Kesätyöntekijän palkkaaminen: sopimus, palkka ja työterveys
Toimituksellinen päivitys 17.11.2026
Toimitus: StartHealth (yleinen työnantajaopas, lääketieteellinen tarkistus kesken)
Kesätyöntekijä ja palkallinen harjoittelija ovat työoikeudellisesti tavallisia työntekijöitä. Heidän kanssaan tehdään työsopimus, heille maksetaan palkkaa sovellettavan työehtosopimuksen tai sopimuksen mukaan, ja heille kuuluvat lomakorvaus, tapaturmavakuutus ja työterveyshuolto samoin kuin vakituisille. Kesätyösopimus on yleensä määräaikainen: 1.6.2026 alkaen ensimmäisen määräaikaisen sopimuksen voi tehdä ilman perusteltua syytä enintään vuodeksi, ja koeaika saa olla korkeintaan puolet sopimuksen kestosta.
Opas on 5–25 hengen startupin tai kasvuyhtiön perustajalle, joka palkkaa ensi kesäksi kesätyöntekijän tai kesäharjoittelijan esimerkiksi asiakastukeen, testaukseen, markkinointiin tai ohjelmistokehitykseen. Jos palkattava on alle 18-vuotias, häntä koskevat lisäksi työaikojen ja tehtävien rajoitukset, jotka on koottu oppaaseen nuori työntekijä.
Tällä sivulla
Mitä eroa on kesätyöntekijällä, harjoittelijalla ja määräaikaisella?
Nimike ei ratkaise, vaan se, tehdäänkö työtä työsopimuksella. Työsopimuslain 1 luvun 1 §:n mukaan lakia sovelletaan, kun joku tekee työtä työnantajan lukuun tämän johdon ja valvonnan alaisena palkkaa vastaan, ja myös silloin, kun palkasta ei ole sovittu mutta työtä ei ole tarkoitettu tehtäväksi ilman vastiketta. Palkallinen kesäharjoittelija on siis työntekijä. Eri asia on palkaton harjoittelu, joka kuuluu opintoihin ja jonka oppilaitos järjestää.
| Tilanne | Sopimus | Palkan peruste | Koeaika | Työterveyshuolto | Lomakorvaus |
|---|---|---|---|---|---|
| Kesätyöntekijä | Määräaikainen työsopimus | Työehtosopimus tai sopimus | Enintään puolet sopimuksen kestosta | Kyllä, ilman kestorajaa | Kyllä, työsuhteen päättyessä |
| Palkallinen harjoittelija | Määräaikainen työsopimus | Työehtosopimus tai sopimus | Enintään puolet sopimuksen kestosta | Kyllä, ilman kestorajaa | Kyllä, työsuhteen päättyessä |
| Opintoihin kuuluva palkaton harjoittelu | Oppilaitoksen harjoittelusopimus, ei työsopimusta | Ei palkkaa | Ei koeaikaa | Sovitaan oppilaitoksen kanssa; työturvallisuus on silti työpaikan vastuulla | Ei |
| Muu määräaikainen työntekijä | Määräaikainen työsopimus | Työehtosopimus tai sopimus | Enintään puolet sopimuksen kestosta, enintään 6 kk | Kyllä | Kyllä, jos lomaa ei ole pidetty |
Palkattomassakin harjoittelussa työturvallisuuslain 4 § velvoittaa työpaikan noudattamaan, mitä laissa säädetään työnantajasta, kun opiskelija tekee työtä tai työharjoittelua opiskeluun liittyen. Perehdytys ja turvalliset työolot kuuluvat siis yritykselle sopimuksen muodosta riippumatta.
Millainen työsopimus kesätyöntekijän kanssa tehdään?
Kesätyösopimus tehdään yleensä määräaikaiseksi. Työsopimuslain 1 luvun 3 §:n mukaan työsopimus on lähtökohtaisesti voimassa toistaiseksi, ja työnantajan aloitteesta tehty määräaikainen sopimus vaatii perustellun syyn. Työsuojeluhallinnon esimerkkejä perusteista ovat muun muassa sijaisuus, työn kausiluonteisuus ja koulun harjoittelujakso.
1.6.2026 voimaan tulleen muutoksen jälkeen määräaikaisuus ei vaadi perusteltua syytä, jos kyse on ensimmäisestä työsuhteesta saman työnantajan ja työntekijän välillä viiden edellisen vuoden aikana. Tällaisen sopimuksen enimmäiskesto on yksi vuosi. Kesätyöntekijälle, joka tulee yritykseen ensimmäistä kertaa, tämä on yksinkertaisin peruste. Jos sama henkilö palaa seuraavana kesänä, tarvitaan perusteltu syy. Lainvastaisesti tehtyä määräaikaista sopimusta pidetään toistaiseksi voimassa olevana.
Työsopimuksen voi tehdä suullisesti, mutta kirjallinen sopimus on selkein. Työsopimuslain 2 luvun 4 §:n mukaan työnantajan on annettava kirjallinen selvitys työnteon keskeisistä ehdoista, jolleivät ne käy ilmi kirjallisesta sopimuksesta. Osa tiedoista, kuten määräaikaisuuden peruste ja päättymisaika, on annettava seitsemän päivän kuluessa työnteon aloittamisesta.
Koeajasta on sovittava ennen työnteon aloittamista. Määräaikaisessa työsuhteessa koeaika saa pidennyksineen olla korkeintaan puolet sopimuksen kestosta: kolmen kuukauden kesätyössä enintään puolitoista kuukautta. Koeajan säännöt ja purun rajat käydään läpi oppaassa koeaika. Määräaikainen sopimus päättyy ilman irtisanomista, kun määräaika päättyy.
Paljonko kesätyöntekijälle tai harjoittelijalle maksetaan?
Suomessa ei ole lakisääteistä minimipalkkaa. Työsopimuslain 2 luvun 7 §:n mukaan työnantajan on noudatettava vähintään alansa yleissitovan työehtosopimuksen määräyksiä, ja jos mikään työehtosopimus ei sido eikä palkasta ole sovittu, 2 luvun 10 §:n mukaan työstä maksetaan tavanomainen ja kohtuullinen palkka. Harjoittelijan palkka ratkeaa samalla tavalla: tarkista ensin, sitooko yritystä jokin työehtosopimus ja onko siinä harjoittelijoita tai koululaisia koskevia palkkamääräyksiä.
Kesätyöntekijöitä ei saa kohdella huonommin vain sopimuksen lyhyyden vuoksi. Työsopimuslain 2 luvun 2 §:n mukaan määräaikaisissa työsuhteissa ei saa pelkästään kestoajan vuoksi soveltaa epäedullisempia työehtoja, ellei siihen ole asiallista syytä.
Palkanmaksun käytännöt ovat samat kuin muillakin työntekijöillä:
- Verokortti: Verohallinnon ohjeen mukaan työntekijän on esitettävä verokortti hyvissä ajoin ennen palkanmaksua. Jos verokorttia ei saada, ennakonpidätys on 60 %.
- Tulorekisteri: palkkatiedot ilmoitetaan tulorekisteriin viiden päivän kuluessa maksupäivästä, ja ennakonpidätykset sekä työnantajasuoritukset maksetaan kuukauden 12. päivään mennessä.
- Sivukulut: kesätyöntekijän palkasta maksetaan samat lakisääteiset maksut kuin muistakin palkoista; ne on laskettu oppaassa työnantajan sivukulut.
- Sairausajan palkka: työsopimuslain 2 luvun 11 §:n mukaan alle kuukauden jatkuneessa työsuhteessa sairausajan palkka on 50 % palkasta.
Miten kesätyöntekijän lomakorvaus lasketaan?
Kesätyöntekijä ei yleensä pidä lomaa, vaan saa lomakorvauksen työsuhteen päättyessä. Vuosilomalain 5 §:n mukaan lomaa kertyy kaksi arkipäivää kultakin täydeltä lomanmääräytymiskuukaudelta, kun työsuhde on kestänyt alle vuoden. Täysi kuukausi on 6 §:n mukaan kalenterikuukausi, jossa on vähintään 14 työssäolopäivää, tai jos työpäiviä on sopimuksen mukaan niin vähän, vähintään 35 työtuntia.
Vuosilomalain 17 §:n mukaan työsuhteen päättyessä maksetaan lomakorvaus lomasta, jota ei ole pidetty. Jos ensimmäisestä ja viimeisestä kuukaudesta kertyy yhteensä vaadittu määrä työssäolopäiviä, ne lasketaan yhdeksi täydeksi kuukaudeksi. Kuukausipalkkaisen lomapäivän palkka lasketaan jakajalla 25.
Kuvitteellinen esimerkki: kesätyöntekijä on töissä 1.6.–31.8. kuukausipalkalla 2 400 euroa, ja jokaisessa kuukaudessa on yli 14 työpäivää. Lomaa kertyy 3 × 2 = 6 päivää. Lomakorvaus on 2 400 / 25 × 6 = 576 euroa, joka maksetaan viimeisen palkan mukana.
Jos työntekijä tekee sopimuksen mukaan jokaisena kuukautena alle 14 päivää ja alle 35 tuntia, lomaa ei kerry. Silloin vuosilomalain 16 ja 17 §:n mukaan lomakorvaus on 9 % työssäolon ajalta maksetusta palkasta. Työehtosopimus voi antaa lain lisäksi muita etuja, kuten lomarahan.
Tarvitseeko kesätyöntekijä työterveyshuollon ja terveystarkastuksen?
Työterveyshuolto tarvitaan, terveystarkastusta ei yleensä. Työsuojeluhallinnon mukaan työterveyshuolto on järjestettävä muun muassa kesätyöntekijöille, osa-aikaisille, lyhyissä määräaikaisissa työsuhteissa oleville ja työharjoittelijoille. Laissa ei ole työsuhteen kestoon tai työtuntien määrään perustuvaa rajaa. Miten lyhyet työsuhteet käytännössä hoidetaan, kerrotaan oppaassa työterveys osa-aikaisille ja määräaikaisille.
Kelan mukaan työnantajan on huolehdittava, että palveluntuottajalla on ajantasaiset tiedot työterveyshuollon piiriin kuuluvista henkilöistä. Ilmoita kesätyöntekijä siis ennen aloitusta ja kerro myös työsuhteen päättymisestä. Kela korvaa hyväksytyistä ehkäisevän työterveyshuollon kustannuksista 60 % ja sairaanhoidon kustannuksista 50 % korvauksen ehtojen ja enimmäismäärien rajoissa. Kelan työnantajasivuilla ei kerrota, miten lyhyet työsuhteet lasketaan henkilömäärään, joten kysy se palveluntuottajalta.
Terveystarkastus perustuu työn terveysriskeihin. Työterveyshuoltolain 13 §:n mukaan työntekijä on velvollinen osallistumaan terveystarkastukseen erityistä sairastumisen vaaraa aiheuttavassa työssä tai silloin, kun työ asettaa terveydentilalle erityisiä vaatimuksia. Tavallisessa toimisto- tai etätyössä tällaista vaaraa ei yleensä ole, joten kesätyöntekijälle ei tarvitse tehdä alkutarkastusta pelkän aloituksen vuoksi. Alle 18-vuotiaan tarkastukselle on omat sääntönsä ja poikkeuksensa, ja muista tarkastuksista kertoo opas terveystarkastus.
Tarkastusta tärkeämpää on, että kesätyöntekijä tietää, miten palveluja käytetään: mihin hän ottaa yhteyttä sairastuessaan, miten sairauspoissaolosta ilmoitetaan ja kuuluuko sairaanhoito sopimukseen. Jos sairaanhoidon laajuus eroaa vakituisista, perustele ero asiallisella syyllä tasapuolisen kohtelun vuoksi.
Miten kesätyöntekijä perehdytetään toimistolla tai etänä?
Työturvallisuuslain 14 §:n mukaan työntekijä on perehdytettävä riittävästi työhön, työoloihin, työvälineisiin ja turvallisiin työtapoihin erityisesti ennen uuden työn aloittamista, ja perehdytyksessä otetaan huomioon hänen osaamisensa ja työkokemuksensa. Kesätyöntekijällä kokemusta on usein vähän, joten perehdytys on tehtävä huolellisemmin kuin kokeneelle rekrytoinnille. Rungoksi sopii perehdytyksen muistilista.
Startupin toimistolla tai etänä työskentelevälle kesätyöntekijälle käy läpi ainakin nämä:
- työpisteen ja näytön säätö, tauot ja se, miten työpäivä rajataan
- tietoturva, käyttöoikeudet ja mitä tehdä, jos jokin menee rikki tai vahingossa pieleen
- sairastumisen ja poissaolon ilmoittaminen sekä työterveyshuollon yhteystiedot
- ensiapu, poistumisreitit ja kenelle ilmoitetaan tapaturmasta
- etätyössä: työvälineet, tavoitettavuus ja säännöllinen yhteydenpito; työnantajan vastuut kertoo opas etätyö ja työnantajan vastuut
Myös tapaturmavakuutus on kunnossa ennen ensimmäistä päivää. Tapaturmavakuutuskeskuksen mukaan kesä- ja kausityöntekijät kuuluvat työnantajan työtapaturma- ja ammattitautivakuutukseen, ja vakuutus on pakollinen, kun työnantaja maksaa vuonna 2026 palkkoja yli 1 500 euroa kalenterivuodessa. Jos yrityksellä ei ole muita työntekijöitä, vakuutus otetaan ennen kuin kesätyöntekijä aloittaa. Jos kesätyöntekijä on yrityksen ensimmäinen palkattu työntekijä, käy läpi myös ensimmäisen työntekijän muistilista.
Kuka ohjaa kesätyöntekijää, kun perustajat ovat kiireisiä?
Pienessä yrityksessä kesätyöntekijän suurin riski ei ole fyysinen vaara vaan se, että kukaan ei ehdi ohjata. Perustajat lomailevat heinäkuussa, kehittäjät keskittyvät julkaisuun, ja uusi ihminen jää yksin epäselvien tehtävien kanssa. Siksi kesätyöntekijälle nimetään yksi ohjaaja, jolla on aikaa ja joka ei ole sama ihminen, joka vastaa koko yrityksestä.
- Nimetty ohjaaja ja varahenkilö: sovi, kuka ohjaa kesätyöntekijää, ja kuka korvaa ohjaajan tämän lomien ajan.
- Viikoittainen tapaaminen: 15–30 minuuttia viikossa riittää käymään läpi, mitä tehtiin, mikä jumittaa ja mitä seuraavaksi.
- Selkeät tehtävät: kirjaa kesän tavoitteet ja ensimmäisen viikon tehtävät ennen aloitusta. Epäselvä työnkuva kuormittaa nuorta työntekijää enemmän kuin kiire.
- Työaika ja tavoitettavuus: kerro, ettei viesteihin tarvitse vastata illalla, vaikka perustajat tekisivät niin.
- Palaute lopussa: varaa viimeiselle viikolle loppukeskustelu ja kirjallinen todistus, jos työntekijä sitä pyytää.
Jos kesätyöntekijä vaikuttaa uupuneelta tai jää pois toistuvasti, ota asia puheeksi kahden kesken ja ohjaa hänet tarvittaessa työterveyshuoltoon kuten muutkin työntekijät.
Kesätyöntekijän palkkaaminen: muistilista ilmoituksesta viimeiseen päivään
- Päätä tehtävä, kesto ja palkka ja tarkista, sitooko yritystä työehtosopimus.
- Julkaise ilmoitus ja kerro siinä työn kesto, työaika ja palkkaus tai sen peruste.
- Valitse määräaikaisuuden peruste: ensimmäinen työsuhde ilman perustetta tai perusteltu syy.
- Tee kirjallinen työsopimus ja sovi koeajasta ennen aloitusta, enintään puolet sopimuksen kestosta.
- Tarkista alle 18-vuotiaan ikä ja nuoria työntekijöitä koskevat rajoitukset.
- Varmista tapaturmavakuutus ja muut lakisääteiset vakuutukset ennen ensimmäistä työpäivää.
- Pyydä verokortti ja lisää työntekijä palkanlaskentaan.
- Ilmoita kesätyöntekijä työterveyshuollon palveluntuottajalle ja tarkista, kattavatko työpaikkaselvitys ja toimintasuunnitelma hänen tehtävänsä.
- Nimeä ohjaaja ja varahenkilö ja perehdytä ensimmäisenä päivänä.
- Pidä viikoittaiset tapaamiset ja seuraa työaikaa ja jaksamista.
- Laske lomakorvaus ja maksa se viimeisen palkan mukana.
- Pidä loppukeskustelu, poista käyttöoikeudet ja ilmoita työsuhteen päättymisestä työterveyshuoltoon.
Mitkä ovat yleisimmät virheet kesätyöntekijän palkkaamisessa?
- Palkaton harjoittelu ilman oppilaitosta: jos työtä tehdään yrityksen johdolla eikä se kuulu opintoihin, kyse on työsuhteesta ja siitä maksetaan palkka.
- Liian pitkä koeaika: kolmen kuukauden sopimukseen kirjattu kuuden kuukauden koeaika ylittää lain rajan.
- Sama henkilö uudelleen ilman perustetta: seuraavan kesän sopimus samalle henkilölle tarvitsee perustellun syyn.
- Kesätyöntekijä unohtuu työterveydestä: ilmoita aloitus ja päättyminen palveluntuottajalle.
- Lomakorvaus jää maksamatta: se kuuluu myös lyhyeen työsuhteeseen.
- Ohjaaja lomalla: sovi varahenkilö ennen kuin perustajat lähtevät lomalle.
StartHealth hoitaa pienten yritysten lakisääteisen työterveyshuollon, ja startupin työterveyden aloituksesta kerrotaan startupin työterveyssivulla.
Usein kysytyt kysymykset
Pitääkö kesätyöntekijän kanssa tehdä kirjallinen työsopimus?
Työsopimuksen voi tehdä myös suullisesti, mutta työnantajan on annettava kirjallinen selvitys työnteon keskeisistä ehdoista, jos ne eivät käy ilmi kirjallisesta sopimuksesta. Osa tiedoista on annettava seitsemän päivän kuluessa työnteon aloittamisesta, joten kirjallinen työsopimus ennen aloitusta on yksinkertaisin tapa.
Paljonko harjoittelijalle pitää maksaa palkkaa?
Suomessa ei ole lakisääteistä minimipalkkaa. Palkallisen harjoittelijan palkka määräytyy yrityksen alan yleissitovan tai muuten sitovan työehtosopimuksen mukaan, ja jos sellaista ei ole eikä palkasta ole sovittu, työstä maksetaan tavanomainen ja kohtuullinen palkka. Palkatonta harjoittelua voi olla vain opintoihin kuuluvana jaksona, jota ei tehdä työsopimuksella.
Kuinka pitkä koeaika kesätyöntekijällä voi olla?
Määräaikaisessa työsuhteessa koeaika saa pidennyksineen olla korkeintaan puolet sopimuksen kestosta eikä koskaan yli kuusi kuukautta. Kolmen kuukauden kesätyössä koeaika voi siis olla enintään puolitoista kuukautta, ja siitä on sovittava ennen työnteon aloittamista.
Kuuluuko kesätyöntekijä työterveyshuoltoon?
Kyllä. Työterveyshuolto on järjestettävä myös kesätyöntekijöille, lyhyissä määräaikaisissa työsuhteissa oleville ja työharjoittelijoille, eikä laissa ole kestoon perustuvaa rajaa. Työnantaja ilmoittaa kesätyöntekijän palveluntuottajalle ennen aloitusta ja kertoo hänelle, miten palveluja käytetään.
Tarvitseeko kesätyöntekijä terveystarkastuksen?
Ei yleensä tavallisessa toimistotyössä. Terveystarkastukset perustuvat työn terveysriskeihin, ja työntekijän on osallistuttava tarkastukseen erityistä sairastumisen vaaraa aiheuttavassa työssä. Alle 18-vuotiaalle tarkastus tehdään lähtökohtaisesti, mutta laissa on poikkeuksia esimerkiksi kevyelle toimistotyölle ja enintään kolmen kuukauden työsuhteelle.
Saako kesätyöntekijä lomakorvauksen?
Saa. Lomaa kertyy kaksi päivää kultakin kuukaudelta, jossa on vähintään 14 työssäolopäivää tai vähintään 35 työtuntia, ja pitämättä jääneestä lomasta maksetaan lomakorvaus työsuhteen päättyessä. Jos tällaisia kuukausia ei kerry, lomakorvaus on 9 prosenttia työssäolon ajalta maksetusta palkasta.
Lähteet
Lähteet
Lähteet tarkistettu 17.11.2026. Tämä on toimituksellinen opas; kliininen tarkistus on kesken, eikä teksti ole yksittäistä yritystä tai henkilöä koskevaa neuvontaa.
- Finlex: Työsopimuslaki 55/2001, ajantasainen säädös (1 luvun 1, 3 ja 4 §, 2 luvun 2, 4, 7, 10 ja 11 §)
- Finlex: Vuosilomalaki 162/2005, ajantasainen säädös (5, 6, 16 ja 17 §)
- Finlex: Työterveyshuoltolaki 1383/2001, ajantasainen säädös (12 ja 13 §)
- Finlex: Työturvallisuuslaki 738/2002, ajantasainen säädös (4 ja 14 §)
- Työsuojeluhallinto: Työsopimuksen kesto (päivitetty 9.6.2026)
- Työsuojeluhallinto: Koeaika (päivitetty 12.1.2026)
- Työsuojeluhallinto: Työterveyshuollon järjestäminen ja sisältö (päivitetty 5.7.2024)
- Verohallinto: Verokorttiohjeet maksajalle (päivitetty 17.11.2025)
- Verohallinto: Näin ilmoitat palkat ja työnantajasuoritukset (päivitetty 22.1.2025)
- Kela: Työterveyshuollon järjestäminen ja korvauksen määrä (päivitetty 29.10.2026)
- Tapaturmavakuutuskeskus: Työtapaturmavakuutus koskee myös kesätyöntekijöitä (2026)