Muutosneuvottelut pienessä yrityksessä: laki ja jaksaminen
Toimituksellinen päivitys 17.11.2026
Toimitus: StartHealth (yleinen työnantajaopas, lääketieteellinen tarkistus kesken)
Muutosneuvottelut, ennen yt-neuvottelut, ovat yhteistoimintalain mukainen menettely, jossa työnantaja käsittelee henkilöstön kanssa harkitsemiaan irtisanomisia, lomautuksia, osa-aikaistamisia tai olennaisia muutoksia ennen kuin se päättää niistä. Laki koskee kokonaan yrityksiä, joissa on säännöllisesti vähintään 50 työntekijää. Yrityksen, jossa on säännöllisesti 20–49 työntekijää, on käytävä muutosneuvottelut vain, jos se harkitsee 90 päivän aikana vähintään 20 työntekijän irtisanomista, osa-aikaistamista, olennaisen ehdon muuttamista tai lomauttamista irtisanomisperusteella. Alle 20 hengen yrityksellä ei ole velvollisuutta muutosneuvotteluihin, mutta työsopimuslain velvoitteet koskevat sitäkin.
Opas on 5–25 hengen startupin tai kasvuyhtiön perustajalle ja operatiiviselle vastuuhenkilölle. Lakiosuus kertoo minimit; varsinainen ero syntyy siitä, miten ihmiset selviävät muutoksesta. Kasvuvaiheen muut terveyskysymykset ovat oppaassa kasvuyhtiön henkilöstön terveys. Tämä opas ei ole oikeudellista neuvontaa: kun harkitset irtisanomisia tai lomautuksia, tarkista oma tilanteesi juristilta tai työnantajaliitosta ennen ensimmäistä ilmoitusta.
Tällä sivulla
Mitä muutosneuvottelut ovat ja mitä niissä neuvotellaan?
Yhteistoimintalaki 1333/2021 tuli voimaan 1.1.2022 ja korvasi aiemman lain yhteistoiminnasta yrityksissä. Samalla yt-neuvotteluista tuli muutosneuvottelut, joten hakusana yt neuvottelut tarkoittaa käytännössä samaa asiaa.
Lain 16 §:n mukaan muutosneuvotteluvelvoitteen piiriin kuuluu taloudellisella tai tuotannollisella perusteella harkittu yhden tai useamman työntekijän irtisanominen, lomauttaminen, osa-aikaistaminen tai työsopimuksen olennaisen ehdon yksipuolinen muuttaminen. Lisäksi piiriin kuuluvat olennaiset muutokset työtehtävissä, työmenetelmissä tai työajan järjestelyissä, jos ne johtuvat esimerkiksi toiminnan supistamisesta tai työn uudelleenjärjestelyistä.
Lain 20 §:n mukaan neuvotteluissa käsitellään ainakin toimenpiteiden perusteet, vaikutukset ja vaihtoehdot. Kun kyse on irtisanomisista tai lomautuksista, käsitellään myös keinoja rajata kohteena olevien määrää ja lieventää seurauksia sekä henkilöstön kirjallisia ehdotuksia. Neuvottelut käydään yhteistoiminnan hengessä yksimielisyyteen pyrkien; päätösvalta säilyy työnantajalla.
Koskeeko yhteistoimintalaki pientä yritystä?
Ratkaisevaa on säännöllinen työntekijämäärä. Lain 2 §:ssä lasketaan yrityksen omat työsuhteessa olevat työntekijät. Lain esitöiden (HE 159/2021) mukaan kokoaikaisia, osa-aikaisia ja määräaikaisia ei aseteta eri asemaan, mutta lyhyen aikaa, kausiluonteisesti tai poikkeuksellisesti työskentelevät eivät ole säännöllisesti työssä. Perustaja, joka ei ole työsuhteessa, ei kuulu laskuun.
| Säännöllinen työntekijämäärä | Muutosneuvottelut | Vähimmäisneuvotteluaika |
|---|---|---|
| Alle 20 | Yhteistoimintalakia ei sovelleta; työsopimuslain selvitys- ja kuulemisvelvoitteet koskevat | Ei laissa säädettyä neuvotteluaikaa |
| 20–49 | Vain, jos harkitaan 90 päivän aikana vähintään 20 työntekijän irtisanomista, osa-aikaistamista, olennaisen ehdon muuttamista tai lomauttamista irtisanomisperusteella (16 a §) | 7 päivää, jollei toisin sovita |
| Vähintään 50 | Aina, kun toimenpide koskee yhtäkin työntekijää (16 §) | 3 viikkoa; 7 päivää, jos kohteena on alle 10 työntekijää tai lomautukset ovat enintään 90 päivän mittaisia |
Muutokset tulivat Työmarkkinatorin tiedotteen mukaan voimaan 1.7.2025; ennen sitä raja oli 20 työntekijää ja neuvotteluajat kaksinkertaiset. 20–49 hengen yrityksellä on lisäksi velvollisuus säännölliseen vuoropuheluun (7 a §), ja siinä kannattaa käsitellä myös työkuormaa jo ennen kuin muutos on ajankohtainen.
Mitä neuvotteluesityksessä pitää kertoa ja milloin?
Lain 19 §:n mukaan työnantaja antaa kirjallisen neuvotteluesityksen ennen neuvotteluja, ja irtisanomisia tai lomautuksia koskevassa tilanteessa viimeistään viisi päivää ennen niiden alkua. Esityksessä on oltava neuvottelujen alkamisaika ja -paikka, ehdotus käsiteltävistä asioista sekä:
- suunnitellut toimenpiteet ja niiden perusteet
- alustava arvio kohteena olevien työntekijöiden määrästä henkilöstöryhmittäin ja toimenpiteittäin
- periaatteet, joilla kohteeksi joutuvat työntekijät määräytyvät
- arvio ajasta, jonka kuluessa toimenpiteet pannaan toimeen.
Esitys toimitetaan myös työvoimaviranomaiselle viimeistään neuvottelujen alkaessa. Jos henkilöstöllä ei ole edustajaa, neuvottelut käydään kohteena olevien työntekijöiden kanssa yhdessä (18 §).
Kuinka kauan muutosneuvottelut kestävät?
Lain 23 §:n mukaan neuvotteluvelvoite irtisanomisista ja lomautuksista täyttyy aikaisintaan kolmen viikon kuluttua neuvottelujen alusta, jollei toisin sovita. Aika on seitsemän päivää, jos kohteena on alle 10 työntekijää, lomautukset kestävät enintään 90 päivää, työnantajalla on säännöllisesti alle 50 työntekijää tai yritys on saneerausmenettelyssä. Käytännössä 20–49 hengen yrityksen muutosneuvottelut aikataulu on siis vähintään viisi päivää esityksestä alkuun ja seitsemän päivää neuvotteluja.
Jos työnantaja harkitsee vähintään kymmenen työntekijän irtisanomista, irtisanotun työsuhde ei saa päättyä ennen kuin neuvotteluesityksen toimittamisesta työvoimaviranomaiselle on kulunut 30 päivää (25 a §). Neuvottelujen jälkeen työnantaja antaa kohtuullisessa ajassa selvityksen päätöksestään (25 §).
Virheillä on hinta. Lain 44 §:n mukaan työnantaja, joka tahallaan tai huolimattomuudesta laiminlyö menettelyn, voidaan määrätä maksamaan irtisanotulle, lomautetulle tai osa-aikaistetulle työntekijälle hyvitys, jonka enimmäismäärä on ajantasaisessa laissa 40 160 euroa. Siksi menettely kannattaa tarkistaa juristilta tai työnantajaliitosta ennen neuvotteluesitystä.
Mikä on toimintasuunnitelma ja mitä muutosturvasta pitää kertoa?
Työllistämistä edistävä toimintasuunnitelma tarkoittaa lain 21 §:n toimintasuunnitelmaa. Jos työnantaja harkitsee vähintään kymmenen irtisanomista, se antaa neuvottelujen alussa esityksen toimintasuunnitelmaksi: neuvottelujen aikataulu, menettelytavat ja periaatteet, joilla irtisanomisaikana ja sen jälkeen tuetaan työnhakua, koulutusta ja julkisten työvoimapalvelujen käyttöä. Suunnitelma valmistellaan yhdessä työvoimaviranomaisen kanssa. Alle kymmenen irtisanomisen tilanteessa riittävät toimintaperiaatteet.
Muutosturva on kokonaisuus, joka tukee taloudellisella tai tuotannollisella perusteella irtisanotun työllistymistä. Työmarkkinatorin mukaan työvoimapalveluissa on nimettyjä muutosturva-asiantuntijoita, ja yhteyden saa oman alueen työllisyysalueeseen.
| Velvoite | Milloin se koskee | Lähde |
|---|---|---|
| Työllistymisvapaa täydellä palkalla: enintään 5, 10 tai 20 työpäivää irtisanomisajan pituuden mukaan | Työnantaja irtisanoo taloudellisella tai tuotannollisella perusteella, yrityksen koosta riippumatta | TSL 7 luku 12 § |
| Pidennetty työllistymisvapaa (5, 15 tai 25 työpäivää) ja tieto muutosturvakoulutuksesta ja muutosturvarahasta | Irtisanottu on täyttänyt 55 vuotta ja työsuhde on kestänyt vähintään viisi vuotta | TSL 7 luku 12 a §, 9 luku 3 b § |
| Ilmoitus työvoimaviranomaiselle ja tieto oikeudesta työllistymissuunnitelmaan | Vähintään kymmenen irtisanottavaa taloudellisella tai tuotannollisella perusteella | TSL 9 luku 3 a ja 3 b § |
| Työnantajan kustantama työllistymistä edistävä valmennus tai koulutus | Säännöllisesti vähintään 30 työntekijää ja työsuhde vähintään viisi vuotta | TSL 7 luku 13 § |
| Työterveyshuolto kuusi kuukautta työntekovelvollisuuden päättymisestä | Säännöllisesti vähintään 30 työntekijää ja työsuhde vähintään viisi vuotta | Työterveyshuoltolaki 2 § |
Mitä alle 20 hengen yrityksen on tehtävä irtisanomisissa ja lomautuksissa?
Pienessä yrityksessä ei ole muutosneuvotteluja, mutta työsopimuslaki 55/2001 on voimassa sellaisenaan. Taloudellinen tai tuotannollinen irtisanominen edellyttää, että tarjolla oleva työ on vähentynyt olennaisesti ja pysyvästi, eikä työntekijää voi sijoittaa tai kouluttaa muihin tehtäviin (7 luku 3 ja 4 §). Ennen irtisanomista työnantajan on selvitettävä irtisanottavalle perusteet ja vaihtoehdot (9 luku 3 §).
Työnantajan irtisanomisaika on, jollei muusta sovita, 14 päivää enintään vuoden työsuhteessa ja pitenee työsuhteen keston mukaan enintään kuuteen kuukauteen (6 luku 3 §). Työllistymisvapaa koskee myös pientä yritystä. Takaisinottovelvollisuus koskee nykyisin vain työnantajia, joilla on säännöllisesti vähintään 50 työntekijää (6 luku 6 §).
Lomautus pienessä yrityksessä edellyttää irtisanomisperustetta tai työn tilapäistä vähentymistä enintään 90 päiväksi (5 luku 2 §). Työnantaja antaa ensin ennakkoselvityksen ja kuulee työntekijöitä (5 luku 3 §), ja lomautusilmoitus annetaan viimeistään seitsemän päivää ennen lomautuksen alkua, jollei työehtosopimuksessa ole pidempää aikaa (5 luku 4 §). Lomautuksen vaikutus työterveyteen on oppaassa työterveys perhevapaalla, lomautuksessa ja irtisanottuna.
Miten lähtevien ja jäävien jaksamista suojataan?
Muutosneuvottelujen vaikein vaihe ei yleensä ole päätös vaan epävarmuus sitä ennen. Pienessä tiimissä kaikki tuntevat toisensa, joten jokainen viesti luetaan tarkasti.
- Viestintä. Kerro koko tiimille samana päivänä, mitä harkitaan, miksi ja milloin kerrot seuraavaksi. Älä lupaa sitä, mitä et tiedä. Pidä luvattu aikataulu, vaikka uutta kerrottavaa ei olisi.
- Lähtevät. Kerro päätös kasvokkain ja kahden kesken, ei sähköpostilla tai yhteisessä kanavassa. Kerro samalla irtisanomisaika, työllistymisvapaa, työterveyden jatkuminen ja kuka vastaa kysymyksiin.
- Jäävät. Järjestä heille oma tilaisuus heti henkilökohtaisten keskustelujen jälkeen. Käy läpi, kuka tekee mitäkin, ja karsi tehtäviä sen sijaan, että sama työ jaetaan pienemmälle porukalle.
- Esihenkilöt. He kantavat sekä omaa huolta että tiimin reaktioita. Anna heille vastaukset yleisimpiin kysymyksiin etukäteen ja paikka purkaa kuormaa. Taustaa on oppaassa esihenkilön jaksaminen.
- Perustaja. Moni on palkannut lähtijät itse. Varaa itsellesi ihminen yrityksen ulkopuolelta ja suojaa uni muutoksen viikkoina; keinoja on oppaassa yrittäjän jaksaminen.
Ylikuormituksen merkkejä ovat esimerkiksi univaikeudet, ärtyisyys, vetäytyminen, virheiden lisääntyminen ja kyynisyys. Jos niitä näkyy viikkoja muutoksen jälkeen, ota asia puheeksi ja ohjaa työterveyshuoltoon. Pitkän aikavälin keinot ovat oppaassa työssä jaksaminen, ja jos tilanne kärjistyy akuutiksi kriisiksi, toimi kuten oppaassa kriisitilanne työpaikalla kerrotaan.
Mitä työterveyshuolto voi tehdä muutostilanteessa?
Työterveyshuoltolain 12 §:n mukaan työterveyshuolto arvioi työn kuormittavuutta ja työjärjestelyjä myös työolosuhteiden muutostilanteissa ja antaa tietoa, neuvontaa ja ohjausta. Käytännössä se voi:
- tarjota lähteville ja jääville vastaanottoaikoja sopimuksen sisällön mukaan
- tukea esihenkilöitä vaikeiden keskustelujen valmistelussa
- arvioida jäljelle jäävän tiimin kuormitusta muutoksen jälkeen
- selvittää yksittäisen työntekijän työkykyä, jos huoli herää.
Työterveyshuolto ei päätä, kuka lähtee, eikä se kerro työnantajalle, kuka voi huonosti. Laki yksityisyyden suojasta työelämässä 5 §:n mukaan työnantaja saa käsitellä terveystietoja vain, jos ne on saatu työntekijältä itseltään tai hänen kirjallisella suostumuksellaan ja niitä tarvitaan esimerkiksi sairausajan palkkaan tai työkyvyn selvittämiseen. Mitä työnantaja saa tietää, kertoo opas terveystiedot työpaikalla. Työsopimuslaki pitää sairautta kiellettynä irtisanomisperusteena, ellei työkyky ole vähentynyt olennaisesti ja pitkäaikaisesti (7 luku 2 a §), joten sairauspoissaoloja ei pidä käyttää valintaperusteena.
Työterveyshuolto kuuluu irtisanotulle irtisanomisajan loppuun. Mitä sen jälkeen tapahtuu ja miten potilastiedot säilyvät, kertoo opas työterveyshuolto irtisanomisen jälkeen.
Miltä muutosneuvotteluiden aikajana näyttää 20–30 hengen yrityksessä?
Taulukko kuvaa tilanteen, jossa 20–49 hengen yrityksellä on muutosneuvotteluvelvoite. Jos velvoitetta ei ole, lakisääteisiksi vaiheiksi jäävät työsopimuslain selvitys, irtisanomisaika ja muutosturva, mutta jaksamisen sarake pätee sellaisenaan.
| Vaihe | Mitä tehdään | Jaksaminen ja työterveys |
|---|---|---|
| 2–4 viikkoa ennen | Lasketaan säännöllinen työntekijämäärä ja kohteena olevat, arvioidaan perusteet ja vaihtoehdot, tarkistetaan menettely juristilta tai työnantajaliitosta | Sovitaan viestinnän vastuuhenkilö, tuki esihenkilöille ja perustajan oma tuki |
| Päivä 0 | Kirjallinen neuvotteluesitys viimeistään viisi päivää ennen neuvotteluja | Koko tiimille kerrotaan sama tieto samana päivänä ja seuraavan tiedotteen ajankohta |
| Päivä 5 | Neuvottelut alkavat; toimintaperiaatteet tai toimintasuunnitelma; esitys työvoimaviranomaiselle viimeistään nyt | Työterveyshuollon yhteystiedot jaetaan kaikille |
| Päivät 5–12 | Neuvotellaan vähintään seitsemän päivää, jollei toisin sovita; pöytäkirja pyydettäessä | Lyhyet tilannekatsaukset esihenkilöille; ei uusia isoja tavoitteita |
| Neuvottelujen jälkeen | Työnantajan selvitys, päätös, henkilökohtaiset keskustelut ja ilmoitukset; vähintään kymmenen irtisanomisen tilanteessa ilmoitus työvoimaviranomaiselle | Keskustelut kasvokkain; sama päivä jääville omana tilaisuutena |
| Irtisanomisaika | Työllistymisvapaa ja työterveyshuolto jatkuvat irtisanomisajan loppuun | Lähtevien reilu kohtelu näkyy jääville |
| 1–3 kuukautta myöhemmin | Työnjako ja vastuut päivitetään | Kuormitus tarkistetaan, tarvittaessa työterveyshuollon kanssa |
StartHealth hoitaa pienten yritysten lakisääteisen työterveyshuollon, ja pakettien erot ovat palvelusivulla.
Usein kysytyt kysymykset
Mitä eroa on yt-neuvotteluilla ja muutosneuvotteluilla?
Ei käytännössä mitään. Uusi yhteistoimintalaki tuli voimaan 1.1.2022, ja sen myötä yt-neuvotteluja alettiin kutsua muutosneuvotteluiksi. Menettelyssä työnantaja käsittelee henkilöstön kanssa harkitsemiaan irtisanomisia, lomautuksia, osa-aikaistamisia ja olennaisia muutoksia ennen päätöstä.
Pitääkö 15 hengen yrityksen käydä muutosneuvottelut?
Ei. Yhteistoimintalakia ei sovelleta yritykseen, jossa on säännöllisesti alle 20 työntekijää. Työsopimuslain velvoitteet koskevat silti: irtisanomiselle tarvitaan peruste, irtisanottavalle on selvitettävä perusteet ja vaihtoehdot, ja irtisanomisaikaa, työllistymisvapaata ja lomautuksen ennakkoselvitystä on noudatettava.
Kuinka kauan muutosneuvottelut kestävät pienessä yrityksessä?
Jos työnantajalla on säännöllisesti alle 50 työntekijää, neuvotteluvelvoite täyttyy irtisanomisista ja lomautuksista aikaisintaan seitsemän päivän kuluttua neuvottelujen alusta, jollei toisin sovita. Neuvotteluesitys annetaan viimeistään viisi päivää ennen neuvotteluja. Vähintään 50 hengen yrityksessä aika on kolme viikkoa, jos kohteena on vähintään kymmenen työntekijää eikä kyse ole enintään 90 päivän lomautuksista.
Mikä on muutosturva?
Muutosturva tukee taloudellisella tai tuotannollisella perusteella irtisanotun työllistymistä. Siihen kuuluvat muun muassa palkallinen työllistymisvapaa irtisanomisaikana, työvoimaviranomaisen työllistymissuunnitelma ja 55 vuotta täyttäneiden muutosturvakoulutus. Vähintään 30 hengen työnantajan on lisäksi tarjottava vähintään viisi vuotta palvelleelle valmennusta tai koulutusta ja työterveyshuolto kuudeksi kuukaudeksi.
Voiko työterveyshuolto kertoa työnantajalle, kuka jaksaa huonosti?
Ei ilman työntekijän lupaa. Työnantaja saa käsitellä terveystietoja vain, jos ne on saatu työntekijältä itseltään tai hänen kirjallisella suostumuksellaan muualta ja niitä tarvitaan laissa säädettyyn tarkoitukseen. Työterveyshuolto voi kuitenkin arvioida koko tiimin kuormitusta ja antaa yleisen tason suosituksia ilman yksittäisiä henkilötietoja.
Kuuluuko irtisanotulle työterveyshuolto irtisanomisajan jälkeen?
Yleensä ei. Työterveyshuolto kuuluu työntekijälle irtisanomisajan loppuun. Laki edellyttää kuuden kuukauden jatkoa vain, jos työnantajalla on säännöllisesti vähintään 30 työntekijää ja irtisanottu on ollut palveluksessa vähintään viisi vuotta.
Lähteet
Lähteet
Lähteet tarkistettu 17.11.2026. Tämä on toimituksellinen opas; kliininen tarkistus on kesken, eikä teksti ole yksittäistä yritystä tai henkilöä koskevaa oikeudellista neuvontaa.
- Finlex: Yhteistoimintalaki 1333/2021, ajantasainen säädös (2, 7 a, 16, 16 a, 18–21, 23, 25, 25 a ja 44 §)
- Finlex: HE 159/2021, hallituksen esitys yhteistoimintalaiksi (2 §:n perustelut säännöllisestä työntekijämäärästä)
- Työmarkkinatori: Yhteistoimintalain muutokset nostavat lain soveltamisrajaa ja lyhentävät muutosneuvotteluiden kestoa (1.7.2025)
- Finlex: Työsopimuslaki 55/2001, ajantasainen säädös (5 luvun 2–4 §, 6 luvun 3 ja 6 §, 7 luvun 2 a, 3, 4, 12, 12 a ja 13 §, 9 luvun 3, 3 a ja 3 b §)
- Työmarkkinatori: Muutosturva työnantajan näkökulmasta (päivitetty 23.2.2026)
- Finlex: Työterveyshuoltolaki 1383/2001, ajantasainen säädös (2 ja 12 §)
- Finlex: Laki yksityisyyden suojasta työelämässä 759/2004, ajantasainen säädös (5 §)