jaksaminen kannattaa huomioida, sillä vaikea keskustelu kuormittaa myös häntä.

Mikä on työterveyshuollon rooli?

Työterveyshuoltolain 12 §:n mukaan työterveyshuoltoon kuuluu muun muassa työntekijöiden terveydentilan sekä työ- ja toimintakyvyn selvittäminen ja seuranta, neuvonta ja ohjaus sekä kuntoutusta koskeva neuvonta ja hoitoon tai kuntoutukseen ohjaaminen. Työterveyshuolto voi siis arvioida tilanteen, ohjata oikeaan hoitopaikkaan ja tukea työhön paluuta.

Työterveyshuolto ei kerro työnantajalle terveystietoja ilman työntekijän suostumusta. Tietosuojavaltuutetun toimiston mukaan työterveys ei saa antaa työnantajalle esimerkiksi yksittäisiä testituloksia tai diagnoositietoja, ellei työntekijä itse niin halua. Mitä työnantaja saa tietää ja miten tiedot säilytetään, kerrotaan oppaassa terveystiedot työpaikalla.

Lakisääteinen työterveyshuolto ja toimintasuunnitelma kuuluvat jokaiseen StartHealthin palvelupakettiin, ja päihdeohjelma voi lain mukaan olla osa toimintasuunnitelmaa. Basic-paketissa on lisäksi lääkärin etävastaanotto ja työterveyspsykologin etävastaanotto lääkärin arvion perusteella.

Milloin työnantaja saa teettää huumetestin?

Huumetestaus työpaikalla on tarkasti säännelty. Laki yksityisyyden suojasta työelämässä 759/2004 säätelee sitä 3 luvussa (6–12 §). Työnantaja saa käsitellä vain huumausainetestiä koskevaan todistukseen sisältyviä tietoja. Todistuksesta ilmenee, onko työntekijä käyttänyt huumausaineita muihin kuin lääkinnällisiin tarkoituksiin siten, että hänen työ- tai toimintakykynsä on heikentynyt.

Työsuojeluhallinnon mukaan todistusta ei saa vaatia hakemuksen liitteenä tai haastattelussa, vaan vain tehtävään valitulta, ja testien käytöstä on sovittava päihdeohjelmassa työterveyshuollon kanssa. Työnantaja vastaa todistuksen kustannuksista (759/2004 10 §). Työterveyshuoltolain 19 §:n mukaan positiivinen tulos on varmistettava laatuvalvotussa laboratoriossa, testatulla on aina oikeus saada tulos kirjallisena ja todistus annetaan testatulle itselleen työnantajalle toimitettavaksi.

Tavallisessa toimisto- ja IT-työssä testaus on harvoin perusteltua: laissa luetellun riskin on liityttävä juuri kyseiseen tehtävään. Työn vuoksi tarvittavista tarkastuksista kerrotaan oppaassa terveystarkastus.

Päihdeohjelman malli 5–25 hengen yritykselle

Alla on lyhyt päihdeohjelman malli, jonka voi kopioida ja muokata. Se on lähtökohta keskustelulle työterveyshuollon ja henkilöstön kanssa, ei valmis juridinen asiakirja. Malli olettaa, ettei yritys tee huumausainetestejä.

PÄIHDEOHJELMA – [Yritys Oy] – hyväksytty [pvm]

Tavoite
- Haluamme ehkäistä päihdehaittoja ja tukea työntekijää ajoissa.
- Ohjelma koskee kaikkia, myös johtoa, ja myös etätyötä.

Pelisäännöt
- Työhön tullaan ja työtä tehdään selvin päin.
- Yrityksen tilaisuuksissa tarjotaan aina myös alkoholittomia vaihtoehtoja.
- Yritys ei tee huumausainetestejä. Jos tämä muuttuu, ohjelma
  päivitetään ja käsitellään henkilöstön kanssa ennen testausta.

Puheeksiotto ja hoitoonohjaus
- Huolen ottaa puheeksi lähin esihenkilö, kahden kesken ja havaintoihin perustuen.
- Työntekijä ohjataan työterveyshuoltoon: [palveluntuottaja, yhteystieto].
- Hoidon aikaisista järjestelyistä ja seurannasta sovitaan kirjallisesti.
- Päihtyneenä työpaikalla: työnteko keskeytetään, kotimatka järjestetään
  turvallisesti ja asiasta puhutaan seuraavana työpäivänä.

Tietosuoja
- Terveystiedot jäävät työterveyshuoltoon.
- Esihenkilö kirjaa vain sovitut työjärjestelyt.

Vastuut
- Ohjelman omistaja: [nimi]. Tarkistetaan vuosittain toimintasuunnitelman yhteydessä.
- Apua saa myös omasta terveyskeskuksesta tai omalta lääkäriltä.

Mistä työntekijä saa apua?

Ensisijainen kanava on työterveyshuolto, ja apua saa myös omasta terveyskeskuksesta tai omalta lääkäriltä. Jos tilanne on akuutti tai mieli on raskas, MIELI ry:n Kriisipuhelin päivystää suomeksi ympäri vuorokauden numerossa 09 2525 0111. Ruotsinkielinen linja 09 2525 0112 on auki ma ja ke klo 16–20 sekä ti, to ja pe klo 9–13. Hengenvaarallisessa tilanteessa soita hätänumeroon 112. Mielenterveyden tuesta laajemmin kertoo opas mielenterveys työpaikalla.

Usein kysytyt kysymykset